Onko teillä muilla yh:illa kokemusta idiooteista isistä?
Mun lasten isä on varsinainen pelle, jota kohtaan en osaa tuntea kuin halveksuntaa. Tapaamisten kanssa on vuositolkulla jatkuvaa epäselvyyttä. Joskus tapaa, kun itselle sopii. Sitten kuluu puolisen vuotta ilman tapaamisia. Paras oli kun erään tällaisen pitkän tauon jälkeen isä laittaa tärkeilevän viestin, jossa kehottaa MINUA (puhuttelee vielä nimellä niinkuin lasta "Eiköhän Maija ole jo aika lopettaa pelleily..") lopettamaan tapaamisten kanssa pelleilyn, koska kyllähän lähivanhemman pitää tukea etää tapaamisissa. Tämä viesti tuli aamuyöstä. Kun sitten ehdotin että mennään lastenvalvojalle vihdoin vahvistamaan tapaamiset ja samalla tarkistamaan elarit, niin ukosta ei enää kuulunut mitään.
Ei siinä muuta, mutta mun mielenrauha järkkyy noista yhteydenotoista. Miksi pitää tunkea meidän elämään tuollaisilla yhteydenotoilla jos kerta ei ole tosissaan? Itse hoidan arjen ja siihen liittyvät miljoonat asiat ihan yksin, ilman että äijä ikinä edes kysyy mitä lapsille kuuluu. Sillä aikaa kun jonotan yöllä päivystyksessä kipeän lapsen kanssa, luuseri makaa itse Kanarian hiekkarannoilla uuden lapsettoman pimunsa kanssa. Kyllä, olen katkera tuosta käytöksestä! Jättäisi sitten edes kokonaan rauhaan, jos ei kuitenkaan tosissaan ole vastuuta ottamassa.
Kommentit (18)
Kuulostaa niin tutulta. Ajattelee vaan itseään, ei ollenkaan lapsia. Tapaa jos huvittaa. Tämä on suomessa todella pielessä että etävanhemmalla on tapaamisten suhteen vaan oikeuksia, lähivanhemmalla velvollisuuksia. Ihan kauheaa että pitää laittaa lapset valmiiksi joka kerta kun isän pitäisi tulla hakemaan vaikka ei tiedä tuleeko vai ei. Ihan kauheaa lapsillekin. Ja sitten jos isälleen menevät, syövät vkl ranskalaisia ja katsovat telkkaria. Isä istuu kuulokkeet päässä tietokoneella ja häntä ei saa häiritä. Mikähän järki tässäkin on että lapset tähän pakotetaan.
Meillä molemmat halusivat lapsia. Ensimmäisen synnyttyä isä osallistui jonkin verran vaikka häntä joutui aina "pakottamaan", toisen raskausaikana kaikki osallistuminen hänen puoleltaan loppui. Erotessa lähetti viestin ettei ollut mitään perhe-elämää halunnutkaan. Halusi siis ne lapset "näyttelyesineiksi", varmaan vähän niinkuin minutkin. Halusi että me olemme olemassa vaikka ei halunnut mitään vaivaa nähdä ei parisuhteen eikä lasten hyvinvoinnin eteen.
Näitä on paljon, ovat vielä suureen ääneen moittimassa lähivanhempaa yhteistyökyvyttömäksi.
Täällä kohtalotoveri. Lapsi oli alunalkujaan miehen toive. Vuosikausia hän mankui kuinka haluaa lapsen. No lapsi kun syntyi, niin kiinnostus loppui synnytykseen. Mies kävi sairaalassa 10 min päivässä, vaikka asuttiin 2 km:n päässä. Kotiin kun palasin, niin kämppä siivoamatta ja pitsalaatikot oli liimautunu jääkaapin seinään.
