Tänään tv:ssä: Mira, 26, korjasi sukupuolensa mieheksi – katuu nyt päätöstään

Vierailija kirjoitti:

Hulluksi mennyt maailma, naiselta poistetaan munasarjat ja sitten myöhemmin surraan ettei enää voi saada lapsia.

Vielä paljon hullumpaa.

Poistovaiheessa kaikki olivat sitä mieltä että ne munasarjat poistetaan mieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ainakin kaksi muutakin katujaa. Ig samettiorkidea on katuva transmies nykyään detransitioitunut. Ja oliko Nita vai muistanko oikein (?) googlella löytyy. Hänkin katuva transmies.

Taitaa olla poliittisesti epäkorrektia tutkia kuinka moni transmuotiin hurahtanut nuori nainen oikeasti katuu jälkeenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolidysforia on nuorten naisten uusi anoreksia. Juurisyyt ovat täsmälleen samat.

Tarkennatko hieman? Itse syömishäiriöisenä en ole tästä nimittäin samaa mieltä. Anoreksialla on ensinnäkin geneettinen pohja, ja noin puolet sairastumisesta selittyy genetiikalla. Anoreksiassa ei muutenkaan ole kyse kovinkaan paljon kehodysforiasta, vaikka häiriö toki näyttää näin oireilevan. Ennemmin kuin transsukupuolisuuteen, rinnastaisin syömishäiriöt addiktioihin, sillä niiden tarkoitus on paeta hankalia tunteita/säädellä niitä, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä, tuhota ja rankaista itseä jne. Syömishäiriöt eivät myöskään liity mitenkään sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja hormonitoimintaan, kuten transsukupuolisuus.

Duodecimissa sanotaan näin:

"Sukupuoli-identiteetin määräytymisen voidaankin todeta olevan dynaaminen biopsykososiaalinen prosessi, jossa keskeisiä tekijöitä ovat genetiikka, sikiökauteen ja murrosikään liittyvä hormonitoiminta sekä varhaiskehityksen ja murrosiän aikaiset psykososiaaliset tekijät."

Olen detransitioitunut sekä myös syömishäiriöstä kärsinyt ja kyllä transsukupuolisuus ainakin itselläni muistutti kovasti niin syömishäiriötä kuin addiktiotakin. Se oli tapa paeta/säädellä hankalia tunteita, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä ja tuhota "entinen tyttöminä" jota häpesin ja vihasin.

Miksi munasarjoja ei voida tehdä? Leikkauksella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolidysforia on nuorten naisten uusi anoreksia. Juurisyyt ovat täsmälleen samat.

Tarkennatko hieman? Itse syömishäiriöisenä en ole tästä nimittäin samaa mieltä. Anoreksialla on ensinnäkin geneettinen pohja, ja noin puolet sairastumisesta selittyy genetiikalla. Anoreksiassa ei muutenkaan ole kyse kovinkaan paljon kehodysforiasta, vaikka häiriö toki näyttää näin oireilevan. Ennemmin kuin transsukupuolisuuteen, rinnastaisin syömishäiriöt addiktioihin, sillä niiden tarkoitus on paeta hankalia tunteita/säädellä niitä, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä, tuhota ja rankaista itseä jne. Syömishäiriöt eivät myöskään liity mitenkään sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja hormonitoimintaan, kuten transsukupuolisuus.

Duodecimissa sanotaan näin:

"Sukupuoli-identiteetin määräytymisen voidaankin todeta olevan dynaaminen biopsykososiaalinen prosessi, jossa keskeisiä tekijöitä ovat genetiikka, sikiökauteen ja murrosikään liittyvä hormonitoiminta sekä varhaiskehityksen ja murrosiän aikaiset psykososiaaliset tekijät."

