Lue keskustelun säännöt.
Väitän, että suuri osa nykylasten ongelmista johtuu...
19.10.2014 |
... siitä, että lapsiraukat on kääritty pumpuliin ja sitten nostettu keskiöön jalustalle tarkasteltaviksi ja vanhempiensa elämän merkityksellisimmäksi sisällöksi. Lapsi joutuu koko ajan hillitsemään, hallitsemaan itseään, täyttymään egostaan ja pelkäämään maailmaa, koska raukka luulee olevansa vastuussa vanhemmistaan ja olevansa maailman tärkein ihminen. Päästäkää ne kersat pusikoihin hillumaan, lakatkaa hösäämästä ja eläkää itsekin, kyllä adhd:t, lasten ylipainot, käytösongelmat jne loppuvat. Ongelma ei ole se, että 1v "joutuu" päivähoitoon. Ongelma on se, että äitiraukka luulee, että hänen on lakattava elämästä ja suojeltava lasta maailmalta ja toteutettava tämän jokainen pikkuruinen halu ja tarve ja vielä tietää ne ennakolta.
Kommentit (37)
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:27"]
ja tämä lasten huonoon käytökseen puuttuminen on sitten erittäin kiellettyä puuhaa. Lue vaikkapa "Citymarket mokasi" ketjua tällä palstalla. Samat äidit täällä päivittelee huonosti kasvatettuja lapsia ja toisaalla ilkeää myyjätätiä joka ei ymmärrä kirkuvia lapsia.
Mietin vain sitä että mitä traumoja aiheutuu lapselle siitä että hänet huonon käytöksen takia poistetaan kaupasta.
[/quote]
Koituuko sinun mielestäsi lapselle traumoja siitä, että hänen teoillaan on seuraamuksia? Eikös tämä ole aika selvä juttu meidän aikuistenkin elämässä.
Siitä vasta traumoja syntyy, jos väärintoimimisella EI ole seuraamuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:01"]Ei kai kakkonen tosissaan väitä, että ennenmuinoin olisi vietetty ENEMMÄN yksittäisen kakaran kanssa aikaa? Ei tasan ole. Isä oli savotalla tms. 24/7, äiti hoisi elukat, perunat ja mukulat siinä ajassa missä ehti. Ei siinä hirveästi lasten kanssa tunteista puhuttu tai kasvatettu sen enmpää kuin lyötiin pitkin korvia jos oli voikirnuun kapuamassa tai kissanpaskaa syömässä. [/quote] Ja kyllä näillä lapsilla olikin sitten traumoja
[/quote]Kuitenkin aina vedotaan siihen "auvoiseen menneeseen aikaan, kun vanhemmat olivat läsnä ja lapset tasapainoisempia." Jos lapset olivat onnellisempia ja tasapainoisempia se ei johtunut siitä, että vanhempi olisi ollut enemmän läsnä vaan siitä, että sai kiivetä puissa, tulla likaiseksi, kahlata purossa ja seikkailla ilman, että kukaan huusi koko ajan korvan juuressa "varo", "ei saa" tai "Voi kamala, se näki kuolleen linnun, onkohan se nyt ikuisesti traumatisoitunut, lähdetäänkö rakas psykiatrille?" Nykylapsilla on elämädeprivaatio ja virikeähky.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:02"]
Minä taas väitän, että suurin osa kaikenikäisten nykyihmisten ongelmista johtuu siitä, että juostaan materian perässä ja unohdetaan, mikä elämässä on oikeasti tärkeätä.
[/quote]
Koko ihmiskunnan ajan ihminen on juossut materian perässä
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:01"]Ei kai kakkonen tosissaan väitä, että ennenmuinoin olisi vietetty ENEMMÄN yksittäisen kakaran kanssa aikaa? Ei tasan ole. Isä oli savotalla tms. 24/7, äiti hoisi elukat, perunat ja mukulat siinä ajassa missä ehti. Ei siinä hirveästi lasten kanssa tunteista puhuttu tai kasvatettu sen enmpää kuin lyötiin pitkin korvia jos oli voikirnuun kapuamassa tai kissanpaskaa syömässä. [/quote] Ja kyllä näillä lapsilla olikin sitten traumoja
[/quote]Kuitenkin aina vedotaan siihen "auvoiseen menneeseen aikaan, kun vanhemmat olivat läsnä ja lapset tasapainoisempia." Jos lapset olivat onnellisempia ja tasapainoisempia se ei johtunut siitä, että vanhempi olisi ollut enemmän läsnä vaan siitä, että sai kiivetä puissa, tulla likaiseksi, kahlata purossa ja seikkailla ilman, että kukaan huusi koko ajan korvan juuressa "varo", "ei saa" tai "Voi kamala, se näki kuolleen linnun, onkohan se nyt ikuisesti traumatisoitunut, lähdetäänkö rakas psykiatrille?" Nykylapsilla on elämädeprivaatio ja virikeähky.
