Lue keskustelun säännöt.
Onko teistä ok tällainen oman ajan tarve?
26.10.2014 |
Mies sanoo, että hän tarvitsee omaa aikaa ja rauhaa, hän ei ole mikään sosiaalinen ja kova puhumaan.
Kotona viikonloppuaamuisin menee useampi tunti kun moes on omissa maailmoissaan, siis siinä mielessä ettei paljon puhu ja haluaa lukea lehdet rauhassa, ei siis keskuste lasten kanssa tms. Työpäivän jälkeen hakee lapset hoidosta mutta haluaa laittaa itsekseen ruokaa ja käskee lapset leikkimään (ei mukaan ruuanlaittoo), sitten syödään yhdessä ja monesti sen jälkeen mies on tietokoneella tai ottaa torkut. Ennen nukkumista voi sylitellä lasten kanssa, joskus pelaa tai piirtää, syö yhdessä iltapalaa. Kun sanon miehelle, että hänen pitäisi olla enemmän läsnä lapsille ja nyös jutella lasten kanssa niin mies suuttuu ja sanoo että hänt tarvitsee omaa tilaa eikä jaksa keskusteluja. Mitä mieltä olette, onko ok? Onko teidän miehet tällaisia? Iltasadun mies lukee ja silloin myös juttelee. Mutta tottahan minäkin nauttisin omista mietteistä ja rauhasta vaan aikuisen on huomioitava lapset...
Kommentit (59)
Sen pitkän hoitopäivän jälkeen lapsetkin haluaa olla yksin ja rauhassa. Minä ainakin halusin. Sun mies on tosi paljon lasten kanssa, missä sä itse asut kun et ehdi yhtään olla lastesi kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä varmaan painostit hankkimaan ne lapset? Kyllä se mies pian lähtee jos et anna olla rauhassa.
mielestäni on hyvä että miehesi on sanonut mitä hän tarvitsee voidakseen hyvin. Jotkut eivät osaa. Miehesikin on hyvä opetella joustamaan ajoittain lasten vuoksi, mutta annattaa muistaa, että kaikki eivät siihen pysty ja joutuvat muuttamaan pois.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 06:36"]
Mun isä on kans ollut paljon ns. omaa aikaa kaipaava. Hän teki pitkiä työpäiviä ja toi töitä kotiin. Satoja kertoja mulla oli asiaa (milloin läksyihin olisin kaivannut apua tai jotain muuta kysyttävää, niin kuin ala-asteikäisellä nyt voi olla), niin aina tuli vaan, ei ehdi nyt, kun tulee uutiset tms.
Nyt isä on ollut eläkkeellä jo viitisen vuotta ja kummasti olisi isällä asiaa mulle, mut iskä mä en ehdi nyt kuunnella sun juttuja. Haluais tuo seuraa mukaansa teattereihin, konsertteihin yms. mutta eipä tule lähdettyä, jos en itse ole ko. jutusta kiinnostunut.
Eli kannattaisiko huomioida niitä lapsia silloin lapsina, niin ei tarvii sitten vanhana ihmetellä, kun ei lapset ehdi kuunnella vanhan ihmisen jorinoita tai tarpeita...
[/quote]
Hmmmm. Eli jos tekee lapsia, pitää alkaa jollekin uralle, jossa aivot tyhjäkäynnillä, siivoojaksi? Ja töitä ei saa tulla kotiin...
Ihmeen katkera olet.
Kyllähän tästä asiasta erottaa lapset toisistaan. Nämä, joilla lapset kunkkuja ja saavat koko ajan tehdä mitä haluavat, ja vanhemmat läsnä eivätkä lehden tai paperitöiden kimpussa, ovat erilaisia ja hakeutuvat taas kaltaiseensa seuraan vastaavasti.
Oletan että ap:n lapsista tulee suorittavia ja mahdollisesti opiskelevat pidemmälle. Eivät opi maailman navaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta miehesi on liian vähän lasten kanssa. Kyllä ok-ikäinen tarvitsee vanhemman läsnäoloa pk-päivän jälkeen, sitten viino loppuisin tai illempana voi harjoitella sitä itsenäisyyttä ilman aikuista. Riippuu tietty siitä, paljonko sinä jaksat lasten kanssa olla ja paljonko tarvitset omaa aikaa.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 06:36"]
Mun isä on kans ollut paljon ns. omaa aikaa kaipaava. Hän teki pitkiä työpäiviä ja toi töitä kotiin. Satoja kertoja mulla oli asiaa (milloin läksyihin olisin kaivannut apua tai jotain muuta kysyttävää, niin kuin ala-asteikäisellä nyt voi olla), niin aina tuli vaan, ei ehdi nyt, kun tulee uutiset tms.
