Olisko susta lapsena tehty ls.ilm/otettu huostaan?
Kommentit (24)
Olisi varmaan. Siihen aikaan riitti, että vanhemmilla oli hyvä ammatti ja kävivät säännöllisesti töissä. Molemmat enemmän tai vähemmän alkoholisteja....
Olisi tehty. Lääkärinlausunnossa todetaan, että äidin kanssa keskusteltu lapsen astman hoidosta, ja on ilmeistä, että mitään muutoksia ei tule tapahtumaan (kokolattiamatot, kissa). Turhautuminen käy lausunnosta erittäin kirkkaasti ilmi. Jostain syystä lausunto on joutunut nuoruudenkirjeitteni sekaan, jotka äiti kehuu lukeneensa. Kirjesalaisuudesta ei ole siis tainnut kuulla äiti, eikä vissiin tytärkään, kun ei tullut mieleen uhata käräjillä.
En ollut lausuntoa koskaan nähnyt, kunnes sitten kirjeet päätyivät minulle lapsuudenkodista. Nykyisinkin äitini vain naureskelee asialle, niinkuin kaikelle muullekin, mille on minut altistanut, väkivaltaa, silmien sulkeminen hyväksikäyttöyritykseltä. Äiti tietää, että jotain tapahtui, ja yrittää kiusoitella minua asiasta, koska on niin hauskaa katsoa, kun tiukkapipotytär suuttuu. Olin 13-vuotias, kun hänen ihailemansa keski-ikäinen julkimotuttava yritti minua lähennellä. Aina kun äijä oli telkkarissa, äiti muksi minua kyynärpäällä kylkeen. Onneksi tyyppi on nykyisin eläkkeellä.
Kumpa olisikin tehty! Syytä olisi ollut ja jo silloisilla kriteereillä. Kukaan vaan ei nähnyt tai välittänyt nähdä, ei vaikka vuosia istuin ties millä koulukuraattorilla tutkittavana missä vikaa. En tietenkään uskaltanut kertoa, kun oli uhkailtu ja peloteltu hiljaiseksi.
Kyllä. Ihmettelen suuresti, että miksi ei aikoinaan viety meitä.
Kuitenkin, sossu "valvoi" tilannetta. Perheessä alkoholismia ja väkivaltaa. Mutta siellä me vain kituutettiin.
Olisi ilmoitettu! Faija-puoli hakkas välillä tajun pihalle. Itseasiassa 3 kertaa. Koko ajan oli pahoja mustelmia ja naarmuja. Koululääkäri lähetti neurologisiin tutkimuksiin, kun aina kerroin kaatuneeni. Minulla epäiltiin vakavaa tasapainohäiriötä.
Mutsi hakkas myös, kun oli mustasukkainen koska viettelin hänen miestään! Ensimmäisen kerran n. 8 vuotiaana! Akka on tuupannu koiranputkea jo useamman vuoden. Haudallaan en ole käynyt kertaakaan, enkä käy!
no ainakin pari kertaa sain selkäsaunan. Kai siitä joku pahoinpitelytuomio olisi tullut jos nykylaki olisi ollut voimassa.
Teksti yhtenä pötkönä, pahoittelut kun ei saa rivinvälejä puhelimella. Kyllä olisi tehty. Kotona henkisen/fyysisen kurituksen sadistinen ilmapiiri, lasten eriarvoistamista. Remmiä ja mattopiiskaa vuorotellen, tukistamista, luunappeja ja lyömistä. Sormi poltettiin hellalla. Uhattiin kotoa pois lähettämisellä. Jätettiin keskenään kun vanhemmat lähti teatteri-iltoihin..Oireilin valehtelemalla ja varastamalla.
Lamavuosina hirveintä ja vanhemmat saattoi alkaa ryypätä vuorotöiden jälkeen aamulla mihin me perheen pienimmät heräsimme. Tai joku lapsista yllätti känniset vanhemmat panemasta keittiössä kun ruoka palaa uunissa :(
Tekopyhyys huipussaan kun sairastelun vuoksi loppui juomiset. Aina arvostelivat muita perheitä ja lapsia, vihan siementä syötettiin päivittäin. Sitten murrosikäni alkaessa, perheen mustalampaana sain turpaani kotona, koulussa kiusattiin ja väkivaltainen poikaystävä pieksi. Valitsin itsetunnottomana huonot kaverit jotka käänsivät selkänsä ja tästäkös alkoi jokapäiväinen helvetti koulussa. Yritin itsemurhaa, käytin lääkkeitä ja join jottei tarttisi kotona olla. Huone pengottiin, päiväkirja luettiin perheen kesken. En saanut vaatteita tai hygieniatuotteita, piti varastaa tai ostaa ainoalta isovanhemmalta saaduilla rahoilla :( Pikkusisko sai prinsessakohtelua. Tein itsestäni ilmoituksen mutta en päässyt nuorisokotiin kun vanhemmat puhui asiallisesti ja olivat taitavia manipuloimaan. Olin kuulemma villi ja normaali murkku. Ai että nousee vitutuksen käyrä taas. Nyt äitini kiusaa minua henkisesti lähettelemällä kirjeitä ja vaatimalla yhteydenottoja kun ei kiinnosta olla tekemisissä. Olen kuulemma katkera ja pitäisi unohtaa..
