Kaikki hyvin, mutta silti haaveilen kuolemasta

itse toivon rekka-chan tulee ja ajaa päälle pääsen isekai maailmaa

kyllä se kuolema sieltä tulee joka päivä pettymy olo kun ei tullu

mutta optistinen ajattelu kyllä se sieltä tulee

Kannattaisi varmaan ammattilaisen kanssa pohtia, mistä moiset ajatukset johtuvat. Jotakin sinulta elämästäsi puuttuu. Toivotan paljon tsemppiä ja jospa elämässäsi on edes jotakin iloa tuottavaa. Hae apua, olet arvokas ja ihana ihminen!

Onneton.

Eipä se ole hyvä syy lähteä.

Et ole kauan onneton.

Kaikki mikä alkaa, väistämättä loppuu.

Kaikki mikä syntyy, väistämättä kuolee.

Joten, et ole onneton ikuisesti.

Joten, nyt  voit olla onnellinen.

Olen myös onneton. Tajusin jo teininä, että elämäni on pilalla kun penikseni ei kasvanut yhtä isoksi kuin muilla pojilla. Ei tällä 11cm nakilla ketään naista tyydytetä eli yksin olen ollut koko elämäni:( Oispa jo mun aika kuolla

M28

Olet suorittaja! Opettele nauttimaan elämästä

Sama täällä. Ei auta ammattilaisilla käymiset eikä lääkitys. 

Ihan ok haluta kuolla. Rasittavaahan tämä elämä on, olemattomuus kuulostaa ihanalta.

Parisuhteesta ja lapsista et maininnut mitään. Sekö painaa mieltä?

Nainen tarvitsee lapsia joista huolehtia. Mies tarvitsee naisen josta huolehtia.

Maailma vaatii nykyään niin paljon. Ei täällä ole kenelläkään enää kiva olla

Vierailija kirjoitti:

Olen myös onneton. Tajusin jo teininä, että elämäni on pilalla kun penikseni ei kasvanut yhtä isoksi kuin muilla pojilla. Ei tällä 11cm nakilla ketään naista tyydytetä eli yksin olen ollut koko elämäni:( Oispa jo mun aika kuolla

M28

Et vaan ole löytänyt sellaista naista, joka tykkää pienemmästä. Esim minä käytän n. sormen pituusta ja n. kahden sormen paksuista sauvaa, kun harrastan omaa kivaa. Isompi sattuu. Eli ei, kaikki eivät halua halkoa sisällensä.

Väsymys, uupumus,

Elämä valheessa - et elä todellisten omien päämäärien vaan jonkun muun asettamien odotusten mukaan, miellyttämisen halu, neurologinen epätyypillisyys (adhd/ autismi ), anemia, pettymys jossain elämän isossa asiassa, hyväksymättömät tunteet, täyttämättömät toiveet elämältä, läheisen menetys, ylisuorittaminen...

Montako ruksia sait ?

Psykologille ja/tai lääkäriin.

Itsellä ollut samaa ja se johtui ihan vaan siitä että en tunnistanut väsymystä, uupumista ja oman tilan tarvetta. Jatkuva ihmisten seurassa olo sai aikaan sen että olin niin poikki että halusin poistua tästä elämästä. Vasta kun ymmärsin että kaipaan ja jaksan hyvin vähän ihmiskontakteja livenä ja sosiaalisuutta ylipäätään, alkoi elämä maistua taas. Ja lopetin toisten miellyttämisen , jäin sairauslomalle töistä ja tein mitä huvittaa ja söin mitä huvittaa. Aloin opiskella uusia asioita omatoimisesti ja elämä jälleen kiinnostaa minua. Muihin ihmisiin koen ulkopuolisuutta mutta sekin on oikeastaan välillä vaan tosi ihanaa. Mun ei tarvii murehtia samoista asioista mistä suuri osa ihmisiä murehtii - ja se että yritin olla kuin muut sai mut haluamaan poistua tästä elämästä.

Ihan normaalia mielestäni.

Eutanasia lailliseksi ilman syyn kysymistä, niin jokainen voisi päättää päivänsä silloin kun itse haluaa turvallisesti.

"Korkeakoulutus, hyvä työ, kavereita, hyvät välit vanhempiin."

Nuoko ovat syysi elää? Luulenpa, että teet muillekin palveluksen kun päätät päiväsi.

Vierailija kirjoitti:

Eutanasia lailliseksi ilman syyn kysymistä, niin jokainen voisi päättää päivänsä silloin kun itse haluaa turvallisesti.

Juuri näin. Turhaa meitä on kiduttaa täällä. Nyt juon, poltan ja syön paljon pikaruokaa, jotta kuolo korjaisi mahdollisimman nopeasti

Ehkä sulla ap on etsikkoaika ja sisimmässäsi kaipaat Jeesusta elämääsi? Mikäli hengelliset asiat yhtään kiinnostavat niin suosittelen lukemaan esim hengellistä kirjallisuutta, Raamattua tai katsomaan vaikka Tv7 (hyviä kristillisiä ohjelmia)  Voimia matkallesi <3

Oletko hankkinut apua? Kuulostaa masennukselta ja ehkä myös kaipaisit jotain muutoksia elämääsi. Voisitko käydä esim. työterveydessä puhumassa tilanteestasi? Tsemppiä paljon, toivon sinulle kaikkea hyvää!

Ahdistaa, masentaa, turhauttaa tämä elämä. Ei ole mitään tarkoitusta, aherretaan ja stressataan vain töissä, jotta voidaan ostaa turhaa roinaa. Miksi?:(

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa, masentaa, turhauttaa tämä elämä. Ei ole mitään tarkoitusta, aherretaan ja stressataan vain töissä, jotta voidaan ostaa turhaa roinaa. Miksi?:(

Siksi:

Koska noilla kaikilla tavoilla paetaan sisäisen tyhjyyden kohtaamista.