Mistä on kodikas koti mielestäsi tehty?

Ei ainakaan insta- ja blogikotien tyhjyydestä

Kyllä se rakennustarvikkeista kannattaa tehdä niin pysyy pystyssä

Ei varmaan ole yhtä oikeaa vastausta. Musta tuntuu, että kodikas koti on sellainen, jonka asukkaansa ovat rakkaudella laittaneet oman näköisekseen. 

Epäsuora valaistus, jalka- ja pöytävalaisimet ei kattovaloja (muuta kuin jos on erityinen tarve esim siivous). Lämpimät syvät sisustusvärit esim tumma punainen, okra, sammaleenvihreä

Kuviotapetit joka seinälle laitettuna

Paljon tekstiilejä, pitkät sivuverhot

Sellainen, joka ei ole liian kliininen ja liian suunnitellun näköinen

Isoista avarista tiloista ja irtotavaran vähyydestä.

Kauhistus kaikki ahtaasti tungetut sohvaryhmät koristetyynyineen ja pursuilevine hyllyineen.

Tuollaisia kanamaisia pesäasetelmia teemukin kanssa sohvalle käpertyneine mallihenkilöineen ei jaksa katsoa edes kuvissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se rakennustarvikkeista kannattaa tehdä niin pysyy pystyssä

Lukkonurkat parhaat vaikka hitaammat veistää. Muovia ei missään muotoa muuten kun rakennusvaiheessa sateen suojana.

Perseeltä haisevasta sohvasta.

Kodikas? Se riippuu yksin asukkaasta tai asukkaista. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa kodikasta mallia. Täysin makuasia mitä ja millaista pitää kodikkaana.

Ihmisille kodikkuus tarkoittaa eri asioita ja ovat asujiensa näköistä.Mutta minulle kodikkuus tarkoittaa:

Muistoja

Kerroksellisuutta=uutta ja vanhaa

Jotain itsetehtyä

Tekstiilejä

Kasveja

Puhtaus&siisteys

Tuoksut

Perhe

Eläimet(tällä hetkellä ei ole,mutta niin kaipaan)

Yhdessäoleminen/tekeminen

Ja tietenkin rakkaus ja hyvinvointi.Jos näitä ei ole,ei mikään koti ole kodikas.

Sellainen, jossa on viihtyisä tunnelma. Yleensä kodikkaimmat kodit ovat sellaisia, joissa ei juosta trendien perässä. Kalustus ja pinnat saattavat olla ihan pois muodista, mutta kodissa on todella viihtyisä ilmapiiri.

Koti on yleensä asukkaidensa näköinen, eli se viihtyisyys tulee niiden asukkaiden kautta ja koti kertoo heistä.

Sellainen, josta voi nopealla silmäyksellä päätellä, kuinka monta henkilöä siellä asuu. Ketään ei ole siivottu piiloon. Ahdistavin koti missä olen käynyt oli sellainen, missä perheen äiti oli sisutanut koko talon itselleen, miehen ja poikien olemassaolon pystyi päättelemään vain sänkyjen määrästä, mutta valkoisella maalilla vedetty pitsiä ja sydämiä -tyyli jatkui huoneesta toiseen. Ei tullut yllätyksenä että pojat eivät viihtyneet kotonaan eivätkä suostuneet tuomaan kavereita sinne.

Kyllä ihan sellainen hirsipuumökki. Mä en oikeastaaan innostu mistään väreillä leikkimisestä lähinnä tulee pää kipeäksi. Että ihan luonnollinen puun tuoksu ja maisema niiin siinä kyllä sielu lepäää.

Minulle kodikkuus muodostuu siisteydestä/puhtaudesta, omaa silmää miellyttävistä pinnoista, kalusteista ja tekstiileistä sekä tekstiileistä. Tähän jo tulleiden vastausten perusteella suurin osa pitää minun kotiani varmasti epäkodikkaana, mutta ei se haittaa. 

Lämmin valaistus, siisteys, ei liikaa ryönää ja koira piereskelemässä sohvan nurkassa.

Matot, verhot, kiva sohva, siisteys ja hyvä tuoksu. Tavaraa ei saa olla missä sattuu. Huonekalut puisia. Ei mitään lasia, muovia ym. Värit.