Kyllä olisi. Sain tukistuksia, luunappeja ja vyöstä/risusta niin, että takamukseen jäi komeat jäljet, joita olisi kuulemma pitänyt tajuta vieläpä päiväkodissa hävetä (isä löi, äiti uhkaili ja pilkkasi jäljistä). Pahinta oli kuitenkin henkinen välinpitämättömyys, ilkkuminen ja tahallinen pettymysten tuottaminen.
Lapsen fyysinen kurittaminen oli jo tuolloin kiellettyä, mutta kun sanoin vanhemmilleni, ettei lasta saa lyödä, he sanoivat vain, ettei siitä saa kuin korkeintaan sakkoja, ihan turha mennä kielimään. Todennäköisesti asia ei olisikaan edennyt mitenkään, kun vanhempani olivat ns. kunnon ihmisiä eikä esim. alkoholismia ollut.
Nykypäivänä vanhempani kieltävät täysin koskaan toimineensa näin, ja kun esitän asiasta todisteita, väittävät minun liioittelevan tai poistuvat keskustelusta/vaihtavat puheenaihetta.
En itse edes tajunnut, miten sairas kasvatuskulttuuri vanhemmillani oli ennen kuin tapasin mieheni, jonka perhe on aidosti tasapainoinen ja välittää toinen toisistaan. Nyt itselläni on pieni lapsi ja vahdin itseäni silmä kovana, etten vie vanhempieni "perintöä" edelleen.
Olisi pitänyt tehdä. Isä pahemman luokan alkoholisti, selviä päiviä ei juuri ollut, sai raivokohtauksia kun oli juonut "rähinäviinaa". Molemmilla vanhemmilla mt-ongelmia. Huutoa, raivoamista ja riitelyä lähes päivittäin, fyysinen väkivalta kohdistui vanhempien kesken ja kahteen isoveljeeni (ei kuitenkaan mitään tajuttomaksi hakkaamista mutta potkimista, lyöntejä, tönimistä, jahtaamista, tavaroiden paiskomista/paikkojen hajottamista...). Henkinen väkivalta oli mm. itsemurhalla uhkailua. Kuria ei kuitenkaan juuri ollut, me lapset saimme aikalailla tehdä/mennä ja tulla miten halusimme. Talo oli sotkuinen, tai oikeammin ehkä saastainen, siivoaminen oli melko vieras käsite perheessämme. Elimme pitkälti einespizzalla, cokiksella yms. Muistan myös joku kerta pienenä olleeni autossa isän kyydissä ja aloin mielessäni ihmetellä, miksi auto seilaa holtittomasti keskiviivan molemmilla puolilla. No, kännissähän se oli.... Eli aika moni ls-ilmoitusta puoltava kriteeri olisi täyttynyt. Jotain haaleita muistikuvia on, että meillä kävi joskus kaksi jotain "tätiä" kansioidensa kanssa, jota ennen äiti käski siivota ja "olla kiltisti". Näin jälkeenpäin mietityttänyt, olivatkohan ls-viranomaisia....
On tehty ilmoitus, tein kaikkea typerää nuorena. Huostaan ei ole otettu, hyvät perheolot onneksi. :)
Kunpa olisikin, mutta kukaan ei muka huomannut mitään. Totta puhuen suojaavia tekijöitä taisi olla tarpeeksi ja enkähän minä täysin rikki mennyt.
Useita kertoja.
Tiilitalossa ei totisesti asunut onnellinen perhe, vaikka äiti niin kuvittelikin.
On tehtykin. Ei huostaanotettu mutta sijoitettiin avohuollon tukitoimenpiteenä.
Olisi tehty. Siihen aikaan kukaan ei huomannut mitään, tai jos huomasi niin ei kiinnostanut. Itse tajusin vasta aikuisena miten epänormaalia meidän elämä oli. Kaksi alaikäistä eli kahdestaan ilman aikuista, ei mitään sääntöjä.
Jonkun neuvola-tädin mielestä meidän olisi pitänyt mennä päiväkotiin opettelemaan sosiaalisia suhteita. Päiväkotiin oli matkaa 15km. Meillä ei ollut autoa ja päiväkoti olisi mennyt kiinni juuri navetta-aikaan. Että kyllä oli tyhmä idea terveydenhoitajalta.
Ei meistä ls-ilmoa, varmaan olisi saanut aikaan. Oltiin rauhallinen ja raitis perhe. Itse olen joutunut sietämään lastensuojelua yhden lapseni oirehdinnan takia ja moneen otteeseen. Käytöksen taustalla on asperger ja tourette, joten mitään apua tai järkevää tukea emme ole saaneet lastensuojelusta. No täysi-ikäisyys häämöttää kahden vuoden päästä ja silloin asiakkuus on pakko lopettaa. Se on hyvä sillä hirveän stressin se on minulle saanut aikaan. Että sellaista tukea :O
Kyllä. Ja isoveljeäni yritettiin ottaa huostaan. Ei otettu. Enempää en pysty edes avautumaan. Veli toki elossa, mutta nisti nykyään. Ihan loppu. Huostaanotto siis isän väkivallan takia. Isä löi lastaan.
on mutta mitään ei tapahtunu,t 70-80-luvun vaihteessa. nykypäivänä ois varmaan toisin.
Juu, puolitoista vuotta sitten kun olin juuri ja juuri vielä alaikäinen. Poliisi teki ls-ilmon, koska isäni yöllä kännissä hakkasi nyrkillä reiän kylppärin oveen kun en päästänyt häntä heti sinne. Sitten hakkasi/yritti hakata minua.