Exät on exiä, mutta...

Tavatkaa seksin merkeissä ja eläkää muuten omaa elämää?

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 22:06"]

Tavatkaa seksin merkeissä ja eläkää muuten omaa elämää?

[/quote]

Sitä kokeiltiin eron jälkeen, ei varmaan riittänyt hänelle kun löysi toisen myöhemmin.

Ja minähän sanoin, että en pysty enää hyväksymään häntä lähelleni vaikka toisaalta haluaisinkin.

Voisitteko kertoa mitä alapeukuttamisen aihetta tässä mun avautumisessa oli.

Luulisin, että kyse on vain siitä, että eron käsittely vie oman aikansa. Sinulla on ollut tästä ihmisestä mielikuva, johon olit ja ehkä olet edelleen rakastunut. Kun hän osoittautuikin toisenlaiseksi, olet hämmentynyt etkä oikein tiedä, kumpi ihminen on todellinen, se jota rakastit vai se, joka tuotti pettymyksen. Erossa ei ole kyse vain erosta, vaan samalla haudataan kaikki tähän ihmiseen liittyneet tulevaisuuden haaveet. Se on rankka ja aikaavievä prosessi, joka on vain käytävä läpi. En kirjoita tätä psykologina tms. (jollainen siis en ole), vaan ihmisenä, joka on käynyt raskaan eron läpi vuosia sitten.

Voisin vielä lisätä tähän, että koska siirryin liiankin nopeasti eteenpäin enkä käynyt asioita oikein kunnolla läpi, nuo asiat ja tunnetilat rysähtivät päin naamaani viiveellä vielä vuosien kuluttua, kun kaappeja siivotessani löysin tuohon aikaan liittyvää materiaalia. Kärsin vielä kertaalleen samat tuskat kuin silloin aikanaan. Nyt tiedän, että vaikka kohtaisin tuon ihmisen milloin tahansa, hän ei enää vaikuttaisi mielenrauhaani millään tavalla. Mutta se prosessi oli vain käytävä pään sisällä kokonaan läpi, ei siinä muu auttanut.

Mutta mun mielenrauhaani hän vaikuttaa edelleen, en voi sille mitään vaikka haluaisinkin. Meidän suhde oli hyvin ristiriitainen ja enemmän hänen puoleltaan edes syntyi.