Riittämätön olo

Onko kenelläkään ollut koskaan niin riittämätön olo, ettei mistään saa enää suoranaista iloa.

Tuntuu ettei tunnit vuorokaudessa riitä, kaikki on kesken, siivous on miehen mielestä tehty aina huonosti (meillä ei ole ikinä likaista, ei tiski- tai pyykkivuoria) vaikka pesen vessan jokapäivä, ruokin lapset, teen työt, siivoan lelut moneen kertaan, pesen peilit, pyykit lasit, leikin lasten kanssa.. Itselleni ei jää aikaa laisinkaan ja tuntuu kuin olisi jatkuvassa pyörityksessä. Minä en pääse salille, ei harrastuksia, ei töitä kuin silloin tällöin, en ole koskaan yksin paitsi iltaisin ja siksi venytän nukkumaanmenoa niin myöhään kuin mahdollista..

Pahinta tässä on ettei ikinä tule mistään suunnasta mitään kiitosta, vain arvostelua.