Lapsi oli itkuinen ja nukkui vain pienissä pätkissä. Mies ei auttanut millään tavalla. Minä itkin väsymystäni ja mies huusi minulle, että kokoa ämmä ittes. Kauhean kiva - not. Ennen lapsen syntymää oli sovittu että hoitovastuu jakaantuu mahdollisimman tasan, mutta toisin kävi. Mies vietti aikansa töissä, lomaillen ja netissä roikkuen.
Juttua olisi pitkälti, mutta siis erosimme vuoden jälkeen. Ajattelin, että se edes herättäisi miehen, koska jollain tapaa lapsi on hänelle kuitenkin rakas. Vaan ei osu taas puheet eikää teot ollenkaan yhteen. Exä tapaa lasta vain, jos muilta "kiireiltään" kerkee. Tapaamissopimusta ei suostunut hänkään tekemään, mutta mitäpä hyötyä sellaisesta olisi kun ei hän siitä pitäisi kuitenkaan kiinni. Minä yritän mahdollistaa tapaamiset, mutta kyllä se ärsyttää että herra vaan ilmoittaa että "huomenna kävis". Mitään ei pysty etukäteen suunnittelemaan eikä toteutuneet tapaamisetkaan kummoisia ole. Tunti-pari. Minä ehdin hädin tuskin hengähtää.
Tunnistan myös tuon alentuvan, isällisen puhetavan. Pistää vihaksi kun sitä vaan ajatteleekin!
Neuvoa olen kysynyt lastenvalvojalta, mutta ei hekään osaa sanoa, mikä auttaisi. Ei toista voi pakottaa olemaan kiinnostunut, mutta sitten minustakin olisi parempi kokonaan katkaista välit. Minulla on sellainen tuntuma, että exä yrittää jotenkin elää lapsen kautta omaa vaikeaa lapsuuttaan uusiksi. Eli siis ei halua kantaa sitä isän vastuuta, mutta näkee lapsessa itsensä.
Hyviä hermoja sullekin sinne ja ollaan nyt edes onnellisia ettei tarvitseenää parisuhteessa olla noiden idioottien kanssa!
KYLLÄ!!! Mun lapsien isä on juuri tälläinen. Hän ottaa yhteyttä kun itselleen sopii. Sanoo lapsille että tulee ensi viikolla, mutta ei tule. Aikaisemmin soittelin ja anelin että tulis katsomaan lapsiaan ja kerroin että tarvitsen apua. Maksoin välillä jopa matkakulut ja tein ruuat kun kävi, jos vei lapsia vaikka hoploppiin, minä maksoin kun minähän sitä ehdotin. Mistään asioista ei päästä yhteisymmärrykseen ja asioiden hoito yhteishuoltajuudella on vaikeaa, sitä hän ei suostu vaihtamaan yksinhuoltoon vaikka ei juuri ole lasten elämässä koskaan ollutkaan. Penniäkään ei ole koskaan lapsiinsa laittanut. Kun piti hakea lapsille passia, mies viivytteli suostumuksensa kanssa pari kuukautta ja mietti josko asia on ok hänelle. Meidän erosta on jo 5 vuotta mutta kun vihdoin löysin uuden kumppanin, hän alkoi uhkailla ja häiritä tätä yrittäen tuhota suhteemme. Täysi pässi! Joskus toivon että jättäisi meidät ikuisesti rauhaan.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:31"]
Täällä kohtalotoveri. Lapsi oli alunalkujaan miehen toive. Vuosikausia hän mankui kuinka haluaa lapsen. No lapsi kun syntyi, niin kiinnostus loppui synnytykseen. Mies kävi sairaalassa 10 min päivässä, vaikka asuttiin 2 km:n päässä. Kotiin kun palasin, niin kämppä siivoamatta ja pitsalaatikot oli liimautunu jääkaapin seinään.
Lapsi oli itkuinen ja nukkui vain pienissä pätkissä. Mies ei auttanut millään tavalla. Minä itkin väsymystäni ja mies huusi minulle, että kokoa ämmä ittes. Kauhean kiva - not. Ennen lapsen syntymää oli sovittu että hoitovastuu jakaantuu mahdollisimman tasan, mutta toisin kävi. Mies vietti aikansa töissä, lomaillen ja netissä roikkuen.