Nyt isä on ollut eläkkeellä jo viitisen vuotta ja kummasti olisi isällä asiaa mulle, mut iskä mä en ehdi nyt kuunnella sun juttuja. Haluais tuo seuraa mukaansa teattereihin, konsertteihin yms. mutta eipä tule lähdettyä, jos en itse ole ko. jutusta kiinnostunut.
Eli kannattaisiko huomioida niitä lapsia silloin lapsina, niin ei tarvii sitten vanhana ihmetellä, kun ei lapset ehdi kuunnella vanhan ihmisen jorinoita tai tarpeita...
[/quote]
Kauheaa!
Eerikan ja kaltaistensa ei kyllä kannata yhtään valittaa, kun sinulla on ollut niin kurja lapsuus! Vanhemmat ovat olleet ihmisiä, joilla on vaativa työ, ja eivät ole sinua kuunnelleet 24/7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko lapset pitkän päivän hoidossa? Jos eivät, miehelle puolen tunnin oma aina ennen kuin hakee lapset hoidosta. Hoitopäivän jälkeen lapset tarvitsevat vanhempien huomiota.
Lapsia ei saa tehdä jos on vaativa työ ja kaipaa paljon omaa aikaa.
Lapsia ei saa tehdä, jos elää tukien varassa.
Lapsia ei saa tehdä, jos polttaa tai juo tai on terveysongelmia.
Lapsia ei saa tehdä...
Kuka saa tehdä?
-joku vitosen papereilla koulusta selvinnyt oppilas, joka saa jostain yrityksestä helpon duunin suhteiden avulla tai perustaa yrityksen jossa tarkoitus on teettäää kehitysmaiden lapsilla työt ja ottaa itselle rahat, jotta voi olla läsnä omalle herrantertulle ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheessä pitää olla paljon rahaa gore texeihin mutta työ tai sen vaativuus ei saa näkyä herrantertuille...
Ettekö te oikeasti muista millaista on olla lapsi? Tarvitsitteko itse muka koko ajan huomiota? Kun on koko päivän kuunnellut sitä kimittävien kakaroiden laumaa, haluaa tosiaankin leikkiä rauhassa yksin. Kyllä lapselle riittää se tieto että isä on keittiössä ja kohta pääsee syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voihan nyt ihme. Kaikin puolin kuulostaa esimerkilliseltä suomalaiselta mieheltä. Mietitään nyt hetki perusperhettä muutaman kymmenen vuodrn takaa jolloin lapsista yleensä kasvoi yleensä jokseenkin normaaleja; miehesi on kuin kirjan malliesimerkki. Ymmärrän, että koet sen varmaan epäreiluna ja tahtoisit että velvollisuus lapsista ja kotitöistä jakautuisi tasan kahtia, ja se tietenkin on jokseenkin totta, mutta elävässä elämässä tuskin parempaa miestä löydät tuohon tehtävään.näin taustatietojen pohjalta. Kuulostaa siltä että sinulla ap on vaikeuksia antaa arvostusta miehellesi, mikä on tärkeää parisuhteessa ja perhe elämässä puolin ja toisin.
Komppaan myös opetusmallien puolestapuhujia.
Lähetä miehesi tänne jos et enää osaa arvostaa.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 06:44"]
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 06:36"]
Mun isä on kans ollut paljon ns. omaa aikaa kaipaava. Hän teki pitkiä työpäiviä ja toi töitä kotiin. Satoja kertoja mulla oli asiaa (milloin läksyihin olisin kaivannut apua tai jotain muuta kysyttävää, niin kuin ala-asteikäisellä nyt voi olla), niin aina tuli vaan, ei ehdi nyt, kun tulee uutiset tms.
Nyt isä on ollut eläkkeellä jo viitisen vuotta ja kummasti olisi isällä asiaa mulle, mut iskä mä en ehdi nyt kuunnella sun juttuja. Haluais tuo seuraa mukaansa teattereihin, konsertteihin yms. mutta eipä tule lähdettyä, jos en itse ole ko. jutusta kiinnostunut.
Eli kannattaisiko huomioida niitä lapsia silloin lapsina, niin ei tarvii sitten vanhana ihmetellä, kun ei lapset ehdi kuunnella vanhan ihmisen jorinoita tai tarpeita...
[/quote]
Hmmmm. Eli jos tekee lapsia, pitää alkaa jollekin uralle, jossa aivot tyhjäkäynnillä, siivoojaksi? Ja töitä ei saa tulla kotiin...
Ihmeen katkera olet.
[/quote]
Siis mitä ihmettä sä selität siivoojan urasta??? Taidat olla sellainen samanlainen paperimyyrä, joka kasaa kaikki työpaperit keittiön pöydälle ja viettää siinä 3 tuntia kaljotellen ja papereita siirtäen pinosta toiseen. Kiinnostaa vaan oma ura ja ne kaljat ja ne vitun uutiset, jotka ei tuukkaan kun vaan sata kertaa päivässä. Aina, kun muksu tulee kysymään, niin "Hys nyt. Mene pois. Kysy äidiltä." Kaikkeen vakiovastaus "kysy äidiltä".