Olen detransitioitunut sekä myös syömishäiriöstä kärsinyt ja kyllä transsukupuolisuus ainakin itselläni muistutti kovasti niin syömishäiriötä kuin addiktiotakin. Se oli tapa paeta/säädellä hankalia tunteita, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä ja tuhota "entinen tyttöminä" jota häpesin ja vihasin.

Mistä tajusit, ettet olekaan transsukupuolinen? Olisiko hoitopolussa mielestäsi korjattavaa?

Jos ihminen kuvittelee olevansa elefantti hänet ohjataan mielenterveyspalveluiden luo.

Jos ihminen kuvittelee olevansa jotain toista sukupuolta kuin hän on hänet ... "korjataan".

Miksi erilainen suhtautuminen elefantti- ja transihmiseen?

Jos Antti-Pentin munat katkotaan ja pannaan pätkä peräsuolta munien paikalle ja silikonitissit, Antti-Pentti on yhä sama Antti-Pentti, ainoastaan pirun ruman näköinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolidysforia on nuorten naisten uusi anoreksia. Juurisyyt ovat täsmälleen samat.

Tarkennatko hieman? Itse syömishäiriöisenä en ole tästä nimittäin samaa mieltä. Anoreksialla on ensinnäkin geneettinen pohja, ja noin puolet sairastumisesta selittyy genetiikalla. Anoreksiassa ei muutenkaan ole kyse kovinkaan paljon kehodysforiasta, vaikka häiriö toki näyttää näin oireilevan. Ennemmin kuin transsukupuolisuuteen, rinnastaisin syömishäiriöt addiktioihin, sillä niiden tarkoitus on paeta hankalia tunteita/säädellä niitä, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä, tuhota ja rankaista itseä jne. Syömishäiriöt eivät myöskään liity mitenkään sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja hormonitoimintaan, kuten transsukupuolisuus.

Duodecimissa sanotaan näin:

"Sukupuoli-identiteetin määräytymisen voidaankin todeta olevan dynaaminen biopsykososiaalinen prosessi, jossa keskeisiä tekijöitä ovat genetiikka, sikiökauteen ja murrosikään liittyvä hormonitoiminta sekä varhaiskehityksen ja murrosiän aikaiset psykososiaaliset tekijät."

Syömishäiriöt puhkeavat usein murrosiässä, ja moni syömishäiriöinen ahdistuu naisellisista muodoistaan.

Varmasti näin, mutta sille, miksi syömishäiriöt puhkeavat usein juuri silloin, on monta eri syytä, kuten jatkuvat muutokset elämässä ja ympäristön vaatimukset vastuun ottamiselle elämästä. Yleensä ne syyt ovat aina syvemmällä kuin siinä, että naiselliset muodot ahdistaa. Syömishäiriöt ovat hyvin monisyinen häiriö, joita ei selkeästikään oikein ymmärretä. Anoreksian esiintyminen pelkästään nuorilla - tai puhkeaminen pelkästään nuoruudessa - on ylipäätään myytti. Syömishäiriö voi puhjeta myös aikuiselle.

Nämä itsensä silpojat trassut kuuluvat samaan kastiin, kuin hammaslangalalla kielensä kaksihaaraiseksi viiltelevät gootit sarvi-implantteineen. Sisältä yhä sama ihminen, mutta näyttää sirkuspellen ja sisiliskon risteytykseltä.

Kuinka monta katujaa on esim. tuhatta korjaajaa kohden?  Onko mitään dataa vai pelkkää mutuilua?

Entäs jos olisi kli ja pllit napsastu ja nyt pitäisi löytää ne takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolidysforia on nuorten naisten uusi anoreksia. Juurisyyt ovat täsmälleen samat.