[/quote]
Ei sen ajan ihmisillä mitään traumoja ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ihmettelen sitä miten nykyihmisen psyykestä onkin tullut niin hauras ja vähän joka asiasta rikkimenevä. Jos ajattelee kuinka kauan tässä ollaan ihmisinä porskuteltu, tässä samassa moodissa kuitenkin viimeiset 200 000 vuotta. Ja sitten kun ajatellaan että 99,9% tuosta ajasta lapset on kasvatettu murahtelemalla ja niskasta kiinni nappaamalla, niin miten on mahdollista että nykyään se psyyke onkin niin hienosyinen että suunnilleen jos pahasti katsoo niin loppuelämä on pilalla. En ymmärrä, voisiko joku selittää? En nyt tarkoita että fyysinen väkivalta ym. olisi hyväksyttävää, mutta välillä menee vähän yli kun kuuntelee Sinkkosia ja kumppaneita että miten monella eri tavalla sitä voikaan nykyään lapsensa pilata.
Vai onko ihmisillä vaan nykyään liikaa aikaa miettiä että miltä musta nyt tuntuu, entä nyt ja nyt ja nyt?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:26"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 13:39"]Just joo. Itse väitän, että vanhemmilla liikaa ongelmia nykyisin, ei jakseta rakastaa, olla läsnä ja kasvattaa, lapset jää ihan heitteille. Joka toinen syö mielialalääkkeitä, päihteitä kuluu, stressiä, ahdistusta, ei olla lasten kanssa > lapset hoitoon, ei keskustella, aikuiset tuijottaa pelkkää nettiä ja tv:tä ja annetaan lasten tehdä samoin. Lapset elää herkuilla ja eineksillä, vanhemmat samoin, terveys kuralla. [/quote] Nykyvanhemmat panostaa enemmän lapsiin kuin mitä esim 70-80-luvuilla, saati ennen sitä.
[/quote]
Mitä tarkoitat panostamisella? (Kauhea sana, jotenkin epämiellyttävä kaiku). Olen samaa mieltä, jos tarkoitat tällä rahallista panostusta, se nimittäin on totta. Nykylapsille pyritään antamaan kaikki tarpeetonkin aineellinen hyvä, liiankin kanssa.
Mielestäni aitoa panostusta on perheen yhdessä viettämä aika, yhteiset tekemiset. Harrastuksiin vieminen tai lätkäkaukalon tms. vierustalla seisoskeleminen ei ole yhteistä tekemistä. Metsäretket, fillariretket, pulkkamäet yms. ovat oikeaa yhdessä vietettyä aikaa. Samoin keittiön pöydän ääressä tai sohvalla istuskelu jutellen asioista.
Kasvoin 60-luvulla helsinkiläisessä lähiössä. Yllä kuvaamani oli osa minun ja naapuruston lasten arkipäivää.
Aika hyvää sellaista huolimatta siitä, että silloin työviikko oli 6-päiväinen ja raha oli yhtä tiukalla kuin monilla tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
29_n kanssa samaa mieltä. Ajatella, että on pärjätty miljoonia vuosia, mutta nykyään, kun varotaan koko ajan nlasten haurasta psyykeä, niin joka toisella on joku psyykkinen ongelma tai käytöshäiriö tai sensorisen integraation ongelma, asberger, atopia tai anafylaksiataipumus.
Ei nykylapsilla ole ongelmia. Ei kukaan enää kuole nälkään eikä koulutuksen puutteen takia. Ei ole loisia, on vaatteet ja katto pään päällä. Jos joku heitetään ulos kotoa, apua löytyy eikä tarvitse mennä siltojen alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:26"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 13:39"]Just joo. Itse väitän, että vanhemmilla liikaa ongelmia nykyisin, ei jakseta rakastaa, olla läsnä ja kasvattaa, lapset jää ihan heitteille. Joka toinen syö mielialalääkkeitä, päihteitä kuluu, stressiä, ahdistusta, ei olla lasten kanssa > lapset hoitoon, ei keskustella, aikuiset tuijottaa pelkkää nettiä ja tv:tä ja annetaan lasten tehdä samoin. Lapset elää herkuilla ja eineksillä, vanhemmat samoin, terveys kuralla. [/quote] Nykyvanhemmat panostaa enemmän lapsiin kuin mitä esim 70-80-luvuilla, saati ennen sitä.
[/quote]
Mitä tarkoitat panostamisella? (Kauhea sana, jotenkin epämiellyttävä kaiku). Olen samaa mieltä, jos tarkoitat tällä rahallista panostusta, se nimittäin on totta. Nykylapsille pyritään antamaan kaikki tarpeetonkin aineellinen hyvä, liiankin kanssa.
