Voiko mies olla tosissaan jos haluaa tavata harvoin?
On kyllä aiemmin sanonut, että ei halua panosuhdetta. Tapaamisia kuitenkin on vain viikon-parin välein. Olemme kyllä kiireisiä arkisin, mutta jotenkin pää sekaisin, että onko hän ihan tosissaan tämän kanssa ja yhtä vakavasti liikenteessä kuin itsekin olen.
Kommentit (25)
Tapaillaanko samaa tyyppiä? Sama tarina meillä. Paha sanoa, voi olla, että haluaa vain tapailla.
Tuollaista suhdetta olen itsekkin suunnitellut 🤔. Yksin ollut muutaman vuoden.
En usko tosissaan olevan. Rakastunutta miestä ei mikään saa pysymään poissa muutamaa päivää kauemmin.
Mikäli nuori mies haluaa tavata parin viikon välein on kierrossa oltava vähintäänkin kaksi tyttöä/ naista.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tapailee muitakin.
Olemme sopineet tapailevamme vain toisiamme. Tietenkään koskaan ei voi tietää.
Miksei olisi tosissaan? En minäkään halua tapailla kovin usein, vaikka ihan ihastunut olenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tapaillaanko samaa tyyppiä? Sama tarina meillä. Paha sanoa, voi olla, että haluaa vain tapailla.
Luultavasti sama tyyppi, ja teidän kahden lisäksi sillä lienee muutama muukin.
Vierailija kirjoitti:
Miksei olisi tosissaan? En minäkään halua tapailla kovin usein, vaikka ihan ihastunut olenkin.
Olen kuullut tuota lausetta, että rakastunut/ihastunut mies kyllä tarpoo vaikka läpi viidakon ollakseen naisensa kanssa. Tätä kun tulee joka tuutista niin epäilykset heräävät.
Itse tapailin naista jolla oli hirveä kiire naimisiin, perustaa perhe yms. Pidin pari viikkoa aina taukoa tapaamisista kun alkoi ahdistaa nämä jutut. Muuten oli mukava nainen, en vain ollut valmis naimisiin ja perheenlisäykseen kuukauden tapailun jälkeen.
taas näitä samoja. miten naisten voi olla niin vaikea ymmärtää, että miesten elämän ainoa tarkoitus ei ole pariutuminen, niin kuin naisilla. pikkutytöt jo suunnittelevat häitä. ei pojat niin tee.
Vierailija kirjoitti:
taas näitä samoja. miten naisten voi olla niin vaikea ymmärtää, että miesten elämän ainoa tarkoitus ei ole pariutuminen, niin kuin naisilla. pikkutytöt jo suunnittelevat häitä. ei pojat niin tee.
Älä viitsi, ei kaikki naiset ole samanlaisia, kuten ei kaikki miehetkään.
Kyllä voi, mutta on ehkä semmoista harkitsevaisempaa tyyppiä, jolla on paljon muutakin elämää. Jos on oikeasti kiireinen (tunnen pari tällaista nuorta miestä), jolla on siis esim. työtä, opiskelua, urheilua tai urheilun ohjaamista, kiire voi olla ihan todellinen. Ehkä parisuhde ja avioliitto ei ole tämmöisen tyypin ykkösprioriteetteja, mutta tosissaan hän voi silti olla, eli ei välttämättä petä, tapaile muita tms. Ei ehkä ole polttavan rakastunut mutta ei ehkä ole sellaista tyyppiäkään. Ja jos on kyse tuommoisesta vähän ylisuorittamiseen taipuvaisesta tyypistä, hänellä on aina monta rautaa tulessa, ei omistaudu koskaan yhdelle asialle, ei sille naisellekaan. Itse osaat parhaiten arvioida, onko mies tätä tyyppiä.
Minkälainen työ ja viekö se kaikki mehut niin silloin ymmärrän että haluaa omaa rauhaa ja tutustua toiseen ihmiseen varovaisesti ettei sillä ole vain riippuvuus addiktiota ja kamalaa kiirettä perustaa perhettä. Ne kyllä lähtevät nopeasti hakemaan muuta suhdetta, Eivät ne odota että tässä nyt hissukseen tutustutaan. Toimintaa pitää olla melko välittömästi ja erotilastoja suurentamassa jos sitten sattuukin ettei mikään toimi.