Juttua olisi pitkälti, mutta siis erosimme vuoden jälkeen. Ajattelin, että se edes herättäisi miehen, koska jollain tapaa lapsi on hänelle kuitenkin rakas. Vaan ei osu taas puheet eikää teot ollenkaan yhteen. Exä tapaa lasta vain, jos muilta "kiireiltään" kerkee. Tapaamissopimusta ei suostunut hänkään tekemään, mutta mitäpä hyötyä sellaisesta olisi kun ei hän siitä pitäisi kuitenkaan kiinni. Minä yritän mahdollistaa tapaamiset, mutta kyllä se ärsyttää että herra vaan ilmoittaa että "huomenna kävis". Mitään ei pysty etukäteen suunnittelemaan eikä toteutuneet tapaamisetkaan kummoisia ole. Tunti-pari. Minä ehdin hädin tuskin hengähtää.
Tunnistan myös tuon alentuvan, isällisen puhetavan. Pistää vihaksi kun sitä vaan ajatteleekin!
Neuvoa olen kysynyt lastenvalvojalta, mutta ei hekään osaa sanoa, mikä auttaisi. Ei toista voi pakottaa olemaan kiinnostunut, mutta sitten minustakin olisi parempi kokonaan katkaista välit. Minulla on sellainen tuntuma, että exä yrittää jotenkin elää lapsen kautta omaa vaikeaa lapsuuttaan uusiksi. Eli siis ei halua kantaa sitä isän vastuuta, mutta näkee lapsessa itsensä.
Hyviä hermoja sullekin sinne ja ollaan nyt edes onnellisia ettei tarvitseenää parisuhteessa olla noiden idioottien kanssa!
[/quote] Kun teit lapsen tuollaisen äijän kanssa niin hälytyskellotko ei soineet jo aikaisemmin??
Kysyn tätä vilpittömästi, en loukatakseni sinua.
Kyllä. Tosin esikoiseni isä on kaiken lisäksi narkkari. Ei ole vielä viiden vuoden aikana tavannut lasta. Nyt sitten kun pääsi linnasta ja päätti hakea yhteishuoltajuutta kun on niin hyvät "huoltajan taidot" (:D). Hänellä ei siis mitään kokemusta lapsista. Narkomaani ja paatunut rikollinen. Toivottavasti ei saa tapaamisia. Hän ei välitä lapsesta tai lapsen tunteista ollenkaan, ajaa vain omaa etuaan koska hän haluaa. Lapselta kysyin ja hän ei halua tavata bio isäänsä. Ällöttää tuollaiset itsekeskeiset paskiaiset.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:54"]
Kyllä. Tosin esikoiseni isä on kaiken lisäksi narkkari. Ei ole vielä viiden vuoden aikana tavannut lasta. Nyt sitten kun pääsi linnasta ja päätti hakea yhteishuoltajuutta kun on niin hyvät "huoltajan taidot" (:D). Hänellä ei siis mitään kokemusta lapsista. Narkomaani ja paatunut rikollinen. Toivottavasti ei saa tapaamisia. Hän ei välitä lapsesta tai lapsen tunteista ollenkaan, ajaa vain omaa etuaan koska hän haluaa. Lapselta kysyin ja hän ei halua tavata bio isäänsä. Ällöttää tuollaiset itsekeskeiset paskiaiset.
[/quote]
Olet kyllä löytänyt unelma isän lapsellesi, eikö mikään kertonut näistä "taipumuksista", ennen kun lapsen tekoon ryhdyitte?
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:20"]Näitä on paljon, ovat vielä suureen ääneen moittimassa lähivanhempaa yhteistyökyvyttömäksi.