Mielestäni aitoa panostusta on perheen yhdessä viettämä aika, yhteiset tekemiset. Harrastuksiin vieminen tai lätkäkaukalon tms. vierustalla seisoskeleminen ei ole yhteistä tekemistä. Metsäretket, fillariretket, pulkkamäet yms. ovat oikeaa yhdessä vietettyä aikaa. Samoin keittiön pöydän ääressä tai sohvalla istuskelu jutellen asioista.
Kasvoin 60-luvulla helsinkiläisessä lähiössä. Yllä kuvaamani oli osa minun ja naapuruston lasten arkipäivää.
Aika hyvää sellaista huolimatta siitä, että silloin työviikko oli 6-päiväinen ja raha oli yhtä tiukalla kuin monilla tänään.
[/quote]Mä olin 80-luvun lapsi, eikä mun kanssa aikaa sen kummemmin vietetty koskaan. Kesälomat olin mummolassa maalla, koska vanhemmat olivat töissä. 2v lähtien olen ollut päivähoidossa, vapaa-aikani leikin pihalla ilman valvontaa. Pari harrastusta oli kouluikäisenä, joihin hoisin ihan itse itseni. Iltaisin katselin perheen kanssa telkkaria yhdessä. Joskus saatoin auttaa mutsia kuorimaan perunoita tai kattamaan pöydän. En todellakaan tajua mitä tarkoitat.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:02"]
Minä taas väitän, että suurin osa kaikenikäisten nykyihmisten ongelmista johtuu siitä, että juostaan materian perässä ja unohdetaan, mikä elämässä on oikeasti tärkeätä.
[/quote]
Koko ihmiskunnan ajan ihminen on juossut materian perässä
[/quote]
Koko ihmiskunnan ajan se materian perässä juokseminen ei ole kuitenkaan ollut tärkeintä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:01"]
Ei nykylapsilla ole ongelmia. Ei kukaan enää kuole nälkään eikä koulutuksen puutteen takia. Ei ole loisia, on vaatteet ja katto pään päällä. Jos joku heitetään ulos kotoa, apua löytyy eikä tarvitse mennä siltojen alle.
[/quote]Niitä ongelmia tehdään sillä, että koko ajan syytellään vanhempia milloin mistäkin. Antakaa jo olla. Kersat on ihan fine.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:26"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 13:39"]Just joo. Itse väitän, että vanhemmilla liikaa ongelmia nykyisin, ei jakseta rakastaa, olla läsnä ja kasvattaa, lapset jää ihan heitteille. Joka toinen syö mielialalääkkeitä, päihteitä kuluu, stressiä, ahdistusta, ei olla lasten kanssa > lapset hoitoon, ei keskustella, aikuiset tuijottaa pelkkää nettiä ja tv:tä ja annetaan lasten tehdä samoin. Lapset elää herkuilla ja eineksillä, vanhemmat samoin, terveys kuralla. [/quote] Nykyvanhemmat panostaa enemmän lapsiin kuin mitä esim 70-80-luvuilla, saati ennen sitä.
[/quote]
Mitä tarkoitat panostamisella? (Kauhea sana, jotenkin epämiellyttävä kaiku). Olen samaa mieltä, jos tarkoitat tällä rahallista panostusta, se nimittäin on totta. Nykylapsille pyritään antamaan kaikki tarpeetonkin aineellinen hyvä, liiankin kanssa.
Mielestäni aitoa panostusta on perheen yhdessä viettämä aika, yhteiset tekemiset. Harrastuksiin vieminen tai lätkäkaukalon tms. vierustalla seisoskeleminen ei ole yhteistä tekemistä. Metsäretket, fillariretket, pulkkamäet yms. ovat oikeaa yhdessä vietettyä aikaa. Samoin keittiön pöydän ääressä tai sohvalla istuskelu jutellen asioista.
Kasvoin 60-luvulla helsinkiläisessä lähiössä. Yllä kuvaamani oli osa minun ja naapuruston lasten arkipäivää.
Aika hyvää sellaista huolimatta siitä, että silloin työviikko oli 6-päiväinen ja raha oli yhtä tiukalla kuin monilla tänään.
[/quote]Mä olin 80-luvun lapsi, eikä mun kanssa aikaa sen kummemmin vietetty koskaan. Kesälomat olin mummolassa maalla, koska vanhemmat olivat töissä. 2v lähtien olen ollut päivähoidossa, vapaa-aikani leikin pihalla ilman valvontaa. Pari harrastusta oli kouluikäisenä, joihin hoisin ihan itse itseni. Iltaisin katselin perheen kanssa telkkaria yhdessä. Joskus saatoin auttaa mutsia kuorimaan perunoita tai kattamaan pöydän. En todellakaan tajua mitä tarkoitat.