Rakastumisen huumassa ihmiseltä lähtee järki eikä näe mitään hälyttävää. Pitäisi odottaa pari vuotta kun pahin huuma on ohitse ja näkee selvemmin ennen kuin tekee mitään ratkaisuja mitä tarvitsee katua jälkeenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taas näitä samoja. miten naisten voi olla niin vaikea ymmärtää, että miesten elämän ainoa tarkoitus ei ole pariutuminen, niin kuin naisilla. pikkutytöt jo suunnittelevat häitä. ei pojat niin tee.
Älä viitsi, ei kaikki naiset ole samanlaisia, kuten ei kaikki miehetkään.
No ei tosiaan. En ole mitään tieteellistä tutkimusta tehnyt, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että minua on kosittu useamman kerran, myös nykyinen mieheni, jonka kanssa on pidetty yhtä kohta 30 vuotta. En vain halua naimisiin, en koskaan ole halunnut. Rakkautta ei puuttunut, mutta jostain syystä ajatus häistä ja itsestäni siinä morsiamena poseeraamassa tuntuu vieraalta ja jotenkin vastenmieliseltä ajatukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taas näitä samoja. miten naisten voi olla niin vaikea ymmärtää, että miesten elämän ainoa tarkoitus ei ole pariutuminen, niin kuin naisilla. pikkutytöt jo suunnittelevat häitä. ei pojat niin tee.
Älä viitsi, ei kaikki naiset ole samanlaisia, kuten ei kaikki miehetkään.
No ei tosiaan. En ole mitään tieteellistä tutkimusta tehnyt, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että minua on kosittu useamman kerran, myös nykyinen mieheni, jonka kanssa on pidetty yhtä kohta 30 vuotta. En vain halua naimisiin, en koskaan ole halunnut. Rakkautta ei puuttunut, mutta jostain syystä ajatus häistä ja itsestäni siinä morsiamena poseeraamassa tuntuu vieraalta ja jotenkin vastenmieliseltä ajatukselta.
Noin pitkän suhteen voi kaikessa hiljaisuudessa virallistaa maistraatissa eikä tarvitse mitään kalliita peijaisia. Jos puoliso sairastuu tai tulee jotain onnettomuuksia niin sitten voi tulla ongelmia avoliitossa niin ettei avopuolisoa katsota lähiomaiseksi vaikka olisi elinikäinen suhde. Meillä on toisinpäin että mies ei halua virallistaa suhdetta vaikka muita suhteita ei edes haeta vaan olemme yhdessä loppuun asti kunnes kuolema erottaa. Puhui joskus alussa lapsien teosta mutta sanoin etten tee yhtäkään lasta avoliittoon ja en usko siihen että suhde virallistetaan vasta sen jälkeen sillä monia naisia on huijattu tekemään lapsia mutta mies ei vie vihille senkään jälkeen. Sukulaisella on samanlainen tapaus ja sille miehelle vihjailtiin että teidän pitäisi mennä naimisiin niin ei mitään tapahdu. Mies kehtasi vain vaatia lisää lapsia tältä naiselta ja mielestäni todella törkeetä. Monikaan ei halua mitään prinsessa kekkereitä ja riittäisi se maistraatti virallistaminenkin.
Tuntuu törkeältä ettei arvosta lastensa äitiä sen vertaa että vaivaituisi virallistamaan suhteen ja avioehdot on helppo tehdä. Minä päätin etten tee lapsia miehelle joka ei suostu avioliittoon niin että ottakoon tai jättäköön.
Jos olisi pakkomielle tehdä lapsia niin sitten olisi pitänyt hakea muu kumppani mutta onneksi ei ollut sellaista. Sukulaisilla on noita kakaroita ihan tarpeeksi ja meillä harrastuksia riittää ja kaikkein parasta kun köyhistä oloista olemme niin ruoka kaupassa ei tarvitse hintoja laskea vaan saa ottaa ihan kaikkea mitä mieli tekee. Tämä on parasta elämässä.
Mahdotonta sanoa varmasti, kun en tiedä mitään miehen elämäntilanteesta.
Kyllähän tuossa toki vähän epäilys herää että onkohan mies kuitenkaan aivan päätäpahkaa rakastunut...
Entä, jos miehellä on menneisyydessä "turhaa draamaa" ja haluaa käsitellä ne asiat itselleen selviksi ennen kuin etenee tiiviiseen suhteeseen?
Jätä se sika