Voiko joku oikeasti nähdä suomessa nälkää?
Kommentit (29)
Voi. Tiedoksi vaan sossulle, että olisi kiva, jos toimeentulotukipäätöksiä ei venytettäisi kahteen kuukauteen lapsiperheiden kohdalla. Lapsi ei voi vaikuttaa perheen tuloihin yhtikäs mitenkään. T. suomalainen, lapsena nälkää nähnyt
Joo, laihduttajat ja anorektikot nyt ainakin.
Voi, itse olen elänyt viikon kahvilla, puurolla ja itsetehdyllä rieskalla (vettä, maitojauhetta, kaurahiutaleita, vehnäjauhoja).
Voi, koska kaikilla on silmälasit,no sokeat ei tietenkään nää. Afrikassa ei nähdä niin paljon nälkää koska ihmisillä joilla on heikko näkö ei ole mahdollisuuksia silmälaseihin ;)
Voi. En ole syönyt kahteen päivään, enkä tiedä milloin seuraavan kerran saan ruokaa.
Hei. t. opiskelija, jolla jää kuussa kaiken jälkeen käteen 40e. 10e/viikko.
Voi tietysti. Silloin vain on itse hoitanut asiansa huonoon jamaan.
Voi. Kaveri on töitä tekevä opiskelija ja sairastui. Raajan murtuminen ei riitä syyksi katkaista opiskelua, mutta opiskelut eivät etene tarpeeksi niin opintotuki pois ja saikkurahaan ei ole oikeutettu, koska pystyy opiskelemaan ja se on hänen työtään. Näin.
Jaa, no eksä on nälissään puolet kuukaudesta, kun rahat menee viinaan... Sitten kun rahat on juotu viimeiseen senttiin, alkaa tarkistaa, oisko jääkaapissa jotain syötävää. Nykyään taitaa sentään tehdä niin, että ostaa pakastimeen ruokaakin ennenkuin käy alkossa. Mutta kyllä. Nälissään on ainakin viikon kuukaudesta.
Lähinnä kai tosiaan jos on erehtynyt opiskelijaksi.
Itse muistan kun pahimmillaan pari viikkoa söin pelkkää riisiä eikä sitäkään siis ollut kuin paketin pohjallinen eli ei mitään ylen änkensä saanut. Ehtihän siinä nälkä jo hiukan tulla. Tein jaon, että söin vain joka toinen päivä.
Kannatta hakea leipäjonosta evästä ja hakea toimeentulotukea ja työtä
Voi. Suomessa on liian paljon ikäihmisiä jotka ovat aliravittuja joko pienen eläkkeen vuoksi tai sit he ovat esim. kotonaan asuvia muistisairaita. Surullista on se et heistä ei välitä kukaan. Maahanmuuttajille, päihde-ja mielenterveyskuntoutujille, työttömille ja lapsiperheille annetaan kaikki mahdolliset tuet ja kuutamo kaupan päälle mut meidän sinivalkoisista vanhuksistamme ei huolehdita.
Kyllä voi, varsinkin vanhukset, jotka jotuvat valitsemään lääkkeiden ja ruuan välillä.
Lapsena näin nälkää kotona koska isäni ryyppäsi rahansa ja äidilläni oli uhkapeliongelma. Ainoa ruoka jonka sain arkipäivinä oli koulussa. Viikonloput olivat hirveitä puhumattakaan loma-ajoista. Loppukesästä hain täydennysravintoa metsästä syömällä marjoja. Hengissä silti selvisin.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 18:05"]
Voi, itse olen elänyt viikon kahvilla, puurolla ja itsetehdyllä rieskalla (vettä, maitojauhetta, kaurahiutaleita, vehnäjauhoja).
[/quote]
Mihin hukkasit sosiaalitukesi?
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 18:27"]
Opiskelijat
[/quote]
On muuten totta, että ainoastaan he. Kaikki muut nälkäänäkevät ovat jotenkin sössineet asiansa (lue=tuhlanneet tukensa johonkin muuhun tai asuvat liian kalliissa kämpässä)
Kyllä voi. En tiennyt miten pahassa jamassa kaverini oli, sen tiesin, että oli jo valmiiksi törttöillyt raha-asioissaan ja asui vuokralla joutuen venyttämään jokaista euroa. Myös ulosottomies otti osansa jokaisesta tilistä. Kaveri oli jo niin masentunut joutuessaan kaiken huipuksi työttömäksi, ettei jaksanut eikä kai osannutkaan hakea hänelle kuuluvia tukia, ei pystynyt maksamaan vuokriaan ja joutui lopulta häädettynä tammikuun pakkasiin. Sosiaalitoimisto oli kyllä lähettänyt kirjeitä, mutta kaveri oli jo siinä pisteessä, ettei enää avannut kirjeitään. Soittaessaan viimein minulle hän oli ihan oikeasti ollut ilman rahaa viikkoja, syönyt viimeksi yhden pullan edellisviikolla, naama harmaana kuin pystyyn kuolleella.
Minulla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin ottaa hänet asumaan omaan talooni ja alkaa antamaan ruokaa, aluksi hän ei paljoa pystynytkään syömään, ei jaksanut kävellä kuin pari sataa metriä lepäämättä ja paleli kai saunassakin.
Kevättä kohti mennessä aloimme pikkuhiljaa hoidella asioita kuntoon, monella luukulla siinä käytiin ja saatiinkin asiat jotenkuten toimimaan. Sosiaalitoimistossa en ollut ikinä ennen asioinut ja yllätyin miten ystävällisesti siellä meihin ja asiaamme suhtauduttiin. Kaverille hommattiin asunto, velkanuvonta, virkaholhooja ja mitä kaikkea hommattiinkaan, ja asiat saatiin kuntoon. Nyt hän saa tietyn summan joka kuukausi, ei paljoa, mutta kuitenkin. Virkaholhooja huolehtii laskuista eikä tarvitse enää pakoilla velkojia.