[/quote]
Ja uudet naiset moittii exää näilläkin palstoilla, kun nielevät kaikki miehen jutut. Kunnes itse saavat lapsia ko.sankarin kanssa. ..
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:54"]
Kyllä. Tosin esikoiseni isä on kaiken lisäksi narkkari. Ei ole vielä viiden vuoden aikana tavannut lasta. Nyt sitten kun pääsi linnasta ja päätti hakea yhteishuoltajuutta kun on niin hyvät "huoltajan taidot" (:D). Hänellä ei siis mitään kokemusta lapsista. Narkomaani ja paatunut rikollinen. Toivottavasti ei saa tapaamisia. Hän ei välitä lapsesta tai lapsen tunteista ollenkaan, ajaa vain omaa etuaan koska hän haluaa. Lapselta kysyin ja hän ei halua tavata bio isäänsä. Ällöttää tuollaiset itsekeskeiset paskiaiset.
[/quote]
Olet kyllä löytänyt unelma isän lapsellesi, eikö mikään kertonut näistä "taipumuksista", ennen kun lapsen tekoon ryhdyitte?
[/quote]
Sun miehes taipumukset ? Tunnet sä nyt itsesi jotenkin paremmaksi, kun lyöt lyötyä. Nainen hoitaa yksin lapsen, johon sun kaltainen löysäperse tuskin edes kykenee.
Kyllä, lasteni isä on lapsellinen itsekeskeinen äkkipikainen mulkku. Lapset tapaavat häntä noin kerran kuussa, tapaamiset mummolla jotta joku on vieressä valvomassa.
Syytän itseäni tietenkin, kuinka kaikista maailman miehistä valitsin juuri hänet?
Mies ei auta taloudellisesti ja jos lapset ovat riehuneet vierailulla, soittelee ja haukkuu minut kasvattajana. Aargh, edes olen yrittänyt.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:54"] Kyllä. Tosin esikoiseni isä on kaiken lisäksi narkkari. Ei ole vielä viiden vuoden aikana tavannut lasta. Nyt sitten kun pääsi linnasta ja päätti hakea yhteishuoltajuutta kun on niin hyvät "huoltajan taidot" (:D). Hänellä ei siis mitään kokemusta lapsista. Narkomaani ja paatunut rikollinen. Toivottavasti ei saa tapaamisia. Hän ei välitä lapsesta tai lapsen tunteista ollenkaan, ajaa vain omaa etuaan koska hän haluaa. Lapselta kysyin ja hän ei halua tavata bio isäänsä. Ällöttää tuollaiset itsekeskeiset paskiaiset. [/quote] Olet kyllä löytänyt unelma isän lapsellesi, eikö mikään kertonut näistä "taipumuksista", ennen kun lapsen tekoon ryhdyitte? [/quote] Sun miehes taipumukset ? Tunnet sä nyt itsesi jotenkin paremmaksi, kun lyöt lyötyä. Nainen hoitaa yksin lapsen, johon sun kaltainen löysäperse tuskin edes kykenee.
[/quote]
En tunne paremmaksi, eikä ollut tarkoitus loukata. Tsemppiä vaan sulle! teet varmaan hyvää työtä äitinä, yritä jaksaa ja toivottavasti isä pysyisi pois lapsen elämästä.
Ps. Löysäperse ei ihan kuvaa minua, hoidan myös itse kaksi lastan yksini.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:54"]
Kyllä. Tosin esikoiseni isä on kaiken lisäksi narkkari. Ei ole vielä viiden vuoden aikana tavannut lasta. Nyt sitten kun pääsi linnasta ja päätti hakea yhteishuoltajuutta kun on niin hyvät "huoltajan taidot" (:D). Hänellä ei siis mitään kokemusta lapsista. Narkomaani ja paatunut rikollinen. Toivottavasti ei saa tapaamisia. Hän ei välitä lapsesta tai lapsen tunteista ollenkaan, ajaa vain omaa etuaan koska hän haluaa. Lapselta kysyin ja hän ei halua tavata bio isäänsä. Ällöttää tuollaiset itsekeskeiset paskiaiset.
