Lue keskustelun säännöt.
Mä vastusta mielialaläääkkeitä siinä mielessä että ne estävät tuottamasta ihmiselle esim kaikkea luontaista mielihyvän tunnetta kehossa ja mielessä josta ihminen saa potkua päiivään.
Kommentit (22)
Mä huomaaan musta tulee katkera ihmisten ilolle kun ei koe samaaa. Ekä sen takoitus on juuri poistaa kaikki ylimääräinen ärsyke ympärilltä ja saada ihminen tekemään tulosta fokusoidusti. Se on kuiitenkin suurin älykkyyden aste ihmisellä on mielikuvitus ja inspiroituminen ja into ja uteliaisuuus asioita kohtaaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hengen ongelmaan ei ole kemiallista ratkaisua.
No etpä paljon asiasta taida tietää.
Masentunut ihminen ei kykene saamaan mielihyvän tunnetta mistään, koska aivoissa on ongelma. Niillä lääkkeillä ongelma korjautuu ja pystyy taas tuntemaan normaalisti sitä mielihyvää. Lääkitys siis korjaa ongelman, eikä vie ihmiseltä "luonnollista" mielihyvän tunnetta.
Itse käytän lääkkeitä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja jos en ole lääkityksellä, mieliala heittelehtii mielettömän sekavuuden ja euforian ja toisaalta masennuksen ja ahdistuksen välillä. Kun on lääkitys, pystyn elämään normaalisti. Tunnen myös normaalisti mielihyvää iloisista asioista. Tietysti se euforia oli kivaa, mutta ei sillä tavalla voi kovin pitkään elää, kun kaikki menee sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mä huomaaan musta tulee katkera ihmisten ilolle kun ei koe samaaa. Ekä sen takoitus on juuri poistaa kaikki ylimääräinen ärsyke ympärilltä ja saada ihminen tekemään tulosta fokusoidusti. Se on kuiitenkin suurin älykkyyden aste ihmisellä on mielikuvitus ja inspiroituminen ja into ja uteliaisuuus asioita kohtaaan.
Elämä on melko fataaalia siinä mielessä että eletty elämä tuo aiina uusia kokemuksia ja taas passiivinen elämä on sisäänpäin käääntymistä, lopulta harhaluuloisuuutta ja lopulta jopa hulluuutta.
Vierailija kirjoitti:
Hengen ongelmaan ei ole kemiallista ratkaisua.
Henkisyys on aivokemiaa ja hormonien aikaansaannosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja sitten kun perheellisille määrätään näitä, ei ajatella mikä vaikutus huoltajan tunteiden latistumisella/tunteettomuudella on pieniin lapsiin.
Onko vanhempien masennuslääkkeiden käytöllä vaikutusta esim. lasten käytöshäiriöiden syntyyn? Masennuslääkkeitä myönnetään moniin vaivoihin, kuten unettomuuden hoitoon, kipuihin, ahdistustiloihin jne — ei pelkästään masennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sitten kun perheellisille määrätään näitä, ei ajatella mikä vaikutus huoltajan tunteiden latistumisella/tunteettomuudella on pieniin lapsiin.
Onko vanhempien masennuslääkkeiden käytöllä vaikutusta esim. lasten käytöshäiriöiden syntyyn? Masennuslääkkeitä myönnetään moniin vaivoihin, kuten unettomuuden hoitoon, kipuihin, ahdistustiloihin jne — ei pelkästään masennukseen.
No voivittunyt. Vanhemman hoitamattomalla masennuksella vasta onkin tuhoisat vaikutukset lapsiin. Valoja päälle nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sitten kun perheellisille määrätään näitä, ei ajatella mikä vaikutus huoltajan tunteiden latistumisella/tunteettomuudella on pieniin lapsiin.
Onko vanhempien masennuslääkkeiden käytöllä vaikutusta esim. lasten käytöshäiriöiden syntyyn? Masennuslääkkeitä myönnetään moniin vaivoihin, kuten unettomuuden hoitoon, kipuihin, ahdistustiloihin jne — ei pelkästään masennukseen.
