Lue keskustelun säännöt.
Miksi armeijassa pitää herätä niin aikaisin? Onko sotatilanteessa tarkoitus hyökkäillä nukkuvien vihollisten kimppuun?
16.09.2021 |
Olisin kiinnostunut hakeutumaan armeijaan, mutta arveluttaa tuo aikainen herääminen. Olen enemmän ilta ihmisiä. Kunto on hyvä, olen harrastanut aktiivi liikuntaa koko ikäni ja juoksen 2800-3000m coopertestissä. Lisäksi pystyn uimaan 4km avovedessä ja pyöräilemään 100km yhtä kyytiä. Eli kunnon puolesta uskoisin pärjääväni.
Onko jotain joukkoyksikköä mikä tekisi hommia öisin tai myöhemmin illalla ja saisi sitten aamulla / päivällä nukkua?
Kommentit (104)
Minusta voisi olla yksi saapumiserä joka heräisi joka päivä klo 5.00.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuudelta heräämiseen on yksi hyvä syy: koko joukon aamutoimiin ruokailuineen tuhlautuu pari tuntia, kun marssitaan ruokalalle jne. Jos meinaa koulutuksen aloittaa järkevään aikaan, esim klo 8 niin täytyy olla aikaisemmin liikkeellä. Kouluttajien normaali työaika on kuitenkin 8-16 kuten yleensäkin suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli tarvetta tai ei, systemaattinen herääminen klo 6.00 tukee kuria, järjestystä, ryhtiä ja joukkojenhallintaa kriisitilanteessa.
Systemaattisuus on vain byrokratiaa. Kuri, järjestys, ryhti ja joukkojenhallinta perustuvat muuhun ja oleellista on herätä käskettyyn aikaan, ei tiettyyn aikaan. Kuuden herätys on sidottu kasarmipalveluksessa henkilökunnan työaikoihin ja laajemmin lähinnä päivänvalon hyödyntämiseen. Sodassa tai harjoituksissa herätään tasan tarkoituksenmukaisen aikaan vaikka 03:00 tai 11:00z
Kyllä, kriisitilanteessa herätään tarkoituksenmukaiseen aikaan ja siksi tästä herättämisestä tehdään rutiini joka päivä klo 6.00, jotta se on selkärangassa miehistöllä.
Ei tuossa ole järkeä tai logiikkaa. Kriisiolosuhteet poikkeavat täysin rauhanajan koulutusolosuhteista. Intissä kasarmilla mennään virka- ja työehtosopimusten sekä käytännön mukavuuden ehdoilla. Kriisiaikana taas sodan ja tarpeen mukaan. Jos taistelu alkaa illan hämärtyessä ja kestää 12h niin ei siinä hiljaisuutta komppaniaan huudeta klo 22 ja herätystä 06. Nukutaan sitten kun on aikaa, vaikka päivisin. Herätään kun rähinä alkaa taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä näin armeijan käyneenä miehenä tajua miksi kasarmilla täytyy olla yli 8 tuntia päivässä. Miksei voisi käydä kotona nukkumassa jos asuu lähellä ellei ole sinä aikana toimintaa?
Jos asut Kuopiossa ja käyt intin Kainuun prikaatissa Kajaanin Hoikankankaalla, niin ei siinä ehdi käydä kotona kääntymässä muulloin kuin viikonloppuvapaan yhteydessä. Minun inttiaikana oli 3 lomaryhmää, joista 1 oli aina viikonloput kasarmilla ja 2 muuta lomilla. Se tavallinen viikonloppuvapaa alkoi lauantaina klo 12 ja loppui sunnutaina klo 24, joten siinä ehti nukkua yhden yön kotona.
Nuo viikonloput kasarmilla olivat ainakin minun aikaan täyttä pelleilyä, koska skappareita ei ollut varaa pitää töissä. 11 kk, joka 4. viikonloppu kiinni, yleensä rötväten paria viikonlopun yli menevää leiriä lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Itse palvelin sen verran epätavallisessa tehtävässä, että yleensä heräsin joskus 11 aikoihin aamulla ja lähdin sitten ruokalaan aamiaiselle, mitä muu varuskunta kutsui lounaaksi. Illallisen yhteydessä saimme mukaamme seuraavan päivän aamupalan, jonka söimme illalla iltapalaksi.
