Lue keskustelun säännöt.
Rajoittaako koira arkeasi?
07.11.2014 |
olen haaveillut koirasta jo pitkään. Haluaisinkin muilta koiranomistajilta kysyä, oletteko kokeneet koiran rajoittavan elämäänne kovasti? Tottakai se tuo arkeen omat muutoksensa ja haasteensa, mutta oletteko joutuneet luopumaan asioista koiran takia? Minne esim.laitatte lemmikkinne hoitoon lomamatkojen ajaksi? Itse tykkään matkustella n.3 kertaa vuodessa vähintään, jolloin ovat vanhempani iloisina luoautuneet koiran ottamaan hoitoon :) mietin silti, estääkö koira reissaamisenne?
Kommentit (29)
Kyllähän se tietysti rajoittaa. En voi lähteä milloin huvittaa ja minne huvittaa ilman, että ensin järjestän koiralle hoitajan. Mutta mulla on riittävän laaja (6 henkilöä) "hoitopiiri" eli yleensä saan koiralleni hoitajan. Hoidamme toistemme koiria tarpeen mukaan, mulla on nytkin yhden näistä kuudesta koira hoidossa 3 viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se koira rajoittaa elämää, mutta on mun mielestä silti kaiken vaivan väärti. Mulla on tosin lapsia, isot koululaiset, jotka vievät koirat ulos iltapäivällä. Ilman näitä koululaisia olisi vaikeaa, mun työpäivä on matkoineen 10 h. Silti odotan aina kotimatkalla kovasti, että pääsen ulkoilemaan karvakuonojen kanssa. He ovat meille perheenjäseniä, kuin myös mulle harrastus, mikä pitää liikkeessä ja pakottaa ulkoilemaan.
Ja kylmän päivän päätteeksi on ihana käpertyä sohvalle kun molemmat koirat makaavat kyljessä kiinni lämmittämässä :)
Me matkustamme myös perheenä ja aina on koirille hoitopaikka löytynyt, joko lähipiiristä tai sitten maksullisesta koirahoitolasta. Loma-ajat on oikeastaan ihan helppo järjestää kunhan vaan tulee ajatelleeksi asiaa hyvissä ajoin. Sen sijaan nopeat lähdöt risteilyille tai pitkiin illanviettoihin eivät onnistu noin vain, mutta siihenhän olen äitinä jo tottunut :)
Tottakai rajoittaa. :) kotimaanmatkoille koira tulee mukaan, ulkomaanmatkojen ajaksi vien koiran hoitolaan koska en luota koiraani läheisieni käsiin. (Moniallerginen vahvaviettinen uros)
Rajoittaahan se jonkin verran. Minusta on sääli nähdä ihmisten ottavan koiria ja kun vastuu painaa liikaa, se annetaankin pois. Tai pahimmassa tapauksessa, se jää vaille huomioita ja/tai kunnon ulkoiluja. Sitoutumistahan se vaatii ja pientä epäitsekkyyttä lähteä räntäsateessa ulos. Kaiken väärti tosin, väittäisin. Meillä on ihana 10 vuotias labbisnarttu joka alkaa olla jo vanha ja harmaa mutta miten paljon iloa se onkaan tuottanut. Lapsetkin ehdittiin tehdä tässä koiran eläessä ja nyt ollaan jo töissäkin, mutta en koe että missään vaiheessa olisi koiran osalta ollut rankkaa. Rajoitettua kylläkin.
Ensinnäkin, nyt on todettava että olet varsin hyvä mahdollinen tuleva koiranomista. Monikaan ei nimittäin mieti tuollaisia asioita etukäteen. Mulla nyt ei enää ole koiraa, mutta niitä on useampia ollut. Kyllä se tavallaan joskus rajoitti, en voinut työpäivän jälkeen suunnitella niin paljon ohjelmaa mitä yleensä. Mutta ei se haitannutkaan, koska tottakai siihen osasi etukäteen jo asennoitua.