Tarkennatko hieman? Itse syömishäiriöisenä en ole tästä nimittäin samaa mieltä. Anoreksialla on ensinnäkin geneettinen pohja, ja noin puolet sairastumisesta selittyy genetiikalla. Anoreksiassa ei muutenkaan ole kyse kovinkaan paljon kehodysforiasta, vaikka häiriö toki näyttää näin oireilevan. Ennemmin kuin transsukupuolisuuteen, rinnastaisin syömishäiriöt addiktioihin, sillä niiden tarkoitus on paeta hankalia tunteita/säädellä niitä, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä, tuhota ja rankaista itseä jne. Syömishäiriöt eivät myöskään liity mitenkään sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja hormonitoimintaan, kuten transsukupuolisuus.

Duodecimissa sanotaan näin:

"Sukupuoli-identiteetin määräytymisen voidaankin todeta olevan dynaaminen biopsykososiaalinen prosessi, jossa keskeisiä tekijöitä ovat genetiikka, sikiökauteen ja murrosikään liittyvä hormonitoiminta sekä varhaiskehityksen ja murrosiän aikaiset psykososiaaliset tekijät."

Syömishäiriöt puhkeavat usein murrosiässä, ja moni syömishäiriöinen ahdistuu naisellisista muodoistaan.

Varmasti näin, mutta sille, miksi syömishäiriöt puhkeavat usein juuri silloin, on monta eri syytä, kuten jatkuvat muutokset elämässä ja ympäristön vaatimukset vastuun ottamiselle elämästä. Yleensä ne syyt ovat aina syvemmällä kuin siinä, että naiselliset muodot ahdistaa. Syömishäiriöt ovat hyvin monisyinen häiriö, joita ei selkeästikään oikein ymmärretä. Anoreksian esiintyminen pelkästään nuorilla - tai puhkeaminen pelkästään nuoruudessa - on ylipäätään myytti. Syömishäiriö voi puhjeta myös aikuiselle.

Transsukupuolisuus voi myös ilmetä aikuisella, joka ei ole lapsena eikä nuorena kokenut sukupuolidysforiaa.

Kuka tuon pelleilyn maksaa??

Hyvä ettei ole televisiota. Ei tarvitse katsoa tuollaista roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen kuvittelee olevansa elefantti hänet ohjataan mielenterveyspalveluiden luo.

Jos ihminen kuvittelee olevansa jotain toista sukupuolta kuin hän on hänet ... "korjataan".

Miksi erilainen suhtautuminen elefantti- ja transihmiseen?

Tämä.

Kyllä trans-lajisia ihmisiä on. Tämäkin teki itsestään lohikäärmeen:

https://metro.co.uk/2018/02/27/trans-species-woman-identifies-reptile-s…

Ja tämä kundi on dalmatialainen ja nukkuu koirankopissa:

https://latinamericanpost.com/28638-trans-species-what-it-is-and-what-w…

Siitä vaan lääkärit muovaamaan elefantiksi identifioituville kunnon korvat ja pitkä kärsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolidysforia on nuorten naisten uusi anoreksia. Juurisyyt ovat täsmälleen samat.

Tarkennatko hieman? Itse syömishäiriöisenä en ole tästä nimittäin samaa mieltä. Anoreksialla on ensinnäkin geneettinen pohja, ja noin puolet sairastumisesta selittyy genetiikalla. Anoreksiassa ei muutenkaan ole kyse kovinkaan paljon kehodysforiasta, vaikka häiriö toki näyttää näin oireilevan. Ennemmin kuin transsukupuolisuuteen, rinnastaisin syömishäiriöt addiktioihin, sillä niiden tarkoitus on paeta hankalia tunteita/säädellä niitä, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä, tuhota ja rankaista itseä jne. Syömishäiriöt eivät myöskään liity mitenkään sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja hormonitoimintaan, kuten transsukupuolisuus.

Duodecimissa sanotaan näin:

"Sukupuoli-identiteetin määräytymisen voidaankin todeta olevan dynaaminen biopsykososiaalinen prosessi, jossa keskeisiä tekijöitä ovat genetiikka, sikiökauteen ja murrosikään liittyvä hormonitoiminta sekä varhaiskehityksen ja murrosiän aikaiset psykososiaaliset tekijät."