[/quote]
Olet kyllä löytänyt unelma isän lapsellesi, eikö mikään kertonut näistä "taipumuksista", ennen kun lapsen tekoon ryhdyitte?
[/quote]
no lapsi oli vahinko, vaikken toki ole ikinä katunut. Aborttia en halunnut tehdä pelkän paskan isän takia. Jätin kyllä jo ukon raskausaikana juurikin noiden taipumustensa takia. Ja kyllä, olin nuori ja naivi kun jotenkin kuvittelin että voisin tuon miehen "pelastaa" tai häntä auttaa. Aina teitä "olisit valinnut ukkos paremmin" huutelioita riittää. Ei helvetti enpä olisi itse tajunnut. Tuliko parempi mieli, onko egoa nyt tarpeeksi pönkitetty?
Miksi ihmeessä hankitte lapsia tai edes olette seukanneet tuollaisten sairaiden pellejen, rikollisten ja vastenmielisten ihmisten kanssa?? Joku huonossa aineksessa ja rikollisissa vaan tuntuu joitakin naisia kiihottavan. Ei mitään säälipisteitä täältä tuollaisille naisillekaan, itse olette sopasta vastuussa.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:31"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:54"] Kyllä. Tosin esikoiseni isä on kaiken lisäksi narkkari. Ei ole vielä viiden vuoden aikana tavannut lasta. Nyt sitten kun pääsi linnasta ja päätti hakea yhteishuoltajuutta kun on niin hyvät "huoltajan taidot" (:D). Hänellä ei siis mitään kokemusta lapsista. Narkomaani ja paatunut rikollinen. Toivottavasti ei saa tapaamisia. Hän ei välitä lapsesta tai lapsen tunteista ollenkaan, ajaa vain omaa etuaan koska hän haluaa. Lapselta kysyin ja hän ei halua tavata bio isäänsä. Ällöttää tuollaiset itsekeskeiset paskiaiset. [/quote] Olet kyllä löytänyt unelma isän lapsellesi, eikö mikään kertonut näistä "taipumuksista", ennen kun lapsen tekoon ryhdyitte? [/quote] Sun miehes taipumukset ? Tunnet sä nyt itsesi jotenkin paremmaksi, kun lyöt lyötyä. Nainen hoitaa yksin lapsen, johon sun kaltainen löysäperse tuskin edes kykenee.
[/quote]
En tunne paremmaksi, eikä ollut tarkoitus loukata. Tsemppiä vaan sulle! teet varmaan hyvää työtä äitinä, yritä jaksaa ja toivottavasti isä pysyisi pois lapsen elämästä.
Ps. Löysäperse ei ihan kuvaa minua, hoidan myös itse kaksi lastan yksini.
[/quote]
minä joka tuon alkuperäisen viestin kirjoitin, en kirjoittanut tuota löysäperse kommenttia. Kirjoitin viestin nro 12.
Mutta oli ihanaa raskautua? Se oli maailman tärkein asia?
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:45"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:31"]
Täällä kohtalotoveri. Lapsi oli alunalkujaan miehen toive. Vuosikausia hän mankui kuinka haluaa lapsen. No lapsi kun syntyi, niin kiinnostus loppui synnytykseen. Mies kävi sairaalassa 10 min päivässä, vaikka asuttiin 2 km:n päässä. Kotiin kun palasin, niin kämppä siivoamatta ja pitsalaatikot oli liimautunu jääkaapin seinään.
Lapsi oli itkuinen ja nukkui vain pienissä pätkissä. Mies ei auttanut millään tavalla. Minä itkin väsymystäni ja mies huusi minulle, että kokoa ämmä ittes. Kauhean kiva - not. Ennen lapsen syntymää oli sovittu että hoitovastuu jakaantuu mahdollisimman tasan, mutta toisin kävi.