Idea niissä lääkkeissä on, että ne helpottavat oloa ja vuorovaikutusta, koska masentunut ja ahdostunut ei pysty toimimaan normaalisti. Jos lääkkeet latistaa entisestään, niin sitten lääke on väärä ja turha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sitten kun perheellisille määrätään näitä, ei ajatella mikä vaikutus huoltajan tunteiden latistumisella/tunteettomuudella on pieniin lapsiin.
Onko vanhempien masennuslääkkeiden käytöllä vaikutusta esim. lasten käytöshäiriöiden syntyyn? Masennuslääkkeitä myönnetään moniin vaivoihin, kuten unettomuuden hoitoon, kipuihin, ahdistustiloihin jne — ei pelkästään masennukseen.
No voivittunyt. Vanhemman hoitamattomalla masennuksella vasta onkin tuhoisat vaikutukset lapsiin. Valoja päälle nyt.
Masennuslääkkeitä määrätään moniin erilaisiin vaivoihin muita hoitokeinoja miettimättä. Yleislääke kaikkiin vaivoihin. Latistaa masentumattoman tunteet yhtälailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No etpä paljon asiasta taida tietää.
Masentunut ihminen ei kykene saamaan mielihyvän tunnetta mistään, koska aivoissa on ongelma. Niillä lääkkeillä ongelma korjautuu ja pystyy taas tuntemaan normaalisti sitä mielihyvää. Lääkitys siis korjaa ongelman, eikä vie ihmiseltä "luonnollista" mielihyvän tunnetta.
Itse käytän lääkkeitä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja jos en ole lääkityksellä, mieliala heittelehtii mielettömän sekavuuden ja euforian ja toisaalta masennuksen ja ahdistuksen välillä. Kun on lääkitys, pystyn elämään normaalisti. Tunnen myös normaalisti mielihyvää iloisista asioista. Tietysti se euforia oli kivaa, mutta ei sillä tavalla voi kovin pitkään elää, kun kaikki menee sekaisin.
Kiiitos sun sanoistasi. Sä olet ihana. Toivotttavasti sulla on joku ihminen sun rinnallasi joka rakastaa sinua ja voit jakaa ajatuksiasi tosen kanssa ja olla tukena niin puolin ja toisin niin ylä kuin alamäessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sitten kun perheellisille määrätään näitä, ei ajatella mikä vaikutus huoltajan tunteiden latistumisella/tunteettomuudella on pieniin lapsiin.
Onko vanhempien masennuslääkkeiden käytöllä vaikutusta esim. lasten käytöshäiriöiden syntyyn? Masennuslääkkeitä myönnetään moniin vaivoihin, kuten unettomuuden hoitoon, kipuihin, ahdistustiloihin jne — ei pelkästään masennukseen.
Idea niissä lääkkeissä on, että ne helpottavat oloa ja vuorovaikutusta, koska masentunut ja ahdostunut ei pysty toimimaan normaalisti. Jos lääkkeet latistaa entisestään, niin sitten lääke on väärä ja turha.
Mulla on ollut uniapneaa jo lapsesta saakka. tyyliin päiväkodissa en saaanut nukkua päiväunia koska silloin en olisi saanut yöllä unta ollenkaaan. IAkuisena varmaan paras suoritus unessa on pari tuntia yössä. Kännissä menee ehkä 5 tuntia. Mikään mirtazabiinikään auta siiihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole masennuslääkkeet koskaan vieneet tunteita pois. Ovat vain tasanneet olotilaa niin että kestän ahdistuksen paremmin. Monenlaisia lääkkeitä on tullut syötyä elämän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hengen ongelmaan ei ole kemiallista ratkaisua.
Henkisyys on aivokemiaa ja hormonien aikaansaannosta.
Kenen mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielialalääkkeet yksin eivät ole hoito. Ne pehmittävät aivoja sen verran, että on avoin käsittelemään asioita ja ottamaan vastaan uusia ajatuksia. Ne voivat toimia terapian kanssa, mutta ovat harvoin yksin riittäviä parantamaan mieltä. Pahimmillaan ne turruttavat ja jos lääkitys katkeaa, niin ihminen joutuu entistä pahempaan tilaan. Tästä syystä monia lääkkeitä ei saa omin päin mennä lopettamaan.
