Onko okei jos ostaa ensimmäisen asunnon vasta 35-vuotiaana

Mä olin 37 kun ostin ensiasunnon. Vielä on kymmenen vuotta laina-aikaa jäljellä. Eläkeikään todella paljon enemmän, joten en koe olleeni mitenkään myöhässä.

Toki siinä mielessä että keskiverto 37-vuotias on hieman eri elämäntilanteessa kuin esim kymmenen vuotta nuorempi. Meillä esim ei ollut enää madollista aloittaa pienestä kaksiosta ja kasvattaa kokoa vähitellen kun tuossa vaiheessa oli jo kaksi kouluikäistä lasta. Onneksi saatiin sen verran laitaa että sopiva (ja sopivan kokoinen) asunto oli mahdollista ostaa.

ps. sukulainen osti juuri ensiasuntonsa 48-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli velaton omakotitalo tuon ikäisenä. Aika ankeaa jos olet kokoajan maksanut vuokraa

Huono provo. Kaikki täysijärkiset ymmärtävät, miksi. 

Olet myöhässä. Ei sulle mitään suostuta myymään.

Ei kannata. Ehkä aiheellista tuossa iässä panostaa jo hautapaikkaan.

No ei kai nykyään. 

Lähinnä ihmettelen miten joku pystyy tai haluaa sitoutua omistusasuntoon reilusti alle kolmekymppisenä. Tai tietenkin ihmismieliä on niin monta kuin ihmisiäkin. Itse vaihdoin työpaikkoja ja sen mukana paikkakuntaa useasti tuossa vaiheessa. Kiinnostavia mahdollisuuksia oli niin paljon. Nykyään vielä yhä useampi vaihtaa jopa maata työkuvioiden yms. mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

No ei kai nykyään. 

Lähinnä ihmettelen miten joku pystyy tai haluaa sitoutua omistusasuntoon reilusti alle kolmekymppisenä. Tai tietenkin ihmismieliä on niin monta kuin ihmisiäkin. Itse vaihdoin työpaikkoja ja sen mukana paikkakuntaa useasti tuossa vaiheessa. Kiinnostavia mahdollisuuksia oli niin paljon. Nykyään vielä yhä useampi vaihtaa jopa maata työkuvioiden yms. mukaan. 

Aika harva vaihtaa työpaikkaa ja asuinpaikkaa kuin paitaa. Suurimmalle osalle se ei ole edes mahdollista, kun ei niitä töitä ole joka oksalla tarjolla. Itse hoidan maisemanvaihdot reissaamisen, en muuttamisen muodossa. Nyt olen liki 40v ja asunto ensi vuoden puolella velaton. Ilman perintöjä tai muita extrarahoja.