Hermovaurio kivun kanssa elämisen ihanuus
Joku 4v on nyt kestänyt tätä ihanuutta ja jalka edelleen tunnoton persuksesta asti. Pahin kipu on nilkan alueella säären etuosassa. Kävellä ei voi kun jalka "jättää" tai menee siis jotenkin lukkoon. Täytyy aina pysähtyä vaikka olis pienen matkan (alle kilsan) kävellyt.
Ongelmia on tullut jo siinä kun pakotetaan kuntouttavaan monta kertaa viikossa tulee niitä soittoja. Mulla on meneillään oikeusprosessi tämän asian kanssa ja jos menisin tuonne tyhjänpäiväiseen päiväkotiin niin pilaisin koko mahdollisuudet, koska he katsoisivat että olen työkykyinen jota EN ole.
Makaaminen on paras asento ja vahvat lääkkeet.
Kävely on yhtä helvettiä.
Kokoajan pitäisi olla sairaslomatodistus tuonne ja se nyt ei ole iso vaiva hankkia.
Onneksi lääkäri kirjoittaa puolikin vuotta kerrallaan kun tietää että tää on vaikea erittäin vaikea tapaus.
Mutta tuo lisä ahdistus kuntouttavaan masentaa kun olen siitä sata kertaa kieltäytynyt. Millä siitä systeemistä pääsis eroon etteivät soittais enää? Pitää vissiin lakkauttaa työttömyysturva.
Kommentit (4)
Olen yrittänyt ihmisten mieliksi käydä ulkona vaikka se on tosi vaikeaa. Tuntuu vaan ku kaikki tietäis tän miten viallinen olen ja sitten kattoo jo pitkään että mikä toi on. Ymmärrän että ahdistus voi näkyä ja se on ihan normaalia. Tää on jopa tuonut psyykkisen ongelman kun tuntuu usein että pyörryn ja pelkään mennä kauemmas kotoa jos en pääsekään kävelemään takasin.
Yks tuttu jopa usein soitteli oikein ja hoputti lenkille kunnes sanoin että lopeta. Kyllä muuten loppui.
Sulla on päihderiippuvuus ja katkokävely. Mene lääkäriin.
Taitaa mennä sun lääkkeet alas runsaan viinan kanssa.
Ja tutut ihmiset ei usko että tää on kipeä väittivät että valehtelen vaikka käyn joka kuukausi hakemassa opioidit apteekista että ei pää hajoa tähän kipuun. Kun se ei hellitä edes yöksi. Monta ikävää asiaa tää on tuonut kyllä.