Matkustelukaan ei mulle ongelmia tuottanut (tosin matkustelin suomen sisällä vain, yleensä muutaman päivän reissuja). Useimmiten mulla oli koira kaverin luona hoidossa. Joskus kun siskoni luona kävin, oli koira mukana, oli pennusta asti tottunut kulkemaan junassa ja bussissa. Ihan hyvältä sun tilanne sinänsä kuulostaa jos vanhempasi ovat koiraa luvanneet hoitaa tarvittaessa. Ja tämä nyt on varmaan sullekin itsestäänselvyys, mutta muistat vaan totuttaa koiran vanhempiisi ja heidän kotiinsa ennakkoon, sillon noi hoitoajat on heille kaikille helpompia ja mukavampia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asut yksin, olet kuin yh-äiti, tosin lapsesi on karvainen etkä saa sitä tarhaan työpäiviesi ajaksi. Kun olet ensin ollut työpäivän ajan poissa, et voi jättää koiraa yksin enää sen jälkeen, se ei ole reilua koiraa kohtaan pitää sitä niin kauan aikaa yksin. Tuo karsii tehokkaasti iltamenoja ja sellaisia aktiviteetteja joissa koira ei ole mukana. Viikonloppuina/vapaapäivinä voit käydä jossakin kun koiralta jää se työpäivän aikainen yksinolo pois. Silloinkin kun olet sairaana, täytyy koira hoitaa vaikka olisi pää kainalossa (ellet sitten saa koiraa hoitoon jonnekin).
Lomille kun lähtee niin koira pitää tosiaan saada hoitoon. Vanhempasi sanovat nyt, että voivat koiran ottaa hoitoon lomiesi ajaksi, mutta ottavatko he sen hoitoon vähintään 3 krt/vuosi sitten kun koira on olemassa on eri juttu. Jos vanhempasi toimivat koiran hoitajana, kannattaa se ottaa jo rotua valittaessa huomioon. Ts. ottaa sellainen koira jonka kanssa myös vanhempasi pärjäävät. Lisäksi kannattaa kouluttaa koira hyvin, jotta koira on ilo eikä kauhistus vanhemmillesi. Ja noin muutenkin koira on helpompi saada hoitoon jos se on hyvinkäyttäytyvä (pl. tietysti koirahoitolat jonne voi viedä myös niitä vähemmän hyvinkäyttäytyviä).
Koirahoitolaankin voi tosiaan viedä koiran loman ajaksi hoitoon (itse en tosin veisi), mutta se maksaa ihan kiitettävästi +-20 euroa/päivä hoitolasta riippuen. Jotkut koirat stressaavat myös hoitolassa eivätkä viihdy siellä. Eikä se hoitola yleensä mikään lepokoti koiralle olekaan koska koirat eivät ole määrällisesti siellä ihmisten kanssa samalla lailla kontaktissa kuin kotona.
Enemmän rajoittaa kuin pieni lapsi, en kyllä enää ota koiraa, kun ei ole niitä pieniä lapsiakaan. Kolme koiraa on ollut ja se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoilla kannoilla numeron kahdeksan kanssa.
Omalta osaltani minua ei haittaa se, että joudun tulla aina suoraan töistä kotiin koiran takia. Koko päivän reissut ovat suurempi ongelma. Meillä ei ole ystäviä joille voisin koiraa viedä hoitoon (monilla koiria jotka suojelee omaa asuntoa tai sitten eivät ole tottuneet koiriin) ja varsinkin kesällä loma-aikaan hoitolat ovat ihan täynnä. Pitäisi tietää kaikki menot valmiiksi jo puoli vuotta etukäteen, mutta eihän noita päiväreissuja voi tietää, kun menevät melkeinpä sään mukaan.
Kipeänä koiran käyttäminen on aika tuskaista, olen käynyt kipeänä enimmäkseen koirapuistossa (onneksi löytyy läheltä). Aina ei kuitenkaan pääse koirapuistoon sellaiseen aikaan, että siellä olisi muita. Meillä rajoittaa lapset, miehen pitäisi olla kotona. Mies ei hoida koiraa millään tavalla, koska ei ole koiraa halunnut (suostui koiraan, mutta ei sen hoitoon). Edellinen koira stressasi hoidossa niin, että kaikki karvat lähti ja hoidon jälkeen teki kotona tuhoja. Oli tosin kodinvaihtaja, että varmaankin sillä vaikutusta.
Sateella ja väsyneenä lenkille lähtö tuntuu monesti tosi raskaalta, mutta jälkikäteen on tosi hyvä fiilis, kun on saanut kunnon hien pintaan. :)
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 08:51"]
Enemmän rajoittaa kuin pieni lapsi, en kyllä enää ota koiraa, kun ei ole niitä pieniä lapsiakaan.