Olen detransitioitunut sekä myös syömishäiriöstä kärsinyt ja kyllä transsukupuolisuus ainakin itselläni muistutti kovasti niin syömishäiriötä kuin addiktiotakin. Se oli tapa paeta/säädellä hankalia tunteita, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä ja tuhota "entinen tyttöminä" jota häpesin ja vihasin.

Okei, mielenkiintoista. Mitkä itse ajattelet syiksi sille, että tunsit olevasi toista sukupuolta kuin oikeasti olit? Kumpi oli ensin, transsukupuolisuus vai syömishäiriö? On helppo uskoa, että syömishäiriö ja transsukupuolisuus voivat linkittyä toisiinsa. Kuitenkin kyseenalaistan väitteen, että ne olisivat peräisin TÄYSIN samoista juurisyistä. Jo pelkästään genetiikka tulee tässä vastaan, sillä en ole missään törmännyt tutkimustietoon, että samat geenit, jotka liittyvät syömishäiriöiden esiintymiseen suvuittain, altistaisivat transsukupuolisuudelle. Toki jos näin on, otan tietoa vastaan.

Yhteiskunnan kastijärjestelmässä kukaan ei ole niin alhaalle arvostettu kuin maskuliininen lesbonainen - liian epäviehättävä ja etova heteromiehille, pelottava luonnonoikku heteronaisille, yhdentekevä homomiehille, parhaimmillaankin lyhyt kokeilu bi-naiselle. Roolimalleja ei ole ollenkaan esillä ja kaikki ympärillä tuputtavat lapsesta lähtien mekkoa ja meikkejä, odottaen epätoivoisesti että "kasvat yli" tuosta typerästä "lesbovaiheesta". Tai että olisit edes "normaali" nainen. Tälläkin palstalla moni "entinen poikatyttö" hehkuttaa aikuisiällä löytäneensä ilon "naiseudesta" joka tietenkin tarkoittaa asiayhteydessään aina niitä hepeniä, pinkkiä ja laittautumista. Onko siis mikään ihme, että nämä nuoret naiset hylkäävät sukupuolensa ja kokevat olevansa onnellisempia ja hyväksyttävämpiä "heteromiehinä"? Monelle vanhemmalle on ihan tutkimusten mukaan helpompi niellä lapsensa transsukupuolisuus kuin homoseksuaalisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on juuri se juttu: kehodysforia / määrittelemätön ahdistus ei poistu leikkelemällä kehoa!

Nämä ihmiset tarvitsisivat pitkää terapiakontaktia jossa työstetään hyväksymään sitä mitä on ja kyseenalaistamaan omia liian ahtaita tapoja olla mies/nainen sekä ahdistuksen hallintakeinoja.

Myös se auttaa että elämään löytyisi muuta sisältöä kuin sukupuolisuuden ympärillä pyöriminen.

Transpolilla potilaat käyvät jutustelemassa pään sisäisistä asioistaan ammattiauttajien kanssa. Joidenkin mukaan ne voivat myös vaihtua. Eli jotkut joutuvat selittämään samoja asioita eri henkilöille. Kuulostaa rasittavalta.

No voi kauheaa. Joutuuhan masentunutkin selittämään koko historiansa joka kerta uudelle lääkärille. Mitä sitten?

Onko väärin yrittää ymmärtää toteamalla sellaisen olevan varmasti rasittavaa? On syystä tai toisesta puhumassa.

Ja senkö takia, että se on jostakusta "rasittavaa" pitäisi portinvartijuus poistaa ja antaa vapaa tai lähes vapaa pääsy noin radikaaleihin hoitoihin?

Miten aikaisempi liittyy portinvartijuuteen?

