Onko sosiaaliala herkän ja empaattisen ihmisen ala?
Olen hyvä ihmisten kanssa. Osaan lukea tilanteita, sosiaalinen, sinnikäs ja oikeudenmukainen. Mutta...olen herkkä ja empaattinen. Uuvutanko itseni loppuun sosiaalialalla? Minulle on sanottu, että kaltaisiani empaattisia ihmisiä tarvittaisin alalle, mutta minulta puuttuu sellainen taito, että jättäisin työt työpaikalle. Miettisin niitä varmaan kotona. Ajattelen asioita useasta näkökulmasta ja mietin onko se huono piirre, jos minua pidetään jahkalijana. Ne tuntemani ihmiset, jotka ovat sosionomeja tai sosiaalityöntekijöitä ovat jämäkkiä ja rohkeita, enkä koe olevani samanlainen kuin he.
Kommentit (17)
Palveluala tulisi kieltää kokonaan alle 25.vuotialta, koska ala on kamalaa. Nuoriso voisi poimia mansikoita siihen ikään asti.
Murehdit aikasi ja saat burnarin tai sorrut päihteisiin.
Ei todella ole.
Jos haluat olla empaattinen ja tehdä työsi hyvin, väsyt ja kyynistyt.
Se ongelma on, että joudut noudattamaan pelkästään valtion lakeja ja sääntöjä sillä alalla, empaattiselle se olisi hankalaa koska tietää että ihmisillä on muitakin tarpeita jotka eivät niillä säännöillä täyty. Ellei jotain muutu.
Sosiaalialalla on tärkeää ottaa huomioon muut ihmiset, auttaa köyhiä ja tuntea empatiaa
Tämä ala ei sovi itsekeskeisille ihmisille
Ei ole. Siellä herkkä ja empaattinen ihminen väsyttää itsensä muutamassa vuodessa sairaslomakuntoon, koska suostuu kiltisti tekemään kaikkien muidenkin työt.
Lastensuojeluyksiköissä on todella paljon töissä n. 25vuotiaita. Onko se ala vahvojen ja vielä jaksavien juttu?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Siellä herkkä ja empaattinen ihminen väsyttää itsensä muutamassa vuodessa sairaslomakuntoon, koska suostuu kiltisti tekemään kaikkien muidenkin työt.
En ole sentään mikään kynnysmatto. Auttaa kyllä voin, mutta en tekemään muiden töitä. Ap.
On.
Mikäli haluaa asiakkaitten kusetettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojeluyksiköissä on todella paljon töissä n. 25vuotiaita. Onko se ala vahvojen ja vielä jaksavien juttu?
Tohon päälle kun vielä on kultalusikka perheestä hienoilla sosionomitodistuksilla, niin siinä onkin väkevä "äitihahmo" haastaville lapsille ja teineille.
Voi itku sentään.
Sopii jos hyvä työyhteisö, työnohjaus ja oma terapia. Empatiasta on apua asiakkaille mutta sopivassa määrin, muuten kuormitus kasvaa ja ammattitaito kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Millainen palkkaus alalla on?
Laitoshuoltaja ehkä 2000-2100€
Lähihoitaja 2350€
Sairaanhoitaja ehkä 2600€
Röntgenhoitaja ehkä 2700€
Lääkäri 3900€
Fyysikko varmaan saman verran kun lääkärillä
Rajojen vetämistä voi herkkä ja empaattinenkin opetella.
Itselle sote-ala on "kutsumus" vaikka inhoankin koko käsitettä. Mikään muu työ ei palkitse minua samalla tavalla henkisesti vaikka palkka on umpisurkea ja työ fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa ja vaarallistakin.
Olen jo ennen kouluikää "diagnosoitu" erittäin herkäksi ja koen sen vahvuudeksi työssäni. Joudun kuitenkin aktiivisesti tekemään ajatustyötä sen eteen, että työasiat jäävät täysin työpaikalle, minä en pysty ihmeisiin (varsinkaan yksin) ja sen suhteen että käsittelen isot tunteet alta pois etteivät ne jää vaivaamaan.
Onneksi olen herkkyyden ohella myös analyyttinen ja rationaalinen, se helpottaa.
Minkähän vuoden palkkoja nuo ovat?
Sosiaalityöntekijän lähtöpalkka kunnalla on työkohteesta riippuen 3200 - 3800 euroa/kk.
Empatiaa tarvitaan ja työssä löytyy riittävä jämäkkyys.
Lastensuojelusta ei ehkä kannata aloittaa.
Minusta ap kuulostat juuri oikeanlaiselle ihmiselle sosiaalialalle. Kuten yllä on mainittu, kannattaa ottaa oma hyvinvointi heti alusta tosissaan ja huolehtia että valitsee työpaikan jossa kunnioitetaan herkkyyttä juurikin työnohjauksen muodossa ja voit itse harjoittaa omia piirteitäsi kun tiedostat mihin voit kompastua :)
Onnea matkaan!
Haluatko uhrata oman mielenterveytesi työllesi?