Selittäkää se ristiriita, kun esim. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia palvotaan pakkomielteen omaisesti, mutta kaikki uudet rakennukset ovat

Laatikko eli suora seinä ja suorakulma on aina yksinkertaisempi suunnitella, halvempi rakentaa ja vähemmän rakennusvirheriskialtis kuin kaareva pinta ja muut yksilölliset ratkaisut.

...ja nyt eletään 2020-lukua, ei 1950-lukua = enää ei työmaalla tehdä käsityönä yhtään mitään, vaan kaikki tulee valmistuotteina ja elementteinä, jotka vaan kasataan yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Laatikko eli suora seinä ja suorakulma on aina yksinkertaisempi suunnitella, halvempi rakentaa ja vähemmän rakennusvirheriskialtis kuin kaareva pinta ja muut yksilölliset ratkaisut.

Kyllä se laatikkokin homeeseen saadaan.

Rakentamisen laatu 2.0.

Aallon arkkitehtuuri on maksaa, koska materiaaleihin ja yksityiskohtiin panostetaan. Kiinnitetään huomiota harmoniaan, tunnelmaan ja valojen taittumisiin, sävyihin, tilojen estetiikkaan kustannuksista välittämättä. Kyllähän olisi suunnittelijoita, joilla on näkemystä, mutta sitä käytetään vain harvoihin ja valittuihin julkisiin rakennuksiin. Niihin, joihin halutaan panostaa myös rahallisesti. Ihan tavan kansalle rakennetut talot ovat bisnestä, jossa halutaan toimivuutta ja kestävyyttä, mutta ennen kaikkea voittoa.

Alvar Aalto on ylivoimaisesti Suomelle kallein suunnittelija ellei jopa henkilö. Käytännön ymmärrys oli nolla ja tämän seurauksena loi tasakattovillityksen ja muutenkin jäljestä jäi lähinnä litisevää homepaskaa.

Estetiikan taju toki oli hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Aallon arkkitehtuuri on maksaa, koska materiaaleihin ja yksityiskohtiin panostetaan. Kiinnitetään huomiota harmoniaan, tunnelmaan ja valojen taittumisiin, sävyihin, tilojen estetiikkaan kustannuksista välittämättä. Kyllähän olisi suunnittelijoita, joilla on näkemystä, mutta sitä käytetään vain harvoihin ja valittuihin julkisiin rakennuksiin. Niihin, joihin halutaan panostaa myös rahallisesti. Ihan tavan kansalle rakennetut talot ovat bisnestä, jossa halutaan toimivuutta ja kestävyyttä, mutta ennen kaikkea voittoa.

Siis ei ole maksaa, vaan maksaa:)

Alvar Aallon ylistäminen johtuu siitä että joskus aikoinaan ulkomailla jossa hänet huomioitu ja sitä kautta arkkitehdit ovat lähteneet häntä matkimaan suunnittelemalla rumia laatikoita.

Ja tämä on tuhonnut suomalaisen kaupunkikuvan.

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Miksi tuhansien vuosien ajan on osattu rakentaa hienoja rakennuksia, mutta muutamassa vuosikymmenessä tämä taito on täysin kadonnut?

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Miten voi olla niin vaiketa myöntää, että esim. Finlandia-talon laattojen materiaalivalinta on epäonnistunut? Miksi pitää jääräpäisesti palvoa mestaria ja laittaa ne samat paskat laatat uudelleen ja uudelleen?

Kun yksi keksii laatikon, se on taidetta. Kun kymmenen matkii perässä, se on halpaa plagiointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Miten voi olla niin vaiketa myöntää, että esim. Finlandia-talon laattojen materiaalivalinta on epäonnistunut? Miksi pitää jääräpäisesti palvoa mestaria ja laittaa ne samat paskat laatat uudelleen ja uudelleen?

Ulkolaattojen lisäksihän meni talon akustiikka pieleen. Mikä aika fail ottaen huomioon käyttötarkoituksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Miten voi olla niin vaiketa myöntää, että esim. Finlandia-talon laattojen materiaalivalinta on epäonnistunut? Miksi pitää jääräpäisesti palvoa mestaria ja laittaa ne samat paskat laatat uudelleen ja uudelleen?

Ulkolaattojen lisäksihän meni talon akustiikka pieleen. Mikä aika fail ottaen huomioon käyttötarkoituksen.

Samaa kuulin Otaniemen luentosaleista. Ja sitten kun akustiikan asiantuntijoilla olisi ollut keinot korjata se, niin eipä saanut tehdä mitään näkyviä muutoksia...