Olimme sen verran omissa oloissamme, että minulta kesti kuukauden ennen kuin opin tunnistamaan lähimmän kantahenkilökuntaan kuuluvan esimiehemme ulkonäöltä.
Koronahuoltokomppania?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli tarvetta tai ei, systemaattinen herääminen klo 6.00 tukee kuria, järjestystä, ryhtiä ja joukkojenhallintaa kriisitilanteessa.
Systemaattisuus on vain byrokratiaa. Kuri, järjestys, ryhti ja joukkojenhallinta perustuvat muuhun ja oleellista on herätä käskettyyn aikaan, ei tiettyyn aikaan. Kuuden herätys on sidottu kasarmipalveluksessa henkilökunnan työaikoihin ja laajemmin lähinnä päivänvalon hyödyntämiseen. Sodassa tai harjoituksissa herätään tasan tarkoituksenmukaisen aikaan vaikka 03:00 tai 11:00z
Kyllä, kriisitilanteessa herätään tarkoituksenmukaiseen aikaan ja siksi tästä herättämisestä tehdään rutiini joka päivä klo 6.00, jotta se on selkärangassa miehistöllä.
Ei tuossa ole järkeä tai logiikkaa. Kriisiolosuhteet poikkeavat täysin rauhanajan koulutusolosuhteista. Intissä kasarmilla mennään virka- ja työehtosopimusten sekä käytännön mukavuuden ehdoilla. Kriisiaikana taas sodan ja tarpeen mukaan. Jos taistelu alkaa illan hämärtyessä ja kestää 12h niin ei siinä hiljaisuutta komppaniaan huudeta klo 22 ja herätystä 06. Nukutaan sitten kun on aikaa, vaikka päivisin. Herätään kun rähinä alkaa taas.
Enhän minä tuota kieltänyt tai muuta väittänyt. Säännöllisellä nukkumaanmeno ja herätysrutiineilla varmistetaan se, että jokainen tietää että nyt on aika levätä ja nyt on aika herätä ja silloin tehdään niinkuin esimies sanoo. Kriisitilanteessa esimies määrää nukkumis ja heräämisajat tottakai tarpeen, mukaan ja siksi tätä harjoitellaan jo varusmiespalveluksessa.
Jos riittää kurinalaisuutta tavoitteeliseen liikkumiseen, miksei rytmin sopeuttamiseen armeijan herätykseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alikessut herää 5.30
Itse olin kokelaana ja heräsin 5.15. Ehdin tehdä aamutoimet ja herättää alikessut ennen kuutta palvelukseen.
Itse olin koksuna ja heräsin vähän ennen seitsemää siihen, kun oppilaat lakaisivat sängynalusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse palvelin sen verran epätavallisessa tehtävässä, että yleensä heräsin joskus 11 aikoihin aamulla ja lähdin sitten ruokalaan aamiaiselle, mitä muu varuskunta kutsui lounaaksi. Illallisen yhteydessä saimme mukaamme seuraavan päivän aamupalan, jonka söimme illalla iltapalaksi.
Olimme sen verran omissa oloissamme, että minulta kesti kuukauden ennen kuin opin tunnistamaan lähimmän kantahenkilökuntaan kuuluvan esimiehemme ulkonäöltä.
Koronahuoltokomppania?
Rannikkosääasema. Saatiin elää ihan niin kuin haluttiin kunhan vain säätiedotukset lähtivät ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
>kiinnostunut hakeutumaan
Miehiltä ei paljon kiinnostusta kysellä.
Jos oot nainen niin ei kannata mennä, siitä ei oo hyötyä sulle eikä susta oo mitään hyötyä armeijalle.
Voisi hyvin olla mihin tottunut. Mikrouunit niin voisi jokainen käydä aamupalalla kun jaksaa kömpiä.
