Inhoan tuntematonta naista...

Taidat olla vain katellinen

Voisin lyödä vetoa, että on yhäri. Niillä nousee aina kusi päähän, pitävät itseään sankareina kun selviävät yksin hienosti kaikesta ja muuta potaskaa. Itseäni enemmän naurattaa kuin ärsyttää tuollainen käytös, jos yhäreillä olisi aivot, he ymmärtäisivät, että fiksu ihminen ei järjestäisi itseään moiseen kuseen, vaan lisääntyisi vasta vakaassa parisuhteessa, jossa vallitsee molemminpuoleinen kunnioitus.
Jos kaahailu on silmiinpistävää, ilmoitus poliisille. Yhärit penikoineen joutavat vaikka leijonan kitaan, mutta koulussa käy myös ydinperheiden lapsia, joilla on tulevaisuus ja heidän turvallisuuttaan pitää vaalia.

Aloittaja jatkaa vähän vielä, koska kakkonen heti tarjosi tuon kateellisuuden tuntematonta kohtaan. Ei, enpä usko että olisin kade vieraalle ihmiselle joka kaahaa ikälopulla tila-autollaan ja muutenkin on erittäin taviksen oloinen. Jokin hänen asenteessaan vaan tökkii... Kerrankin hän saapui koulun pihaan juuri kun olin itse jo poistumassa. Todella reipasta vauhtia ajoi kovin lähelle omaa autoani, vaikka olin jo peruuttanut osittain pois parkkiruudusta. Ja sitten teki kiihtyneitä käsimerkkejä minulle opastaen mihin suuntaan peruuttaa, vaikka itse tunki autonsa kanssa liuan liki. Argh! No....ehkäpä teitä muita ei tuntematottomien persoonat ärsytä ikinä. Itse en ole niin hyveellinen. Yleensä pidän ihmisistä ja juttelen mielellään tuntemattomienkin kanssa. Ja kateellinen jos olen, niin itseäni fiksummille/ hyvinkäyttäytyville ja menestyneille.

Elämä on helpompaa, jos ei turhaan anna tuntemattomien ihmisten viedä noin paljon tilaa muilta ajatuksilta. Miksi hänen muuten pitäisi tervehtiä sinua? En minäkään esim. kuntosalilla tervehdi tuntemattomia ihmisiä vain sen vuoksi, että satutaan sinne yhtä aikaa lähes joka kerran. Ehkä hänellä on vaan tosi kiire syystä tai toisesta aamulla ja sen vuoksi liikkuu rivakkaan paikasta toiseen? Mutta miksi tällaisen miettimiseen edes pitäisi käyttää aikaa?

Anna olla, yritä saada muuta sisältöä elämääsi ja muita ajatuksia päähäsi kuin tuo ihminen.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 07:17"]

Aloittaja jatkaa vähän vielä, koska kakkonen heti tarjosi tuon kateellisuuden tuntematonta kohtaan. Ei, enpä usko että olisin kade vieraalle ihmiselle joka kaahaa ikälopulla tila-autollaan ja muutenkin on erittäin taviksen oloinen. Jokin hänen asenteessaan vaan tökkii... Kerrankin hän saapui koulun pihaan juuri kun olin itse jo poistumassa. Todella reipasta vauhtia ajoi kovin lähelle omaa autoani, vaikka olin jo peruuttanut osittain pois parkkiruudusta. Ja sitten teki kiihtyneitä käsimerkkejä minulle opastaen mihin suuntaan peruuttaa, vaikka itse tunki autonsa kanssa liuan liki. Argh! No....ehkäpä teitä muita ei tuntematottomien persoonat ärsytä ikinä. Itse en ole niin hyveellinen. Yleensä pidän ihmisistä ja juttelen mielellään tuntemattomienkin kanssa. Ja kateellinen jos olen, niin itseäni fiksummille/ hyvinkäyttäytyville ja menestyneille.

[/quote]Eikö se tästä selviä jo miksi inhoat häntä? Tai yksi syy siihen ainakin. Kyllä sitä nyt voi ärsyyntyä ihan kehen vaan jos tämä käyttäytyy huonosti. 

