Miksi jotkut keskustelee Tinderissä viikkoja ennen tapaamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vankilasta vapautuu kaiken maailman hulluja (lyhyiden tuomioiden ja jotkut jopa vain hyvän käytöksen vuoksi) ja muutenkin kaiken maailma sekopäitä on liikkeellä, niin ei kannata olla tyhmä, vaan on parempi ottaa kunnolla selvää millainen tyyppi siellä toisessa päässä viestittelee. 

Meinaatko että se sekopää kertoo olevansa sekopää, kun muutaman viikon jutustelun jälkeen sitä häneltä kysyt? :D

Pitää osata kysyä oikeat kysymykset, kuten: "mitä yhteistä on korpilla ja kirjoituspöydällä?" 

Liian vahvat mielikuvat ennen tapaamista on iso uhka ihastumiselle livenä. Yleensä aina odottaa pettymys, jos tunteita muodostuu ennen tapaamista. Kunhan toinen osaa kirjoittaa ja osoittaa sen verran kiinnostusta, että viitsii vastailla ja kysyykin jotain.

Vierailija kirjoitti:

Liian vahvat mielikuvat ennen tapaamista on iso uhka ihastumiselle livenä. Yleensä aina odottaa pettymys, jos tunteita muodostuu ennen tapaamista. Kunhan toinen osaa kirjoittaa ja osoittaa sen verran kiinnostusta, että viitsii vastailla ja kysyykin jotain.

Taitaa olla naisten juttuja nämä pelkän keskustelun myötä syntyneet tunteet. Itse olen keskustellut viikkoja joidenkin naisten kanssa ja koskaan ei ole syntynyt mitään tunteita näitä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Wau!

Kirjoitteleeko jotkut siellä?!?!

Mulla roikkuu n 10 matchia, eikä kukaan aloita edes keskustelua.

Enkä aloita kyllä minäkään!

Ihmeellisiä nämä Suomi miehet.

Hyvä. Älä anna periksi. Noin ne parisuhteet syntyy, kun molemmat ovat vaan hiljaa.

Heti treffeille rientävät ovat yleensä tylsiä tyyppejä tai yhden asian perässä. Ei kiinnosta olla neiti nro 50, jolle sillä hetkellä kirjoittavat.

Kylläpä tuli taas todettua miten ihmiset osaa ottaa hienoja kuvia ja kirjoitella mukavia. Tyyppi ei todellakaan ollut sitä mitä odotin. Onneksi en suostu kirjoittelemaan pitkään. Tapaamalla asiat selviää heti. Vähänkö ärsyttäisi, jos olisin kirjoitellut useamman vkon.

Suomalaiset miehet ei tosiaan edes selviä kirjoittamaan. Sieltä tulee hyvällä tuurilla yksisanainen vastaus ilman jatkokysymyksiä. Ovat muuten livenä ihan samanlaisia. Itse olen sosiaalinen enkä etsi mitään tuppisuukivirekeä.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä tuli taas todettua miten ihmiset osaa ottaa hienoja kuvia ja kirjoitella mukavia. Tyyppi ei todellakaan ollut sitä mitä odotin. Onneksi en suostu kirjoittelemaan pitkään. Tapaamalla asiat selviää heti. Vähänkö ärsyttäisi, jos olisin kirjoitellut useamman vkon.

Suomalaiset miehet ei tosiaan edes selviä kirjoittamaan. Sieltä tulee hyvällä tuurilla yksisanainen vastaus ilman jatkokysymyksiä. Ovat muuten livenä ihan samanlaisia. Itse olen sosiaalinen enkä etsi mitään tuppisuukivirekeä.

Jos tuppisuut ovat samanlaisia Tinderissä ja livenä niin miksei sitten sosiaaliset olisi myös samanlaisia Tinderissä ja livenä. Vai onko sellaista miestä joka on Tinderissä sosiaalinen ja livenä tuppisuu

Luonne on todella tärkeä osa potentiaalista kumppania. Parempi tuntea jo etukäteen jotain kuin istua koko ilta kysyen toiselta hänen elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian vahvat mielikuvat ennen tapaamista on iso uhka ihastumiselle livenä. Yleensä aina odottaa pettymys, jos tunteita muodostuu ennen tapaamista. Kunhan toinen osaa kirjoittaa ja osoittaa sen verran kiinnostusta, että viitsii vastailla ja kysyykin jotain.

Taitaa olla naisten juttuja nämä pelkän keskustelun myötä syntyneet tunteet. Itse olen keskustellut viikkoja joidenkin naisten kanssa ja koskaan ei ole syntynyt mitään tunteita näitä kohtaan.

Ei ole sukupuolisidonnainen ilmiö. Kannattaa katsoa Catfish-ohjelmaa. Siinä miehet kosivat ja lähettelevät rahaa naisille joita eivät ole koskaan tavanneet, mutta ovat olleet vuosia rakastuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelin mieheni kanssa Tinderissä kuukauden ennen kuin tavattiin. Hyvä niin, oli mukava tavata kun oli jo suht hyvä kuva hänestä siinä vaiheessa ja tiedettiin, että omat kiinnostuksen kohteet ja huumori osuu yhteen.

Sama juttu meillä 😊

Alkuun tapasin pari miestä nopeasti, eikä niistä tullut mitään.

Nyk. mieheni kanssa oli ihan mahtavaa tutusta viestitellen ja puhelimitse jutellen ja huomata miten tunsi itsensä ihan teiniksi, kun oli niin ihastunut ilman, että on fyysisesti edes koskenut toista...