Jos tarkoitat radikaaleilla hoidoilla kirurgisia leikkauksia, eiköhän sellaisiin tarvita jatkossakin psykologien ja lääkäreiden konsultoinnin jälkeistä hyväksyntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret viettävät sosiaalisessa mediassa 10-20 tuntia viikossa ja niissä naiskuva on erittäin armoton ja arvelluttava. Omasta takamuksesta pitäisi pystyä ottamaan kuvia, saat peniskuvia tuntemattomilta miehiltä, sisällöntuottosi on hyvin rajattua ja kaikenlainen liian provosoiva sisältö voi johtaa täydelliseen eristämiseen ja cancellointiin. Kukaan ei vain halua olla "nuori nainen" somessa.

Tämän seurauksena on sukupuolenvaihdoshoitojen* lisääntyminen.

Kukaan ei korjaa* tuollaisen takia. Aika hankalaa päästä transhoitoihin ja psykologit näkevät lävitse tuollaisten älyttömien syiden takia. Sinne ei päästetä ihan noin vain ja stoppia näyttävät paljon niillekin jotka sitä apua tarvitsee.

Ei pidä paikkaansa. Mulla on kotona oma Mira, jonka puolesta taistelin kynsin ja hampain, että sain revittyä tytön pois tuosta aivopesusta, missä KUKAAN ei oikeasti kyseenalaista sen teinin haluja, vaan nyökytellään ja aletaan heti etsimään ratkaisuja ja aikatauluttamaan hoitoja. Ja minä sain mun Miran takaisin. Luottoa lääkäreihin, sosiaalityöntekijöihin, psykiatreihin ja sairaanhoitajiin en saa enää tuskin koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolidysforia on nuorten naisten uusi anoreksia. Juurisyyt ovat täsmälleen samat.

Tarkennatko hieman? Itse syömishäiriöisenä en ole tästä nimittäin samaa mieltä. Anoreksialla on ensinnäkin geneettinen pohja, ja noin puolet sairastumisesta selittyy genetiikalla. Anoreksiassa ei muutenkaan ole kyse kovinkaan paljon kehodysforiasta, vaikka häiriö toki näyttää näin oireilevan. Ennemmin kuin transsukupuolisuuteen, rinnastaisin syömishäiriöt addiktioihin, sillä niiden tarkoitus on paeta hankalia tunteita/säädellä niitä, tuottaa kontrollintunnetta kaaoksen keskellä, tuhota ja rankaista itseä jne. Syömishäiriöt eivät myöskään liity mitenkään sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja hormonitoimintaan, kuten transsukupuolisuus.

Duodecimissa sanotaan näin:

"Sukupuoli-identiteetin määräytymisen voidaankin todeta olevan dynaaminen biopsykososiaalinen prosessi, jossa keskeisiä tekijöitä ovat genetiikka, sikiökauteen ja murrosikään liittyvä hormonitoiminta sekä varhaiskehityksen ja murrosiän aikaiset psykososiaaliset tekijät."

Syömishäiriöt puhkeavat usein murrosiässä, ja moni syömishäiriöinen ahdistuu naisellisista muodoistaan.

Varmasti näin, mutta sille, miksi syömishäiriöt puhkeavat usein juuri silloin, on monta eri syytä, kuten jatkuvat muutokset elämässä ja ympäristön vaatimukset vastuun ottamiselle elämästä. Yleensä ne syyt ovat aina syvemmällä kuin siinä, että naiselliset muodot ahdistaa. Syömishäiriöt ovat hyvin monisyinen häiriö, joita ei selkeästikään oikein ymmärretä. Anoreksian esiintyminen pelkästään nuorilla - tai puhkeaminen pelkästään nuoruudessa - on ylipäätään myytti. Syömishäiriö voi puhjeta myös aikuiselle.

Transsukupuolisuus voi myös ilmetä aikuisella, joka ei ole lapsena eikä nuorena kokenut sukupuolidysforiaa.

Siihen en ottanutkaan kantaa, vaan vastasin syömishäiriöiden esiintyvyyteen.