[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 06:38"]Voisin lyödä vetoa, että on yhäri. Niillä nousee aina kusi päähän, pitävät itseään sankareina kun selviävät yksin hienosti kaikesta ja muuta potaskaa. Itseäni enemmän naurattaa kuin ärsyttää tuollainen käytös, jos yhäreillä olisi aivot, he ymmärtäisivät, että fiksu ihminen ei järjestäisi itseään moiseen kuseen, vaan lisääntyisi vasta vakaassa parisuhteessa, jossa vallitsee molemminpuoleinen kunnioitus.
Jos kaahailu on silmiinpistävää, ilmoitus poliisille. Yhärit penikoineen joutavat vaikka leijonan kitaan, mutta koulussa käy myös ydinperheiden lapsia, joilla on tulevaisuus ja heidän turvallisuuttaan pitää vaalia.
[/quote]
Mä kyllä voisin lyödä vetoa että ei ole yhäri, vaan sillä on varakas mies!

Pyydän, että et jaa mielipidettäsi kyseisestä henkilöstä absoluuttisena totuutena kaikille tutuille. Tuo on vain oma reaktiosi ja ensimmäinen tunteesi tätä äitiä kohtaan. Et tunne häntä, älä dissaa toisille ja voisit jopa yrittää jutella hänelle. Joskus noista alkuun negatiivisia tunteita herättäneistä löytyy ne parhaat ja ymmärtäväisimmät ystävät. 

Voit olla huoleti, en ole kyseisen äidin mainetta mustannut mainitsemalla inhontunteestani kenellekään. Edes miehelleni. Ja varmasti jonain päivänä voimme jopa tutustuakin, jos sopiva tilaisuus tulee. Lähinnä tässä oli kyse omien tunteiden kummastelusta...miksi joskus vieras ihminen herättää yllättävän negatiivisen mielikuvan. Tällaisessa tilanteessa ei niinkään kaipaa moralisointia vaan olisi kiva jos joku myöntäisi kokeneensa vastaavaa ja päässeensä inhontunteesta ohi ja jälkeenpäin jopa voiden kummastella että mikä minua niin risoi. Ja kommentoin vielä siihen, että joku käski hankkia muuta sisältöä elämään ettei päätäni vaivaa tällä. Päiväni ovat oikeasti täytetty muilla asioilla lähes 100% mutta aloitinpahan nyt vain ketjun, kun olen tätä inhontunnetta maistanut silloin tällöin viime aikoina kyseistä naista kohtaan. Joskus helpottaa kun saa asian anonyyminä sanoa ketään sillä vahingoittamatta.

Ihmisistä syntyy erilaisia mielikuvia. Inho on melko voimakas tunne, kaikista ei tarvitse silti pitää. 

Ehkä käsityksesi hänestä vielä muuttuu tai sitten ei.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 06:38"]

Voisin lyödä vetoa, että on yhäri. Niillä nousee aina kusi päähän, pitävät itseään sankareina kun selviävät yksin hienosti kaikesta ja muuta potaskaa. Itseäni enemmän naurattaa kuin ärsyttää tuollainen käytös, jos yhäreillä olisi aivot, he ymmärtäisivät, että fiksu ihminen ei järjestäisi itseään moiseen kuseen, vaan lisääntyisi vasta vakaassa parisuhteessa, jossa vallitsee molemminpuoleinen kunnioitus. Jos kaahailu on silmiinpistävää, ilmoitus poliisille. Yhärit penikoineen joutavat vaikka leijonan kitaan, mutta koulussa käy myös ydinperheiden lapsia, joilla on tulevaisuus ja heidän turvallisuuttaan pitää vaalia.

[/quote]

Nyt minäkin inhoan tuntematonta ihmistä. Idiootti.

Meillä asuu naapurissa rouva, joka on aivan täynnä itseään. Minua useita vuosia vanhempi, joten eletään aika erilaisissa elämäntilanteissa. Silti voisi moikata. Olen itse muutaman kerran tervehtinyt, mutta en ole tainnut ikinä saada vastausta. Asutaan omakotitaloissa vastapäätä ja meillä on rantatontti. Meistä toinen on ehkä kateellinen av-logiikalla, mutta minä se kyllä en myönnä olevani. Ap:n tavoin inhoan tuntematonta naista.

Oletko muuten miettinyt että voi olla niinkin päin että hän katsoo sinua oudosti siksi koska sinä kaikessa rentoudessasi saat hänet tuntemaan itsensä pinnalliseksi ja huonoksi pintaliitoäidiksi?

Ehkä hän muistuttaa sinua jostain aiemmasta huonosta ihmissuhdekokemuksesta, jota et tietoisesti edes muista.

Mulla oli myös tuommoinen inhokki nainen ennen :)

Eli käytiin molemmat omissa harrastuksissamme. Meidän harrastus vuorot olivat peräkkäin erään koulun liikuntasalissa. Törmäsin usein tähän naiseen kun vuoro vaihtui.