Harjoituksissa myös harjoitusaika pankki niin voisi joskus olla pitempäänkin jos sattuis intoa löytymään.
Toisena päivänä pääsisi sitten ajoissa löhöömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sodassa nukutaan rauhassa kymmeneen, että porukka on virkeänä taistelemaan. Lisäksi runsas aamiainen ja piristävä suihku ennen taistoon ryhtymistä.
Vierailija kirjoitti:
>kiinnostunut hakeutumaan
Miehiltä ei paljon kiinnostusta kysellä.
Jos oot nainen niin ei kannata mennä, siitä ei oo hyötyä sulle eikä susta oo mitään hyötyä armeijalle.
Tää. Lisäksi jos aikoo tehdä lapsia niin jonkun niistäkin pitää huolehtia sota-aikana. Harva vanhempi varmaan ehdoin tahdoin haluaa mieluummin rintamalle. Ja lienee selvää että kahden vanhemman perheestä se on mies joka lähtee sotimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sodan herrasmiessäännöt kirjoitti:
Sodankäynnin herrasmiessäännöt 1700-luvulla.
militaryhistorynow.com/2016/04/24/gentlemens-war-six-astounding-rules-of-fair-play-from-18th-century-battlefields/
How to Fight Like a Gentleman
1. During the wars of 18th Century Europe, it was usual for armies to campaign in set seasons — usually from March to September.
2. Give a Fair Warning: “Gentlemen of the French Guards, fire,” Lord Charles Hay called. Comte d’Auteroche replied. “We never fire first; fire yourselves.”
3. Be a Good Sport: It was entirely common for opposing commanders to keep up a lively correspondence in between battles and during sieges.
4. Honours of War: The honours were traditionally granted to an enemy that had put up a good fight. A vanquished force might be allowed them to march out with “drums beating and colours flying” and thence to be returned to their country their pride intact.
5. Nothing Below the Belt: Needless to say it was considered beyond the pale for soldiers to go about deliberately shooting down officers from a distance. It was further scandalous for a commander to sanction such tactics, which were considered tantamount to assassination.
6. Turn About is Fair Play: . At Yorktown in 1781 when a defeated General Lord Charles Cornwallis sought surrender terms, George Washington replied that he would be extending the same courtesy as that offered by the British to the garrison of Charlestown in 1780; the American defenders there were denied the Honours of War.
Nykyaikana sodassa ei taida olla enää herrasmiehiä.
1700-luvun sodankäynnin herrasmiesmäisyyttä usein korostetaan, verrattuna 1600-lukuun. Monesti ajatellaan, että heräilevä valistusaika olisi saanut sotilasjohtajissakin aikaan jonkinlaista reflektiota mm. ihmisarvon suhteen, minkä vuoksi kokonaiskärsimystä olisi rajoitettu esimerkiksi olemalla ryöstämättä maaseutua niin paljon kuin edellisellä vuosisadalla oli tapana.
Mutta osittain taitaa kuitenkin kyseessä olla myytti. Valistusideologiaan vihkiytyneetkin monarkit kunnostautuivat tapattamalla sodissaan kymmeniä ellei satojatuhansia nuoria miehiä. Ajan monarkeista eräs sivistyneimmistä niin tieteiden kuin taiteiden saralla oli Fredrik Suuri, joka oli myös yksi innokkaimmista sotien aloittajista. No, oli niitä toki paljon muitakin.
Suomen historiassa iso- ja pikkuviha olivat aivan hirveätä aikaa ja siviilien kärsimykset mittaamattoman suuret. Suurta Pohjan sotaa seurannutta isovihaa voi jopa pitää historian pahimpana konfliktina Suomen siviiliväestön kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, eikös sitä sodatkin käydä klo 9.00 - 16.00, pois lukien kahvitauot ja ruokatunti.
Vähän off-topic, mutta Toisen Maailmansodan Pohjois-Afrikan näyttämöllä sekä brittien että saksalaisten maavoimat pitkälti noudattivat sellaista 8-16 työaikaa. Sen ulkopuolella oli sivistymätöntä häiritä naapuria.
