Oletko joskus miettinyt, että kunpa pääsisi jo töihin?

Miksi tähän ei ole tullut vastauksia?

Aina julkisessa kulkuvälineessä matkalla töihin. Usein kesällä ja viikonloppuna.

Joskus. Silloin kun on kotona joku ahdistava tilanne tai haluan olla vaan yksin. 

Silloin kun olen ollut työsopimuksen alaisena niin harvoin. Nyt kun olen ollut jo pitkään työttömänä niin ajattelen useinkin. Pääsisi töihin, tienaamaan ja kunnialliseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Mä tykkään työstäni, ja välillä oikein odottaa että pääsee jatkamaan hommia, varsinkin jos joku juttu on jäänyt kesken.

Ja muuten, kyllä mä olen monesti miettinyt että työpäivä on paljon helpompi kuin päivä kotona kahden pienen lapsen kanssa 😄

Töissä saa istua rauhassa ja tehdä ihan mukavaa hommaa tietokoneen ääressä, on kahvitauot ja ruokatunti, ja voi jutella aikuisten ihmisten kanssa työjutuista ja kaikenlaisista asioista muutenkin.

Lasten kanssa saa touhuta aamusta iltaan ja laittaa aamupalat, ruuat ja välipalat, ei juuri ehdi istumaan alas. Kivaahan sekin toki on, meillä on ihanat lapset, mutta kyllä mä sanon että töissä päivä on kevyempi. Ja joinakin kotipäivinä mietin kyllä että pääsisipä jo töihin 😁

N31

No totta vitussa, ei tämä työttömyys mitenkään kivaa ole.

Työttömänä mietti useinkin kunpa pääsis töihin. Toisaalta pelkäsi, kun ei tiennyt millaiseen paikkaan joutuu, millaisia työkavereita, miten otetaan vastaan, miten oppii työhön...

Muutama huono kokemus ollut väliaikaisissa paikoissa, kiusattu, syrjitty, luvattu paikka ja sitten ei pidettykään lupausta.

Onneksi se vakkaripaikka jonka sain kumosi kaikki pelot ja nyt töihin menee mielellään kivojen ihmisten joukkoon, jossa uusikin otettiin heti avosylin vastaan.

Minäkin työttömänä ollessani mietin, että kunpa pääsisin töihin. Sitten pääsin, ensimmäinen päivä oli kiva, mutta sen jälkeen olen lähinnä odottanut, että milloin tämä määräaikaisuus oikein loppuu... Ja samalla toivon kovasti, että minulle tarjottaisi kuitenkin jatkoa, sen verran hyvin palkkapäivät motivoivat.