Sen kerran, kun kuunteli, niin jaksoi keskittyä mun juttuun ehkä sen minuutin. Katkeruudesta sun on turha puhua mitään, koska et tunne kaikkia meidän perheen juttuja, jotka vaikuttaa edelleen meidän elämään. Sanonpa vaan, että ehkä side isään olisi nykyään toisenlainen, jos isä olisi ollut välillä enemmän henkisesti läsnä. Onneksi sentään äitiä on lasten asiat kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olitpa aika puupää kun kerta toisensa perään menit häiritsemään etkä tajunnut kysyä siltä äidiltä!
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 06:54"]
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 06:36"]
Mun isä on kans ollut paljon ns. omaa aikaa kaipaava. Hän teki pitkiä työpäiviä ja toi töitä kotiin. Satoja kertoja mulla oli asiaa (milloin läksyihin olisin kaivannut apua tai jotain muuta kysyttävää, niin kuin ala-asteikäisellä nyt voi olla), niin aina tuli vaan, ei ehdi nyt, kun tulee uutiset tms.
Nyt isä on ollut eläkkeellä jo viitisen vuotta ja kummasti olisi isällä asiaa mulle, mut iskä mä en ehdi nyt kuunnella sun juttuja. Haluais tuo seuraa mukaansa teattereihin, konsertteihin yms. mutta eipä tule lähdettyä, jos en itse ole ko. jutusta kiinnostunut.
Eli kannattaisiko huomioida niitä lapsia silloin lapsina, niin ei tarvii sitten vanhana ihmetellä, kun ei lapset ehdi kuunnella vanhan ihmisen jorinoita tai tarpeita...
[/quote]
Kauheaa!
Eerikan ja kaltaistensa ei kyllä kannata yhtään valittaa, kun sinulla on ollut niin kurja lapsuus! Vanhemmat ovat olleet ihmisiä, joilla on vaativa työ, ja eivät ole sinua kuunnelleet 24/7.
[/quote]
Tosi upeeta verrata mun elämää pahoin kaltoinkohdellun kuolleen lapsen elämään. Juu, ei laitettu mua pahasti kuritettu, mitä nyt remmillä lyötiin, tukistettiin ja läpsittiin (ei tietenkään jatkuvalla syötöllä). Ei se paperinpyörittäjän työ nyt niin vaativaa ole. Ehtihän isä siinä sivussa harrastaa syrjähyppyjä kymmenittäin työreissuillaan jne. Ilmankos kotona olikin sitten aina se helvetillinen työmäärä setvittävänä, kun oli toimistolla tehty kaikkea muuta kuin töitä!
Jos jonkun työ meidänkin perheessä on ollut vaativaa, niin se on ollut kyllä jonkun muun kuin isän. Äidillä oli yötyö + kotityöt + lasten hoito. Isällä oli työ + syrjähypyt, ei siihen lapset mahtunut enää.
No onneksi sentään jonkinlaisissa väleissä ollaan kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 07:18"]
Olitpa aika puupää kun kerta toisensa perään menit häiritsemään etkä tajunnut kysyä siltä äidiltä!
[/quote]
Jaa, kun äiti 10 tunnin yövuoron jälkeen nukkumassa??? Anteeksi, mutta herättäisitkö sinä karhun, kun se nukkuu??? Niin, et varmasti!
En ole ikinä kysellyt joutavia. Olin itsenäinen jo lapsena. Läksyt kuuluu lapsen osata itse, eikä mikään lapsen asia ole niin tärkeä että se pitäisi hetijustnyt päästä kertomaan vanhemmalle.
Mun isä on kans ollut paljon ns. omaa aikaa kaipaava. Hän teki pitkiä työpäiviä ja toi töitä kotiin. Satoja kertoja mulla oli asiaa (milloin läksyihin olisin kaivannut apua tai jotain muuta kysyttävää, niin kuin ala-asteikäisellä nyt voi olla), niin aina tuli vaan, ei ehdi nyt, kun tulee uutiset tms.
Nyt isä on ollut eläkkeellä jo viitisen vuotta ja kummasti olisi isällä asiaa mulle, mut iskä mä en ehdi nyt kuunnella sun juttuja. Haluais tuo seuraa mukaansa teattereihin, konsertteihin yms. mutta eipä tule lähdettyä, jos en itse ole ko. jutusta kiinnostunut.
Eli kannattaisiko huomioida niitä lapsia silloin lapsina, niin ei tarvii sitten vanhana ihmetellä, kun ei lapset ehdi kuunnella vanhan ihmisen jorinoita tai tarpeita...