Miten sinua on vähätelty?
Oletko kokenut vähättelyä? Miten se on ilmennyt - millaisissa tilanteissa sinun kykyjäsi tms on vähätelty?
Kommentit (12)
Mainostoimistourani alkupuolella ei uskottu, että osaan mitään. Kesti kauan ennen kuin alkoivat luottaa. Mutta olin aika nuori, 25. Myöhemmin toisessa työpaikassa puhuttiin aluksi kuin vajakille. Johtuu osittain siitä, että pomo oli ranskalainen ja luuli varmaan etten ymmärrä sen englantia tms.
Aikoinani olin kiinnostunut neulomisen opettelemisesta. Samoihin aikoihin sain ystävättäreltäni upean kaulaliinan lahjaksi. Sitä sitten esittelin äidilleni, joka kannustavasti sanoi: "Sun ei sit kannata yrittää mitään tollaista".
160 opintoviikon suoritukseni oli sukulaisen mielestä kurssi.
Viime yönä,mielestäni onnistuneen yhdynnän päätyttyä.."ihan ok"
"Sulla on ruusuinen kuva maailmasta koska et ole joutunut kokemaan vaikeuksia" eikä voisi olla kauempana totuudesta.
Minua on vähätelty joka käänteessä, älyäni, ahkeruuttani, ulkonäköäni, valintojani, koulutustani, ammattiani jne.
vähätelty on, että ei ole ystäviä, ei ole rahaa, ei ole työtä, ei ole kunnon ammattia, kaikkea kuitenkin on, inhottaa pirulliset ihmiset, joilla itsellä ei ilmeisesti ole mitään niin aletaa miettimään muita. Vihaan ennen kaikkea sitä että vähätellään että ei ole rahaa. miksiköhän sitten käyn töissä joka ikinen päivä niin kai sitä rahaa on sillon pakko olla.
Ex-mieheni, vähätteli kaikkea mitä tein. Siis vedenkeittokin oli jotain, josta antoi joskus aplodit seisten, että wau kato sähän osasit. Kun siivosin (kolmesti viikossa) aukoi päätään, että kerrankin jotain tapahtuu ja oot oikein imurin _osannut_ kaivaa kaapista. Sain uuden työpaikan pitkän haastattelurumban ja psykotestien jälkeen ja se oli noo, jotain tollasta pääset nyt puuhastelemaan.
Siis hyi hitto mikä mies.
Kysy ennemmin, miten minua ei ole vähätelty.
Eräs tuttuni sanoi kerran, että jos hän kuulee jonkun sanovan hänestä jotain väheksyvää, hän lopettaa sen ihmissuhteen. Mietin silloin, että onpa aika rajua, mutta toisaalta ihan ok. Olen itsekin alkanut omaksumaan samaa asennetta. Miksi pitäisi kuunnella ilkeilyä. Ei miksikään.
Minulla oli tuollainen veemäinen tuttu, joka aina oli napsauttamassa jotain ikävää minusta. Hän on aika keskinkertainen ihminen ja sen takia en oikein viitsinyt antaa samalla mitalla takaisin. Sitten kyllästyin ja lopetin yhteydenpidon.
Ihminen voi kietoa omat epäonnistumisensa niin monenlaisiin kääreisiin. Kerran tuo samainen nainen arvosteli sitä, etten ollut löytänyt miestä elämääni ja ehdotteli jotain miestä joka juuri sattui olemaan läsnä. Totesi, että en voi saada kaikkea. Hieman olin pyörällä päästäni. Sitten kului joku vuosi ja hän muutaman kaljan juotuaan alkoi kertomaan, ettei ollut koskaan rakastanut miestään vaan oli ottanut sillä perusteella, kun mies oli mukava. Yritin lohduttaa kehumalla hänen miestään. Ilmeisesti oman elämän ankeus myrkytti mielen ja toisen vapautta ja muita valintoja täytyi kovasti arvostella oman mielen nostattamiseksi.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 23:12"]
Eräs tuttuni sanoi kerran, että jos hän kuulee jonkun sanovan hänestä jotain väheksyvää, hän lopettaa sen ihmissuhteen. Mietin silloin, että onpa aika rajua, mutta toisaalta ihan ok. Olen itsekin alkanut omaksumaan samaa asennetta. Miksi pitäisi kuunnella ilkeilyä. Ei miksikään.
Minulla oli tuollainen veemäinen tuttu, joka aina oli napsauttamassa jotain ikävää minusta. Hän on aika keskinkertainen ihminen ja sen takia en oikein viitsinyt antaa samalla mitalla takaisin. Sitten kyllästyin ja lopetin yhteydenpidon.
Ihminen voi kietoa omat epäonnistumisensa niin monenlaisiin kääreisiin. Kerran tuo samainen nainen arvosteli sitä, etten ollut löytänyt miestä elämääni ja ehdotteli jotain miestä joka juuri sattui olemaan läsnä. Totesi, että en voi saada kaikkea. Hieman olin pyörällä päästäni. Sitten kului joku vuosi ja hän muutaman kaljan juotuaan alkoi kertomaan, ettei ollut koskaan rakastanut miestään vaan oli ottanut sillä perusteella, kun mies oli mukava. Yritin lohduttaa kehumalla hänen miestään. Ilmeisesti oman elämän ankeus myrkytti mielen ja toisen vapautta ja muita valintoja täytyi kovasti arvostella oman mielen nostattamiseksi.
[/quote]
Mun mielestäni hyvä periaate. Koska ei se vähättely kertaan jää, jos vähättelijän kanssa on tekemisissä.
Sossupalavereissa, jokaisessa. t. huostaanotettu teini