[/quote] Kun teit lapsen tuollaisen äijän kanssa niin hälytyskellotko ei soineet jo aikaisemmin??
Kysyn tätä vilpittömästi, en loukatakseni sinua.
[/quote]
En osannut kuvitella että näin kävisi. Ex todellakin haaveili lapsesta ja puhui haaveestaan ihan viikoittain viiden vuoden ajan. Kertoi miettivänsä, mitä lapsen kanssa tekisi ja millaisia elämänarvoja opettaisi. Oli aivan myyty kun joku muu sai vauvan ja sitten puhui että "ehkä meilläkin vielä joskus on lapsi".
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:34"]Miksi ihmeessä hankitte lapsia tai edes olette seukanneet tuollaisten sairaiden pellejen, rikollisten ja vastenmielisten ihmisten kanssa?? Joku huonossa aineksessa ja rikollisissa vaan tuntuu joitakin naisia kiihottavan. Ei mitään säälipisteitä täältä tuollaisille naisillekaan, itse olette sopasta vastuussa.
[/quote]
En oo tähän ketjuun kirjoittanut, mutta mä en ainakaan saanut parempaakaan. Oon kyllä ihan kunnon ihminen, työssäkäyvä, päihteetön, mutta rumahko ja tylsä tyyppi. Ei mun oven takana ole mitään miesten jonoa, josta olisin lempannut kunnolliset ja valinnut rentut.
Yksin lapsesta vastuussa oleminen ja siinä sivussa lapsentasolle minkään asioiden hoitamisessa jääneen exän sietäminen on toki rankkaa, mut kuitenkin paras huonoista vaihtoehdoista. Mulle ei ole ollut tarjolla vaihtoehtoa ydinperhe hyvän miehen kanssa. Vaihtoehdoista totaaliyksin eläminen turhaan perheestä haaveillen, elämä paskan miehen kanssa yhdessä tai elämä kaksin isästään huolimatta ihanan lapsen kanssa valitsisin edelleen viimeisen. Nyt kun mulla on lapsi ja muiden huonojen ominaisuuksieni lisäksi olen vielä yh (vielä vähemmän siis mahdollisuuksia kelvollisiin miehiin) aion kyllä unohtaa miehet loppuiäkseni. Hyviä en saa ja huonoihin ei tartte enää tyytyä.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:31"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:54"] Kyllä. Tosin esikoiseni isä on kaiken lisäksi narkkari. Ei ole vielä viiden vuoden aikana tavannut lasta. Nyt sitten kun pääsi linnasta ja päätti hakea yhteishuoltajuutta kun on niin hyvät "huoltajan taidot" (:D). Hänellä ei siis mitään kokemusta lapsista. Narkomaani ja paatunut rikollinen. Toivottavasti ei saa tapaamisia. Hän ei välitä lapsesta tai lapsen tunteista ollenkaan, ajaa vain omaa etuaan koska hän haluaa. Lapselta kysyin ja hän ei halua tavata bio isäänsä. Ällöttää tuollaiset itsekeskeiset paskiaiset. [/quote] Olet kyllä löytänyt unelma isän lapsellesi, eikö mikään kertonut näistä "taipumuksista", ennen kun lapsen tekoon ryhdyitte? [/quote] Sun miehes taipumukset ? Tunnet sä nyt itsesi jotenkin paremmaksi, kun lyöt lyötyä. Nainen hoitaa yksin lapsen, johon sun kaltainen löysäperse tuskin edes kykenee.
[/quote]
En tunne paremmaksi, eikä ollut tarkoitus loukata. Tsemppiä vaan sulle! teet varmaan hyvää työtä äitinä, yritä jaksaa ja toivottavasti isä pysyisi pois lapsen elämästä.
Ps. Löysäperse ei ihan kuvaa minua, hoidan myös itse kaksi lastan yksini.
[/quote]
Sun ukko varmasti sitten otti ja lähti, kun luonne on noin ilkeä ja vahingoniloinen