Yksinhuoltajaksiko
Olen 3 pojan äiti, nuorin puoli vuotta, mielessä siis töihin paluu, tai sitten ei.. Miten teillä jaetaan kotityöt/lastenhoito?
Olen huomannut olevani ylikäveltävä piika, minua ei kuunnella, vaikka mies kuinka sanoo että tekee asioita niin kuin haluan, niin pitääkö
aina joka ikinen päivä jokaikisestä asiasta erikseen sanoa että jotain tapahtuu, en enää kymmenen yhdessäolovuoden jälkeen jaksaisi..
Minulla ei ole ajokorttia, en siis käy kuin kävellen kaupassa, tulevaisuudessa ehkä kuljetan lapset harrastuksiinkin pyörällä..
Olen miettinyt että palautuuko ihmisarvoni vasta kun palaan töihin? Maksan suurempia eriä, sekä ruoat että lasten vaatteet, mies maksaa asuntolainaa.. En ole käynyt juuri missään kohta vuoteen ja auttavia käsiä ei ole.. Onko vinkkejä mukavampaan arkeen?
Kotiäitiys taitaa olla se yksinäisin rooli. Aikoinaan hoisin kotityöt ja iltaisin(en joka ilta) tapailin ystäviä ja harrastin miehen hoitaessa lapset.
Töiden paluun jälkeen kotityöt hoidetaan yhdessä ja lapsistakin on jo nyt apua. Niin ja toki ne lapset hoidetaan edelleen yhdessä.