[/quote]
Samaa sanoo yksi kaverini jolla on eroahdistunut koira jota ei voi jättää yksin kotiin 5 minuuttia kauemmaksi aikaa. (On kokeiltu kaikki mahdollinen koulutus ja apuväline mutta ei vaan tepsi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti valmiiksi myös se, jos koirasi onkin sellainen ettei kukaan sitä halua hoitaa. Silloin on käytettävä hoitolaa, ja se taas maksaa. Esimerkiksi omat vanhempani voivat hoitaa koiraamme 1-2 yötä, mutta nekin mieluummin täällä meillä. Vaikka he koiraa rakastavatkin, eivät he vain pärjää kiltin mutta ADHD koiran kanssa.
Lähdemme myös Thaimaahan, ja se on 16 päivän hoitolakeikka koiralle, tulee maksamaan 400e. Eli oikeestaan yhden etelänmatkan verran, mutta en valita
Rajoittaahan se, mutta se kuinka paljon, riippuu ihmisestä.
Mä en ole koskaan ollut sellainen, että koko ajan pitäisi päästä johonkin, vaan viihdyn hyvin kotona. Jos joskus on tullut tarve lähteä johonkin, isäni hoitaa koiraa ilomielin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 08:58"]
Mieti valmiiksi myös se, jos koirasi onkin sellainen ettei kukaan sitä halua hoitaa. Silloin on käytettävä hoitolaa, ja se taas maksaa. Esimerkiksi omat vanhempani voivat hoitaa koiraamme 1-2 yötä, mutta nekin mieluummin täällä meillä. Vaikka he koiraa rakastavatkin, eivät he vain pärjää kiltin mutta ADHD koiran kanssa. Lähdemme myös Thaimaahan, ja se on 16 päivän hoitolakeikka koiralle, tulee maksamaan 400e. Eli oikeestaan yhden etelänmatkan verran, mutta en valita
[/quote]
Totta. Lisäksi kuten joku jo kirjoittikin, myös hoitoloissa on ne sesonkiajat ja koiran majoitus täytyy varata kuukausia aiemmin, että sille saa paikan. Että tuokin pitää sitten olla suunniteltu ajoissa etukäteen, mitään spontaanireissuja ei tehdä sesonkiaikaan jos on koirahoitoloiden varassa.
Koira rajoittaa elämääni, aika paljonkin.
- allergiset kaverit eivät voi tulla kylään. Harmittaa varsinkin lasten kavereiden puolesta.
- asumme vuokralla, koira rajoittaa asumismuotoa, sillä lemmikkejä ei yleensä yksityisten vuokra-asunnoissa sallita
- koira vie paljon rahaa jos huono tuuri käy, tähän mennessä se on vienyt suoraan ja välillisesti elämänsä aikana n. 7000 euroa
- koiran lenkitys ja huomiointi vie lyhyestä arki-illasta sen ainoan ajan, mikä olisi ns. luppoaikaa jonka voisi käyttää johonkin muuhunkin kuin lenkkipolulla seisoskeluun, kun koira löntystää perässä hitaasti nuuskutellen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se sillä lailla rajoittaa, että yötä et voi olla poissa, jos asut esim. rivarissa tai kerrostalossa tai maalla asuessa koira on mallia lyhytkarvainen tärisevä kääpiö. Koirahoitolat maksaa, etkä voi toisaalta luottaa että vanhempasi voisivat aina hoitaa koiraa. Myöskään ylitöihin, työkavereiden kanssa kaljalle tms. ei voi jäädä, kun pitää mennä kusettamaan koira. Kun olet sairas ja kuumeessa, sinun on kusetettava se koira. Ja pahin tilanne oli kun jouduin umpisuolen takia sairaalaan ja piti löytää koiralle hoitaja. Äitini ei voinut ottaa kun oli matkoilla ja lopulta silloin autoton 75-v. ukkini haki taksilla minulta avaimet ja kotoani koiran. Miten toimit hätätilanteissa koiran suhteen? Sehän on kuin huollettava lapsi ja olet siitä vastuussa. Ja huomioi sekin, että eläinlääkärilaskut voi hyvinkin olla 200 euroa ihan perusjuttujen hoitamisesta. Kestääkö budjetti? Mieti vielä sitä koiran ottamista, varsinkin jos tykkäät reissata, käyt töissä ja asut kaupungissa!
Rajoittaa erittäin paljon. Olen sinkku eikä minulla ole koiralle yhtään hoitopaikkaa. En voi siis matkustella (no, en toisaalta yksin matkustelusta kauheasti nautikaan joten ei tämä niin paha), en voi harrastaa työajan ulkopuolella mitään (ei koiraa taas voi jättää yksin kun se on ollut jo työpäivän + työmatkojen takia 9,5 h yksin), en voi esim. lähteä työkavereiden kanssa työpäivän jälkeen kaljalle kuten perjantaisin työtiimilläni on tapana vaan minun pitää lähteä äkkiä koiraa ulkooiluttamaan.