Ne seksikkäät viestit iltaisin 🤭🤤 ja tuntien puhelut, kun ei huomattu ajankulua.
Se hetki, kun tavattiin 💖

Sitä fiilistä en unohda ikinä ja siitä on nyt yli 2vuotta.

Parittelitteko ihan saman tien?

Pitää ensiksi VHH:lla polttaa kessi pois, jotta kehtaa mennä treffeille.

En jaksa puhua paria päivää kauempaa, ei vaan oo mitään sanottavaa. Parempi tavata

Koska miksi ei. Viestittely on mukavaa

Vierailija kirjoitti:

Wau!

Kirjoitteleeko jotkut siellä?!?!

Mulla roikkuu n 10 matchia, eikä kukaan aloita edes keskustelua.

Enkä aloita kyllä minäkään!

Ihmeellisiä nämä Suomi miehet.

Niin että taas yksipuolisesti miesten vika.

Meillä meni nykyisen kumppanini kanssa melkein kolme viikkoa Tinder-osumasta, että tavattiin. Asumme eri kaupungeissa ja kummallakin työ ja muut sidonnaisuudet. Soitimme yhden puhelun ennen tapaamista ja keskustelimme whatsapp-viesteissä. Rauhalliseen tahtiin viestiteltiin.

Viesteillä selviää helposti toisen sivistystaso ja vähän kyselemällä ja vastailemalla voi vielä selvittää, että kumpikin etsii suurin piirtein samanlaista suhdetta.

Tavatessamme kultani jäi minun luokseni viikonlopuksi. Olemme olleet nyt yhdessä noin vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksaisi viikkoa pidempään jutella tinderissä. En keksi juteltavaa, mieluummin tapaan ja näen millainen ihminen oikeasti on. Yhden miehen kanssa juteltiin varmaan 3 viikkoa välimatkan takia ja ehdin ihastumaan jollain tasolla, mutta tavatessa tuli ulkoinen pettymys.

Siis miten voi olla ulkoinen pettymys jos oot kuvat nähny? Ja jos oot ihastunut persoonaan niin onko sitten tuolla ulkoisella puolella enää tuossa vaiheessa niin paljon väliä (tuskin mies niin erilaisen näköinen on kuin kuvissa)

Ei kuvista nähnyt miehen kroppaa kunnolla. Mies sanoi olevansa aika urheilullinen mutta kroppa ei näyttänyt yhtään urheilullisen jäntevältä tai edes ryhdikkäältä. Eikä naamakaan ollut niin hyvännäköinen kuin kuvissa mutta sen olisin kestänyt. Lisäksi haju. Haistoin heti vastakkain istuessa että mies ei ole ns. oikean hajuinen minulle. Hajulla on valtava merkitys pariutumisessa. Plösö, huonolta haiseva mies ei vain viehätä minua. Ei näitä asioita tinderissä saa tietää.

Tällä hetkellä samassa tilanteessa. Tinderissä ollut vuoden. Treffejä on ollut ja yksi muutaman kuuauden tapailukin kehkeytyi. Näissä kaikissa on tavattu mätsistä noin viikon sisällä. Eli hyvinkin pian. Se ei ole minua haitannut, sillä olen livenä parhaimmillani ja en osaa ihastua mielikuvaan. Mätsin ja viestittelyn jälkeen osaan ainoastaan päättää tahtoisinko tavata vai en. Ja ensitapaamisella ainoa, mitä odotan on se, että huomaa olisiko mies sellainen, josta haluaisin ottaa selvää enemmän. Aina ei todellakaan ole ollut. Ihan siis komeita ja asiallisia miehiä on olleet, mutta syitä etten ole tahtonut toista kertaa tavata on ollut mm. totaalisesti pilkkeen puute, puhuminen vain töistään/exästään/tmv, selvä jumissa olo menneessä, kemian puute, jäyhyys, täysin eri eväillä liikkeellä olo.

Nyt olen kuitenkin pian kuukauden viestitellyt todella kiinnostavan tyypin kanssa. Ehdotin tapaamista toki tuoreeltaan mätsättyä, kuten ennenkin mennyt nämä mätsit. Mies vastasi, että hänelle moinen ei tunnu hyvältä ja on näissä asioissa hitaampi. Että hän haluaisi tutustua viestitellen ja ottaa selvää millainen olen ennen tapaamista. Onko yhteisiä keskustelunaiheita, millaiset asiat tärkeitä, olisiko yhteistä huumoria jne. Tehdä niin sanotusti pohjatyöt. Mikäpä siinä, tämäkin kyllä sopi minulle. Ja kieltämättä; Siinä missä pari viikkoa sitten olin ajatuksella "olisi kiva nähdä sekun vain" niin nyt on vaakakuppi kallistunut "olisi mukava tavata juuri sinut"-suuntaan. En minä silti ihastunut ole. Kiinnostunut tapaamaan kyllä. 

Varauksellinen olen; Voihan se olla, ettei ulkonäkö vain lähde tai joku juttu sitten livenä tökkii heti ja pahasti. Tarkoitus olisi tämän viikon loppupuolella viimein nähdä. Ja toisaalta; nyt kun on sovittu, että tavataan niin moisesta luistaminen/lykkääminen on kyllä kanssa asia, joka on itselle kuitenkin deal breaker. Koska todellakin olen liikkeellä avoimin mielin, kiireettä, mutta silti tavoitteellisesti. Ja kivoista viestittelyistä huolimatta se kyllä vaatisi uskallusta antaa mahis puolin ja toisin treffaamalla livenä. Loputtomaan roikotukseen minusta ei ole, etenkin kun asumme samassa kaupungissa, niin välimatkakaan ei tässä ole ongelma.