Lue keskustelun säännöt.
Kummiudesta kieltäytyminen on junttia!
Kommentit (20)
Yritin kieltäytyä kohteliaasti kummiudesta, minut "pakotettiin" toteamalla että "no kuule, kun ketään ei saada enää tilalle" ja "voi kun papille jo on ilmoitettu". Suostuin vastahakaisesti (ja erosin kirkosta välttääkseni samanlaiset tilanteet jatkossa). Ristiäisissä selvisi että lapsella oli aivan hirveä määrä kummeja, ainakin kuusi. Ihan hyvin olisivat riittäneet ilman minuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut pakotettiin kummiksi, vaikken edes kuulu kirkkoon! Ja vielä kekkaloimaan sinne alttarille kasteen ajaksi, ja sitten siunaamisen kohdalla otin askeleen taaksepäin, että 4 muuta kummia pääsivät nostamaan kätensä vauvan pään päälle. Täytyy tunnustaa että oli elämäni noloimpia ja piinaavimpia hetkiä, mutta mitäs sitä sekopää-äidille mahtaa.
Taustoistani vielä, että olen kyllä itse kastettu kirkkoon ja käynyt uskontotunnit ja rippikoulun, isosenakin olin (koska se oli ainut mahdollisuus saada edes vähän rahaa, kesätöihin ei ollut mahdollisuutta). Kirkosta erosin yli kymmenen vuotta sitten, ennen mitään homoiltakohuja tms. Ihan vaan syystä, etten uskonut Jumalaan, enkä kokenut kirkkoa mitenkään omaa arvomaailmaani vastaavaksi. Ja tajusin säästäväni aika monta satasta vuodessa, kun en enää maksanut kirkollisveroa. Kirkossa ei huvikseen meidän perheessä käyty koskaan, edes jouluna, ja hautajaisista ja haudanhoidosta olen valmis maksamaan sen verran mitä niistä kuluja srk:lle tulee. Se tulee silti halvemmaksi kuin veroa maksamalla, ja rahani menee siihen toimintaan jonka itse hyväksyn ja tarvitsen. Kirkko tekee hyvää, mutta niin paljon pahaakin, että en halua tukea sitä säännöllisellä rahansiirrolla. En usko että koskaan tulen liittymään takaisin kirkkoon uskon takia, ja muut syyt eivät mielestäni ole sopivia kirkkoa ja muita uskovia kohtaan.
Miksi ihmeessä pitäisi suostua? Onneksi mua ei ole ikinä edes pyydetty, toki about kaikki tietää etten ole ikinä kuulunut kirkkoon enkä edes pidä lapsista... jos jonkun kaverin lapset on kivoja niin voin heille jotain lahjoja antaa ja olla kaveri.
Kummius instituutiona on niiin last season.
Miksi tästäkin vielä vouhkataan?! Onko sinappikoneella pakko olla kummeja? Laittaako kirkko kersan lukkojen taakse niin kauaksi, että kummeja löytyy...vai miten tää menee...?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en haluaisi kummiksi, koska emme tiedä koska lähdetään taas pois Suomesta. Se tarkoittaa, etten näkisi kummilastani juurikaan. En myöskään kuulu kirkkoon (mutta se ei liene nykyään este kummiudelle). Pidän vanhemmista lapsista, pikkulapsista en ymmärrä. Ottaisin roolini vakavasti, siispä kieltäytyisin vastuusta heti. Toisaalta ystäväni tuntevat minun näkökantani niin hyvin, että vaikka kaasoksi on pyydetty niin kummiksi ei.
Onneksi en kuulu kirkkoon, niin säästyy näiltäkin kiukutteluilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, on. Mun hyvä kaveri kieltäytyi kun pyysin häntä kummiksi vedoten,että kun hänellä on niin monta kummilasta jo. Ihan ymmärrettävä syy mutta petyin silti. Onneksi tulimme pyytäneeksi sitten vieraampaa tuttavaa ja hän ososittautuikin paljon paremmaksi kummiksi ja ystävksi kaikin puolin.