Mielialalääkkeitä ei tulisi käyttää kuin lyhyen aikaa, niin että saa elämänsä kuntoon lääkkeiden voimin. Suuri osa lappaa vuosikausia naamariin noita pillereitä, eivätkä laita tikkua ristiin elämäntapojen parantamisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sitten kun perheellisille määrätään näitä, ei ajatella mikä vaikutus huoltajan tunteiden latistumisella/tunteettomuudella on pieniin lapsiin.
Onko vanhempien masennuslääkkeiden käytöllä vaikutusta esim. lasten käytöshäiriöiden syntyyn? Masennuslääkkeitä myönnetään moniin vaivoihin, kuten unettomuuden hoitoon, kipuihin, ahdistustiloihin jne — ei pelkästään masennukseen.
Idea niissä lääkkeissä on, että ne helpottavat oloa ja vuorovaikutusta, koska masentunut ja ahdostunut ei pysty toimimaan normaalisti. Jos lääkkeet latistaa entisestään, niin sitten lääke on väärä ja turha.
Mulla on ollut uniapneaa jo lapsesta saakka. tyyliin päiväkodissa en saaanut nukkua päiväunia koska silloin en olisi saanut yöllä unta ollenkaaan. IAkuisena varmaan paras suoritus unessa on pari tuntia yössä. Kännissä menee ehkä 5 tuntia. Mikään mirtazabiinikään auta siiihen.
Muiistan kun olin armeijassa ja olin aliupseeri ja halusin aina mennä miehistön teltttaan nukkumaan koska koin sen tärkeäksi ja muiistan kun heräsin annoin komennon tavallaan puoliksi hereillä ja puoliksi unissaan ja he alkoiivat nauraa teltassa ja silloin aloiin yhä enemmän herätä ja en enää kehdaanutkaan sanoa enäää mitään.
Olisin varmaan vieläkin toimintakyvytön jos olisin suostunut lääkkeisiin. Onneksi päätin jatkaa ilman ja nyt masennus on mennyttä ja olen vakituisessa työssä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin varmaan vieläkin toimintakyvytön jos olisin suostunut lääkkeisiin. Onneksi päätin jatkaa ilman ja nyt masennus on mennyttä ja olen vakituisessa työssä.
Mä oleen vähän lukenut noita ollaan työttömen putkissa ja itsekiin siinä niin että miten kaikki luontaiset piirteet niihin siältyy ja suomen maan kokoiset resurssit lama historioineen siellä "discovalojen" kaltaiisina kirkkaana välkehtivät saaden ihmisen anatomian ja luontaisen mielen sellaisin sfääreihin että sopii kysyä etttä onko ihan ansaittua pienellä ihmisllä tällainen kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin varmaan vieläkin toimintakyvytön jos olisin suostunut lääkkeisiin. Onneksi päätin jatkaa ilman ja nyt masennus on mennyttä ja olen vakituisessa työssä.
Mä oleen vähän lukenut noita ollaan työttömen putkissa ja itsekiin siinä niin että miten kaikki luontaiset piirteet niihin siältyy ja suomen maan kokoiset resurssit lama historioineen siellä "discovalojen" kaltaiisina kirkkaana välkehtivät saaden ihmisen anatomian ja luontaisen mielen sellaisin sfääreihin että sopii kysyä etttä onko ihan ansaittua pienellä ihmisllä tällainen kohtalo.
Milllainen pitäisi olla suomen leijonan etttä ottaa paikkansa yhteiskunnassa.
Aha. No tiedätkö, kun masentunut ei tunne niitä mielihyvän tunteita kuitenkaan, lääkkeillä tai ilman. Oikeanlaisella lääkkeellä kuitenkin ahdistus ja masennus lievenee, vaikkei niitä luontaisia mielihyvän tunteita kokisikaan.