Ihan tavallinen, samantyylinen ja samanikäinen kanssani. Jotenkin hän oli ylimielisen oloinen, ei väistänyt yhtään jos vaikka mentiin kapealla käytävällä ohitse.

En tosiaan tarkkailemalla tarkkaile ihmisiä mutta tämä tyyppi inhotti. No, kerran olimme samaan aikaan kaupassa ja hän tuli iloisesti tervehtimään minua (?). No, siitä lähtien moikkasimme aina liikuntasalissa enkä enää inhonnut häntä..

Kiitos sinulle 16 kokemuksestasi! Juuri tämäntyyppisiä kaipasin. Toivon, että minulle käy samalla lailla. Negatiiviset tunteet syövät energiaa ja samalla myös hiukan inhoaa itseään jos inhoaa jotakuta toista.. Joskus vain tunteet tulevat, mistä lie. Hyvä pointti myös tuo, kun joku arveli inhokin muistuttavan ei-tietoisesti jostakin aiemmasta ihmissuhteesta.

Kylläpäs täällä nyt pyörii herkkänahkaista ja heikolla itsetunnolla varustettua porukkaa...:D
Yökh!

Mua ainakin ärsyttää jotkut tuntemattomat! :D ja just joku niiden olemuksessa.. Itseäni olen huomannut eniten ärsyttävän semmoiset ylivarovaiset ja ylihuolelliset ihmiset :D eka oon et hohhoijaa mut jos enemmän käytöstä näen niin ärsyttää. Minä varmaan olisin kuvailemasi nainen (paitsi että moikkaisin jos olisimme olleet tekemisissä) ja huomaan että mun käytös ärsyttää muita.. Olisko se sellainen touhukkuus ja sellainen huolimattomuus vaikka just kaahailua kohtaan..

Minulla on yksi inhokki-ihminen, jota varmaan toisaalta säälin ja toisaalta halveksin. Hän oli siis exäni exä, joka joskus kauon sitten yritti jotakin ystävyyttä kanssani. Minua ei kiinnostanut ystävyys koska meitä yhdistää vain kusipää exä ja haluan unohtaa koko ihmisen. No kieltäytyessäni tämän naikkosen kanssa yhteystietojen vaihtamisesta hän sai hepulit ja alkoi todelliseksi ilkeilijäksi ja olen iloinen ettei alettu kaveeraamaan, koska vaikutti sitten loppujen lopuksi todella idiootilta (yritti Facebookissa useaan otteeseen vielä ottaa yhteyttä, halusi varmaan jonkun jonka kanssa päivitellä ja haukkua idioottiexää ja alkoi sittenhaukkua minua kun en tähän rumbaan lähtenyt, uhkasi mm. hakata minut jne). En ole nähnyt naista pitkään aikaan mutta monesti ajattelen hänestä inhottavasti vaikka ei siis tunneta eikä olla tekemisissä.... Jostain lehdestä luin jonkun haastattelun joskus, jossa joku sanoi (varmaan vitsillä) että viha on paljon voimakkaampi motivaattori kuin rakkaus ja se tunne ja energia kannattais hyödyntää. Olen yrittänyt esimerkiksi salilla ajatella tätä negatiivista tunnetta ja naista ja saada siitä energiaa viimeisiin toistoihin ja kyllähän se toimii :) anteeksi sekava sepustus, en ole tätä aiemmin yrittänyt jäsentää.

Oletko ajatellut että tämä nainen saattaa olla epävarma itsestään, jolloin kerää itselleen tuollaisen kuoren. Minä olen erittäin epävarma ja ujo, ja sen takia käyttäydyn joskus muiden silmissä ylimielisesti. En hae katsekontaktia vastaantulevaan ihmiseen ettei varmasti tarvitse miettiä pitääkö minun tervehtiä jne. Yritän olla mahdollisimman huomaamaton mutta koska en halua vaikuttaa hiipparilta, pyrin pitämään selkäni suorassa ja katseeni suoraan edessä ja yritän antaa itsestäni itsevarman kuvan. Mutta moni katsoo sen sitten ylimieliseksi käytökseksi, mutta se on vain minun puolustuskeinoni hankalaan tilanteeseen kuten saman tuntemattoman kohtaaminen päivittäin kun en tiedä pitäisikö minun tervehtiä vai ei. Mutta jos joku minua tervehtii vastaan todella iloisesti ja yllättyneesti takaisin :D