On toki... Minua pyydettiin yhtenä vuotena kuudelle eri lapselle kummiksi! Olin jokaisesta pyynnöstä todella otettu mutta muutamasta kieltäydyin. Ikää minulla on 28v ja kummilapsia huimat 11! Nyt kieltäydyin muista kummipyynnöistä paitsi sisarusteni.
Haluan oikeasti tutustua kummilapsiini, ottaa heitä hoitoon, viettää aikaa heidän kanssaan. En halua olla pelkkä lahja automaatti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi? Mä toivon, että mun pojan kummi olis kieltäytynyt. Alkuvuosina muisti ja lähetti kortteja mikä oli aivan ihanaa. Sitten alkoi unohtelemaan, ei itse oma-alotteisesti ole koskaan tullut meille kylään ellei ole ollut synttärit. Ei siis koskaan. Mä olen joka vuosi hommannut myös hänelle lahjoja, joten tasapuolisesti mennyt rahamenot.
Poika pääsee ripille ja nyt pitäis kutsua kummi johonkin rippikoulutapahtumaan. KUtsu sitten sellainen ihminen, josta on kuulunut viimeksi silloin, kun onnitteli facessa kummipoikaansa.
Kieltäytykää siis ihmeessä kummiudesta, jos ette ole yhtään kiinnostuneita tehtävästä!
Yhtä junttia on pyytää sellaista ihmistä lapsen kummiksi, joka ei ole mitenkään perheelle läheinen ja saattaa häipyä kuvioista koska vain. Juurikin siis nämä "parisuhdekummit".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään tuntuu, että kummeja haalitaan todella monta, että saa lapsi sitten kivasti lahjoja ja on lastenhoitoapua tarvittaessa.. sitten käy juuri noin, että yhdellä ihmisellä on kymmeniä kummilapsia, joista muistaa hyvällä lykyllä koko nimen.
Viisas kieltäytyy, juntti vouhottaa kummiudesta, 90%:tille alkaneista pakkopullaa. Vanha perinne mikä ei nykyihmiselle merkitse enää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkkoon kuulumattoman pyytäminen kummiksi se vasta junttia onkin.
No juntti on kummikin jos suostuu kummiksi monelle.
Ei ole. Juntimpaa on suostua kummiksi ja sitten olla olematta missään tekemisissä.
Itse olen huono kummi. Tosin kummilapseni ei kuulu kirkkoon, joten olen vain "kummi". Huonoksi luen itseni siksi, koska lapsi vasta 10 kaksoissiskonsa kanssa ja välimatka on pitkä. Itselläni neljäs lapsi tulossa (eka syntyi -10) parin viikon sisään ja kummityttöön yhteydenpito on jäänyt lähinnä joulumuistamiseen. Synttäreille ei ole kutsua kuulunut enää kolmeen vuoteen, kai olettavat valmiiksi etten kuitenkaan saavu paikalle.. Lisäksi sillon kun lahjon kummilasta en osaa lahjoa vain häntä, vaan ajatuksiin tulee aina kaksonen mukaan.
Omille lapsille olemme valinneet ainoastaan kummisetän ja -tätin. Jokaiselle.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:40"]
Ei ole. Juntimpaa on suostua kummiksi ja sitten olla olematta missään tekemisissä.
[/quote]
Tuo on aivan totta. Itse koen olevani aikuinen ystävä kummilapsilleni. Olen kummiksi ilolla suostunut enkä koe sitä rasitteena. Kummilapseni ovat erityisiä lapsosia omassa elämässäni :) Olen muutaman kerran saanut olla päiväkodissa lapsen kanssa kun siellä on vietetty kummien päivää. Olen kuullut ensimmäisenä kun 7v kummilapsi on ihastunut naapurin tyttöön jne.
Kummilapset antavat minulle hyvin paljon ja on hienoa olla osa heidän elämäänsä. -4-
Itse kieltäydyn tasapuolisesti kaikista kummipyynnöistä. En vain halua olla kummi.
Minä kieltäydyin sylikummin tehtävistä koska en ole itse käynyt rippikoulua joten en voi toimia virallisena kummina. Kyllä lapsen vanhemmat tämän ymmärsivät ja olin ristiäisissä vieraana. Lapsen elämässä olen enemmän mukana kuin yksikään hänen kummeistaan.