Huomaa, että Saimi Nousiainen on ensisynnyttäjä. Hänen mielestään mies tulee ensin, sitten vasta lapsi.

heh, joopa joo. taisi kulua noin minuutti ekan lapsen syntymästä kun tajusin typeryyteni.



lapseni puolesta olisin valmis tekemään mitä tahansa. jos pitäisi valita mies tai lapsi, niin ei todellakaan tarvitsi asiaa miettiä sekuntiakaan.



rakastan miestäni suunnattomasti, mutta tiedän että selviäisin hänen kuolemastaan. lapseni kuolema taas tappaisi minutkin.

Jotain epätervettä narsismia tässä ihmisessä on. Ja myös niitä " ainoa lapsi" piirteitä.



Itselläni ärsyttää tavattomasti se, että suorapuheisuutta pidetään nykyisin jotenkin hyvänä ominaisuutena. Ja merkkinä rehellisyydestä. Mielestäni Saimin kommentit vaikuttavat välillä lähinnä moukkamaisilta ajatuksilta, joita odottaisi kuulevan jonkun teinin suusta. Noista kommenteista on sielun sivistys kaukana.



Kyllä siperia opettaa...

Eikö sitä rakkautta nyt yleensäkin jaeta kaikille niin paljon kuin ikinä ehditään. Ja useimmat meistä eivät joudu siihen tilanteeseen, että perhe on kaivossa hukkumassa ja pitää valita, kenet pelastaa. Joten turha näitä on niin kamalasti vatvoakaan, kun niitä tilanteita ei eteen tule.



Saimin käsitys omasta erityisyydestään tulee varmastikin myös siitä, että niissä piireissä, joissa hän liikkuu, ei liiemmin tehdä lapsia eikä mennä sienestämään. Asioissa on siis jotain retosteltavaa. Mutta se nolous tulee sitten siitä, että samalla unohdetaan, että me ihan tavalliset pulliaiset tehdään lapsia päivittäin ja käydään sienessä myös. Eli jos on jollain alueella erityinen, niin se ei tarkoita sitä, että olisi erityinen kaikessa. Kun saimi tekee lapsia, niin hänestäkin tulee tavis ja hän onkin yhtäkkiä aivan samalla viivalla meidän muiden kanssa. Paitsi ei tietysti omasta mielestään.

korkokenkia jumaloin edelleen, mutta en juurikaan kayta ja vaatetus on muuten heittanyt haranpyllya aivan totaalisesti. jakkupuvut on kylla vaihtunut farkkuihin ja en voisi olla onnellisempi. kylla minulle lapsi muutti kaiken ja juuri se olikin hyva.

Siis se, missä kysyin, millainen ihminen tuntee tarvetta asettaa perheenjäseniään tärkeysjärjestykeen. Kumma juttu.

mutta nyt tiedän senkin, että tämä uneksija-naikkonen on myöskin lapseton; ei kai kukaan normaali äiti-ihminen pistä miestään kolmen lapsensa edelle.

(kuulostatte koulukiusaajajengiltä).

Mitä noihin raskausarpiin ja roikkuviin rintoihin tulee niin ei mullekaan tullut kumpaakaan vaikken olekaan julkkis, joillakin on vaan hyvät geenit, ehkä sellaiset alunperinkin päätyy malleiksi ym.

ja ne julkkikset joilla noita on tuskin esittelevät niitä julkisuudessa.

Vierailija:

Oletteko muuten koskaan miettineet, miksi julkkismammoille ei koskaan tule raskausarpia, eikä rinnat roiku imetyksen jälkeen..? Mahaankaan ei koskaan jää sellaista löysää nahkaa ja rasva&nahkapussukkaa alavatsalle... Kumma juttu ;)

Voi olla että Saimi pyörtää puheensa siitä että mies on 1. Hän voi myös olla erinomainen äiti vaikkei pyörtäisikään. Lapsen ei tarvitse olla miestä tärkeämpi. Parisuhteessaan epäonnistuneet varmasti automaattisesti rakastavat enemmän lapsiaan, mutta ei se aina niin mene.



Monella tavalla voi olla hyvä äiti. Usein avarakatseisuus helpottaa elämää. Kokeilisitte tekin joskus.