Lue keskustelun säännöt.
Haluan erota, mutta säälin liikaa puolisoani
23.09.2021 |
Pelkään, että hänen sydämensä särkyy, mutta en ole itse onnellinen lainkaan ja olen sen monesti ääneen sanonut. Kumppanissani ei ole mitään ns. Vakavaa syytä miksi haluaisin erota, ei pettämistä, väkivaltaa tms. Läheisyys kuitenkin puuttuu melkein kokonaan, ei seksiä,suudelmia eikä edes yhteistä aikaa. Minua kyllästyttää se, että olen ollut meistä se ainut joka on edes yrittänyt puhaltaa tähän sammuvaan hiileen.
Joka kerta kun olen ottanut esille eron ja puhunut tunteistani niin puolisoni hätääntyy ja alkaa itkeä. Joka kerta hän lupaa yrittää myös enemmän ja myös tulla asioissa vastaan. Tätä yrittämistä hänen osaltaan kestää yleensä muutama päivä, jonka jälkeen olen taas ilmaa sekä näkymätön. Miten saisin voimaa ja uskallusta erota? Olen liian kiltti ja mietin aivan liikaa hänen tunteitaan vaikka itse olen hyvin onneton sekä yksinäinen. Miten toimim, kun hän alkaa taas itkeä ja yrittää laittaa kapuloita rattaisiin kun kerron halustani erota? Onko kukaan muu ollut samanlaisessa tilanteessa?
Kommentit (7)
Kumppanisi koettaa itkulla manipuloida tunteitasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikki vaan. Itkeminen on ihan ok.
Puolen vuoden päästä olette molemmat onnellisempia kuin nyt.
Pariterapiaan! Ette ilmeisesti ”puhu samaa kieltä” parisuhteessanne. Kommunikaatio ja keskustelu vaikeaa?Puhuuko kumppani tunteistaan, tunnelukkoja puolin ja toisin?
En ymmärrä:
Miksi haluat erota, jos ei vakavaa syytä?
Olen ollut ja pitkitin eroa vuosia. Miehellä oli kyllä myös runsasta alkoholinkäyttöä ja ehkä viimeinen pisara oli kun sammui lasten edessä keskellä sunnuntaipäivää sohvalle. Silloin päätin että nyt touhu saa riittää.
Meillä ei ollut mitään läheisyyttä, olin miehelle ilmaa tai vaihtoehtoisesti keino purkaa omaa pahaa oloaan. Jos minulla oli koskaan mukavaa niin hän kyllä keksi keinon latistaa onneni nopeasti. Esim äitienpäivänä tai syntymäpäivänäni aina kehittää joku riita että sai minut itkemään.
Eroprosessi oli pitkä, siihen liitti talon myyminen jne, mutta nyt olen ollut useamman kuukauden omillani ja voin vihdoin hengittää. Lapsetkin on suhtautunut yllättävän hyvin. Odotin aivan liian monta vuotta että uskalsin erota.
Vierailija kirjoitti:
Pariterapiaan! Ette ilmeisesti ”puhu samaa kieltä” parisuhteessanne. Kommunikaatio ja keskustelu vaikeaa?Puhuuko kumppani tunteistaan, tunnelukkoja puolin ja toisin?
En ymmärrä:
Miksi haluat erota, jos ei vakavaa syytä?
Eikö ”en ole itse onnellinen lainkaan” ole pätevä syy erota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä muu auta, kuin aloittaa eroprosessi. Jos olette naimisissa/avoliitossa, niin käytännön järjestelyihin menee oma aikansa. Siinä ehtii tottua ajatukseen ja itkeä itkunsa. Turha tollasta suhdetta enää on jatkaa.