[/quote]
Oikeastaan juuri tätä tarkoitin: me vanhemmat olemme keskenämme erilaisia. Aikakaudella ei ole niinkään väliä kuin sillä, kuinka paljon haluamme antaa itsestämme ja vapaa-ajastamme lapsillemme. Yhdessäolo ja keskusteleminen ovat mielestäni kaikkein tärkeimpiä asioita. Sillä lailla opimme tuntemaan lapsemme ajatusmaailmaa ja he vastaavasti meidän. Halpaa, mutta monella tavalla tuottoisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:25"]Kyllä suurin osa vanhemmista osaa käyttää maalaisjärkeä kasvatuksessa, nämä esimerkit on vain niitä ääriesimerkkejä ei mitään massojen käyttäytymismalleja. Minä en tuttavapiirissä tiedä ketään joka nostaisi liikaa jalustalle lapsiaan tai kasvattaisi heitä pumpulissa, enkä ketään jonka lapset olisivat täysin heitteillä vanhempien omien ongelmien takia, enkä tiedä ketään kenen lapsilla olisi useampi kuin 1-2 harrastusta viikossa. Ja kaikki varmasti kieltävät lapsiaan ja korottavat ääntään tarpeen vaatiessa. Se miksi ongelmia on niin paljon nykyään on se, että ennalta ehkäisevä apu on loppunut viimeistään 90-luvun lamaan, ja ne joilla ongelmia on, on paljon pahemmassa jamassa kuin joskus 80-luvullakin. Myös se että lapsia tarkkaillaan niin hirveän tarkasti toisaalta täyttämällä kuponkeja jo päiväkodista ja neuvolasta alkaen, löytyy enemmän näitä "keksittyjä" ongelmia. Toisaalta normaaleista etsitään pieniäkin vikoja, mutta sitten kun joku vanhempi huomaa että nyt ei ole kaikki hyvin, ei välttämättä saakaan oikeanlaista apua.
[/quote]
Hyvin kirjoitettu
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 13:39"]
Just joo. Itse väitän, että vanhemmilla liikaa ongelmia nykyisin, ei jakseta rakastaa, olla läsnä ja kasvattaa, lapset jää ihan heitteille. Joka toinen syö mielialalääkkeitä, päihteitä kuluu, stressiä, ahdistusta, ei olla lasten kanssa > lapset hoitoon, ei keskustella, aikuiset tuijottaa pelkkää nettiä ja tv:tä ja annetaan lasten tehdä samoin. Lapset elää herkuilla ja eineksillä, vanhemmat samoin, terveys kuralla.
[/quote
Paljon on nykyvanhempia jotka itše kasvaneet päiväkotien isoissa ryhmissä ilman vanhempiensa riittävää läsnäoloa. Ei näillä vanhemmilla ole riittävästi eväitä omien lastensa hoitoon, miten voisikaan olla? Kaikella on aikansa ja alle kolmevuotian kehityksessä vanhempien riittävä läsnäolo on se ratkaisevin juttu.
Just joo. Itse väitän, että vanhemmilla liikaa ongelmia nykyisin, ei jakseta rakastaa, olla läsnä ja kasvattaa, lapset jää ihan heitteille. Joka toinen syö mielialalääkkeitä, päihteitä kuluu, stressiä, ahdistusta, ei olla lasten kanssa > lapset hoitoon, ei keskustella, aikuiset tuijottaa pelkkää nettiä ja tv:tä ja annetaan lasten tehdä samoin. Lapset elää herkuilla ja eineksillä, vanhemmat samoin, terveys kuralla.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:08"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:05"]
2 puhuu enemmän asiaa kuin ap. Olen lastensuojelussa töissä, joten tiedän mistä puhun.
[/quote]
Tyhmä. Sinä kohtaat työssäsi vain nämä ongelmatapaukset. Eivät vanhemmuuteen kykenevä perhe ole sinun asiakkainasi.
Kylläpä oli yksisilmäinen vastaus. Etkö lastensuojelun ammattilaisena kykene hahmottamaan kokonaisuuksia, se on huolestuttavaa työsi hoitamisen kannalta.
[/quote]
Ongelmistahan tässä oli kyse? Ei kokonaisuudesta, jossa suurin osa lapsista voi hyvin ja elämä on ongelmatonta.
[/quote]Ongelmat, egoismi, auktoriteettien kunnioittamattomuus, levottomuus ja häiriökäyttäytyminen ovat lisääntyneet ihan kautta linjan. Myös ns. "kunnollisten", paljon lapsiinsa satsaavien ja harrastuksiin hukkuvien perheiden lapsilla. Kysy keneltä tahansa opettajalta. Eivät kaikki ongelmat ole niitä joihin huudetaan lastensuojelua apuun.