Koirani on nyt 11-vuotias ja en aio ottaa tämän jälkeen enää koiraa.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 08:58"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 08:51"]
Enemmän rajoittaa kuin pieni lapsi, en kyllä enää ota koiraa, kun ei ole niitä pieniä lapsiakaan.
[/quote]
Samaa sanoo yksi kaverini jolla on eroahdistunut koira jota ei voi jättää yksin kotiin 5 minuuttia kauemmaksi aikaa. (On kokeiltu kaikki mahdollinen koulutus ja apuväline mutta ei vaan tepsi).
[/quote]
Tuo nyt menee älyttömäksi jos koiran takia ihmiset alkaa tuollaiseen. Yleensä näissä tapauksissa kannattaa harkita kahta vaihtoehtoa: 1) rauhoittavat lääkkeet ja 2) koiran pakkototutus, eli se vaan jätetään vaikka kuinka huutaisi, tilaan jossa ei ole mitään tuhottavaa tai revittävää kuten kylppäriin.
En ole itse nähnyt yhtään koiraa joka täytyisi esim. lopettaa tämän ongelman takia, yleensä pelkkä tapa 2 toimii myös ilman lääkkeitä ihan hyvin, jos vaan ihmisillä sisu riittää ja asumismuoto sallii sen että koira voi jokusen viikon pitää melkoista melua siellä tilassa mihin se on jätetty (kerrostalossa ei välttämättä tosiaan onnistu). Lopulta ne alistuvat siihen kyllä että kukaan ei tule vaikka kuinka huutaisi ja haukkuisi ja riehuisi.
Silloin kun meillä oli vielä koira niin kyllä se rajoitti. Mutta en sitä kadu. Se oli ihana tassu. Mutta en enään ottasi koiraa koska se todellakin rajoitaa. Nyt ei ole kiire kotiin, saa jäädä vaikka matkalla kahville tai soppailemaan. Ei koiran karvoja siivottavana, ei tarvihe lähteä räntäsateella ja sairaana ulso.
Elämä on helpompaa ja simppeliä. Ihania koirat on, mutta olen nykyisin sen verran mukaavuden haluinen etteä ei uutta.
Kannattaa muistaa sekin että koirasta luopuminen myös maksaa yllättävän paljon. Lopetuspiikki ja hautaus/tuhkaus ei ole ilmaista, maksaa noin 300-500€.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 10:07"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 08:58"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 08:51"]
Enemmän rajoittaa kuin pieni lapsi, en kyllä enää ota koiraa, kun ei ole niitä pieniä lapsiakaan.
[/quote]
Samaa sanoo yksi kaverini jolla on eroahdistunut koira jota ei voi jättää yksin kotiin 5 minuuttia kauemmaksi aikaa. (On kokeiltu kaikki mahdollinen koulutus ja apuväline mutta ei vaan tepsi).
[/quote]
Tuo nyt menee älyttömäksi jos koiran takia ihmiset alkaa tuollaiseen. Yleensä näissä tapauksissa kannattaa harkita kahta vaihtoehtoa: 1) rauhoittavat lääkkeet ja 2) koiran pakkototutus, eli se vaan jätetään vaikka kuinka huutaisi, tilaan jossa ei ole mitään tuhottavaa tai revittävää kuten kylppäriin.
En ole itse nähnyt yhtään koiraa joka täytyisi esim. lopettaa tämän ongelman takia, yleensä pelkkä tapa 2 toimii myös ilman lääkkeitä ihan hyvin, jos vaan ihmisillä sisu riittää ja asumismuoto sallii sen että koira voi jokusen viikon pitää melkoista melua siellä tilassa mihin se on jätetty (kerrostalossa ei välttämättä tosiaan onnistu). Lopulta ne alistuvat siihen kyllä että kukaan ei tule vaikka kuinka huutaisi ja haukkuisi ja riehuisi.
[/quote]
Ja kerrostalossa naapurit kiittää. Voi olla että koulutuksessa napsahtaa varotussaldo täyteen ja joutuu muuttamaan pois.
Äitini ottaa mielellään koiran hoitoonsa mutta sellaiset spontaanit pikaiset lomareissut on harventuneet, äiti asuu 400km päässä enkä halua antaa koiraa hoitoon ihan mihin tahansa.
En koe joutuneeni luopumaan kovinkaan paljosta.