Aalto on usein luokiteltu 1900-luvun arkkitehdeista n. 10 merkittävimmän joukkoon juuri siksi että oli jo omana aikanaan todella omaperäinen ja rohkea suunnannäyttäjä. Pehmeät kaaret tiiliseinissä olivat jotain mitä muut eivät tehneet.

Villa Mairea oli 30- luvun lopulla jotain todella uutta ja modernia. Vertaa sitä vaikka muihin 30-luvun rakennuksiin. Tämä omaperäisyys oli mahdollista koska sivistynyt asiakas/tilaaja oli valmis rahoittamaan kalliin rakennuksen ja arvosti uutta kokeellista arkkitehtuuria.

Arkkitehtien suunnittelupalkkiot romahtivat 90-luvulla koska ne oli pakko kilpailuviraston päätöksestä alkaa kilpailuttaa. Aiemmin palkkio perustui “taksaan” eli palkkiosuositukseen .

Ankeaa laatikkoarkkitehtuuria syntyy kun kilpailutuksen kautta valitaan halvin suunnittelija ja tilaaja on joku kaikkitietävä opistoinsinööri joka sörkkii arkkitehdin luonnossuunnitelmaa, suoristaa mutkat ja lopuksi poistaa valmiiksi sommitellusta julkisivusta muutaman ikkunarivin ja detaljit.

Mitä enemmän tilaaja sotkeutuu suunnitelmaan sitä kaameampaa jälkeä syntyy.

Katastrofin viimeistelee Helsingin rakennusvalvonta, jossa joku aloitteleva tarkastaja suuressa viisaudessaan vaatii lupakuviin liitteeksi lähes sata täysin turhaa ja typerää kaaviokuvaa ja selostusta ja korjauttaa loputtoman määrän turhia merkintöjä. Tavoitteena ilmeisesti on ettei pienestä suunnittelupalkkiosta jää puolen vuoden lupaprosessin jälkeen varsinaiseen suunnitteluun senttiäkään.

Kaikkein tärkeintä tietysti on että jokaikisen rakennuksen jokaikisessä kohdassa pääsee pyörimään rullatuolilla ja että jokaisen pyörävaraston ulko-ovessa lupakuvassa ihan varmasti lukee että se on “savunpoisto-ovi”. Muutenhan tuosta ovesta ei tietenkään osattaisi tuulettaa savua…

Onko Suomessa yhtään Aallon rakennusta, joka ei olisi homeessa?

Aallon arkkitehtuuri:

- materiaaleja jotka eivät sovi Suomeen

- tasakattoja jotka eivät sovi Suomeen

- mutkia ja laineita rakenteissa jotka räjäyttää rakennuskustannukset kymmenkertaisiksi

Vierailija kirjoitti:

...ja nyt eletään 2020-lukua, ei 1950-lukua = enää ei työmaalla tehdä käsityönä yhtään mitään, vaan kaikki tulee valmistuotteina ja elementteinä, jotka vaan kasataan yhteen.

Ootko ollu raksalla töissä? Tuskinpa.

Vierailija kirjoitti:

Alvar Aalto on ylivoimaisesti Suomelle kallein suunnittelija ellei jopa henkilö. Käytännön ymmärrys oli nolla ja tämän seurauksena loi tasakattovillityksen ja muutenkin jäljestä jäi lähinnä litisevää homepaskaa.

Estetiikan taju toki oli hyvä.

Ja Finlandia-talon akustiikkaa ei saatu kuntoon. Ukko ei tajunnut siitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Katastrofin viimeistelee Helsingin rakennusvalvonta, jossa joku aloitteleva tarkastaja suuressa viisaudessaan vaatii lupakuviin liitteeksi lähes sata täysin turhaa ja typerää kaaviokuvaa ja selostusta ja korjauttaa loputtoman määrän turhia merkintöjä. Tavoitteena ilmeisesti on ettei pienestä suunnittelupalkkiosta jää puolen vuoden lupaprosessin jälkeen varsinaiseen suunnitteluun senttiäkään.

Meillä ollut taloyhtiössä pian viisi vuotta liikehuoneiston ikkunan uusinta jumissa. Haluaisimme palauttaa sen mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi (on jopa alkuperäinen arkkitehdin piirustus), mutta ei. Siinä se hemmetin 60-lukulainen ikkuna nyt on ja kai pysyy, kiitos rakennusvalvonnan.