Eversti Hans von Luck kertoi tästä muistelmissaan. Oli kuulemma herrasmiesten sotaa.
Siirtomaa sodissaan britit keskeyttivät aina sotatoimet iltapäivä teen ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko edelleen herätys kuudelta?
Olen kuullut, että nykyään vasta seitsemältä aletaan kysymään, suvaitsisiko komppania herätä?
Viitsisitsää, etsäviitsis.
Äääääääääää!!!!!!!!!!
ZZZZZ......
90-luvun puolivälissä oli jo nähtävissä aineksesta, että seuraava sota tullaan häviämään. 2020-luvulla asia on jo varma. Venäläiset marssivat muumilaakson läpi muutamissa tunneissa ja ottavat strategiset kohteet haltuunsa.
Mutta, entä jos?! Auttaako jos uhriudutaan, pillahdetaan itkuun ja heittäydytään uhreiksi? Ehkäpä tämä vanha naismainen taktiikka toimii ja voitamme itkemällä ensi sodan. Siviilielämässä sillä voi voittaa monta miestä ja järjestää asiat itselle edullisella tavalla. Ehkäpä sotakin voitetaan kyynelillä? Urheudesta tai oikeudenmukaisuudesta ei niin väliä kunhan isosti itkettään ja parkuminen sorrosta kuuluu maan ääriin asti.
Vierailija kirjoitti:
Kuudelta heräämiseen on yksi hyvä syy: koko joukon aamutoimiin ruokailuineen tuhlautuu pari tuntia, kun marssitaan ruokalalle jne. Jos meinaa koulutuksen aloittaa järkevään aikaan, esim klo 8 niin täytyy olla aikaisemmin liikkeellä. Kouluttajien normaali työaika on kuitenkin 8-16 kuten yleensäkin suomessa
Meillä oli ennen tyttöjen tuloa armeijaan vuonna 95 sodankylän jääkäriprikaatissa herätys klo 5.30. Metsäleireillä ja -harjoituksissa herätys saattoi olla keskellä yötä.
Mutta tosiaan silloin oli vielä suomalaisia miehiä aseissa eikä suvaitsevaisuustyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuudelta heräämiseen on yksi hyvä syy: koko joukon aamutoimiin ruokailuineen tuhlautuu pari tuntia, kun marssitaan ruokalalle jne. Jos meinaa koulutuksen aloittaa järkevään aikaan, esim klo 8 niin täytyy olla aikaisemmin liikkeellä. Kouluttajien normaali työaika on kuitenkin 8-16 kuten yleensäkin suomessa
Meillä oli ennen tyttöjen tuloa armeijaan vuonna 95 sodankylän jääkäriprikaatissa herätys klo 5.30. Metsäleireillä ja -harjoituksissa herätys saattoi olla keskellä yötä.
Mutta tosiaan silloin oli vielä suomalaisia miehiä aseissa eikä suvaitsevaisuustyttöjä.
Minäkin ehdin käymään armeijani ennen kuin ensimmäiset naiset astuivat palvekukseen.
Olen se sama vanha säämies, joka tuossa yllä kertoi heränneensä yleensä yhdeltätoista aamulla ja joka ei viettänyt sääkoulun jälkeen yhtään yötä teltassa.
Viholliselle voisi lähettää droonirintaman, jotka soittavat jumaleissönin kokoisilla herätyskelloilla vihollisen hereille pitkin yötä tai suomiräppiä. Sitten ne on väsyneitä seuraavana päivänä ja voidaan helposti hyökätä. Voidaan itsekin nukkua pitempään.
Itse palvelin sen verran epätavallisessa tehtävässä, että yleensä heräsin joskus 11 aikoihin aamulla ja lähdin sitten ruokalaan aamiaiselle, mitä muu varuskunta kutsui lounaaksi. Illallisen yhteydessä saimme mukaamme seuraavan päivän aamupalan, jonka söimme illalla iltapalaksi.
Olimme sen verran omissa oloissamme, että minulta kesti kuukauden ennen kuin opin tunnistamaan lähimmän kantahenkilökuntaan kuuluvan esimiehemme ulkonäöltä.