Outo tapaus.

Minulla on vielä jäänyt tällainen juttu mieleen, joka on vaivannut minua
lapsuudesta asti. Olin silloin 4 tai 5-vuotias ja minulla oli Kristiina niminen muovinen nukke. Nukuin aina tämä nukke kainalossani äidin ja siskon välissä. Eräänä yönä heräsin siihen, kun en saanut henkeä ja näin kuinka nukke oli tarrautunut kaulaani ja yritti kuristaa minua. Silmissä sillä oli hurja ilme ja se oli tarrautunut tiukasti kaulaani. Joudun käyttämään todella voimiani saadakseni sen irti. Kun viimein sain sen irti heitin sen lattialle niin kauaksi kuin pystyin. No tuon jutun voisi laittaa unen ja lapsuuden mielikuvituksen piikkiin, mutta olen varma, että heräsin oikeasti. Heräsin tähän tukehtumisen tunteeseen ja muistan sen hurjan ilmeen, joka nukella oli ja aamulla nukke oli todellakin heitettynä lattialla. Enpä enää juuri leikkinyt sillä nukella tai ainakaan ottanut sitä viereeni yöksi. kaiken lisäksi tämän minua kuristaneen nuken kasvoille tuli todella pettynyt ja vihainen ilme ja se alkoi pitää jatkuvasti eläimellistä huutoa kun en leikkinyt sillä. Lopulta tarvittiin papin apua että hän ajoi nukessa olevan riivaaja hengen pois. Sen jälkeen pihalle kaivettiin syvä kuoppa, jossa nukke poltettiin kuopan pohjalla olevan nuotion päällä. Tuhkat ja hiilet peitettiin mullalla. Sen jälkeen pääsimme rauhaan.