Matematiikka-vai kielipainotteinen lukio nuorelle jolla..

Mitä jos antaisit nuoren itse valita minne haluaa?

Hyyssärivanhemmat ovat jotain käsittämätöntä sakkia..

Mä painottaisin matematiikkaa, kieliä osaa monikin mutta matematiikka on harvinaisempaa. Tosin kiinnostuksen mukaan mennään ja sen tietää vain lapsesi.

Tietenkin matematiikkapainotus tai siis ainakin pitkä matematiikka + fysiikka + mielellään vielä kemia. Kieliä oppii tarpeeksi hyvin normilukiossakin ja niitä on helppo opetella lisää vielä lukion jälkeen. Sen sijaan heikommalle jääneitä matematiikan ja fysiikan opintoja on paljon vaikeampi paikata jälkikäteen. Lukion jälkeen pitkästä matematiikasta + fysiikasta on etua hyvin moneen paikkaan pyrkiessä (ja tyypillisesti näistä paikoista valmistutaan hyvin palkatuille aloille). Muista vieraista kielistä kuin englannista on etua lähinnä silloin, jos pyrkii opiskelemaan tätä kieltä.

Se sitten, kannattaako mennä pitemmälle matematiikkalukioon vai jäädä lähilukioon, riippuu ko. matematiikkalukion ja lähilukion tasosta. Jos kerrot tänne, mistä lukioista on kysymys, niin täällä voi hyvinkin joku tietää enemmän näistä lukioista. Matematiikkalukioiden joukossa on todella hyvätasoisia (esim. Olarin lukio Espoossa) ja sitten niitä, joiden taso ei päätä huimaa.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:04"]

Mitä jos antaisit nuoren itse valita minne haluaa?

Hyyssärivanhemmat ovat jotain käsittämätöntä sakkia..

[/quote]

Juuri tätä olin tulossa itsekin sanomaan. Viisampaa kysyä nuorelta itseltään, kuin av-mammoilta. Minä olin aikonaan molemmissa hyvä, mutta otin pitkän matikan opettajan painostuksesta "kielet löytää sitten myöhemminkin", mutta kieliala olisi ollut kuitenkin minun juttuni. Pointtini on se, että anna nuoren miettiä mitä isona haluaa tehdä ja tehdä valintansa sen mukaan. Tavallisessa lukiossa on puolensa, esimerkiksi stipendiin on erikoislukioissa enemmän tyrkyllä porukkaa. 

Hyvä oppilas pärjää myös heikommassa lukiossa hyvin. Ei sen lukuinto lopu koska se on jo veressä. Siitä tulee kirurgi vaikka menisi mihin lukioon.

Tottakai hän saa asian itse ns päättää mutta tokihan asia mietityttää myöskin vanhempaa.

Ja lähinnä meitin sitä millainen se opetuksen taso ym on jos ei ole jokin "painotus" missään aineessa, onko haastetta tarpeeksi ja oppiiko ns tarpeeksi, jatkoa, jatko-opiskeluja, ylipäänsä motivaatiota ja kouluintoa ajatellen.

ap

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:11"]

Hyvä oppilas pärjää myös heikommassa lukiossa hyvin. Ei sen lukuinto lopu koska se on jo veressä. Siitä tulee kirurgi vaikka menisi mihin lukioon.

[/quote]

Joo, kyllä minustakin tuli tekniikan tohtori, vaikka kävinkin tavallisen maalaislukion, jonne vaadittiin 6,5 keskiarvo. Mutta arvatkaa vain, miten tylsää oli istua tunnilla kuuntelemassa, kun opettaja selitti hitaasti viidenteen kertaan jotain asiaa, joka oli minulle jo ensimmäisellä selityksellä ihan selvä. Onneksi matematiikassa ja fysiikassa oli erinomainen opettaja, joka eteni sopivaa tahtia.

Toinen juttu oli se, että tunsin itseni koko lukioajan erilaiseksi ja ulkopuoliseksi. Huippulukiossa olisin saanut olla tavallinen oppilas muiden joukossa. Sosiaalisesti se olisi ollut paljon parempi ratkaisu.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:02"]

..sekä kielet että matematiikka/fysiikka/kemia erittäin vahvoja aineita koko ala-ja yläkoulun ajan? Arvosanat kokeista 9+ ja 10+ välillä, aina. 3 vierasta kieli+äidinkieli taustalla.

Vai ihan tuo "tavis"lukio tuossa 2km päässä ja sen jälk sitten jatkoa ei vielä tietoa missä. Noihin erityispainotuslukioihin menisi kumpaankin yli 2h/pvässä matkoihin..

[/quote]  lapsella ne kaikki kymppejä ja valitsi yli 9,4 ka lukion

Normilukion tarjonnalla katetaan kyllä kaikki se, mitä kirjoituksissa tullaan kysymään. Ehdottomasti tuo lähempi lukio, 2h matkoihin tekee päivistä liian rankkoja. Ei lukiolla ole niin väliä, ei kannata näännyttää lasta opiskeluihin jo lukiossa vaan säästää paukkuja jatkoon. Ei välivuodet yms ole hyvästä.

Vaikka lapsesi kävisi erityislukiot, voihan häneltä kiinnostus loppua täysin - keskeyttää ja lähtee amikseen. Tai lukion päätyttyä jatkaa AMK:n tahi sortuu huumeisiin ja elää deekuna loppuelämänsä.

Christer Lybäck on hyvä esimerkki miten asiat voi elämässä järjestäytyä. Eli rikollisen nuoruuden, skippasi koulut, vankilareissuja, alkoholismia. Nykyään lääketieteen tohtori ja kirurgi.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:11"]

Hyvä oppilas pärjää myös heikommassa lukiossa hyvin. Ei sen lukuinto lopu koska se on jo veressä. Siitä tulee kirurgi vaikka menisi mihin lukioon.

[/quote]  kirurgeja tulee vaikka Pihtiputaalta jos on kymppejä ja kirjoittaa loistavasti , saa jo hyvät alkupisteet ja hieman lukasee pääsykokeisiin, sitten on niitä jotka yrittää lääkikseen neljättäkin kertaa ja eivät usko että ei siitä tule mitään jos kemia ja fyke ei mene kaaliin. 

Lähettäisin noin lahjakkaan ehdottomasti yksityiskouluun Britteihin.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:16"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:11"]

Hyvä oppilas pärjää myös heikommassa lukiossa hyvin. Ei sen lukuinto lopu koska se on jo veressä. Siitä tulee kirurgi vaikka menisi mihin lukioon.

[/quote]

Joo, kyllä minustakin tuli tekniikan tohtori, vaikka kävinkin tavallisen maalaislukion, jonne vaadittiin 6,5 keskiarvo. Mutta arvatkaa vain, miten tylsää oli istua tunnilla kuuntelemassa, kun opettaja selitti hitaasti viidenteen kertaan jotain asiaa, joka oli minulle jo ensimmäisellä selityksellä ihan selvä. Onneksi matematiikassa ja fysiikassa oli erinomainen opettaja, joka eteni sopivaa tahtia.

Toinen juttu oli se, että tunsin itseni koko lukioajan erilaiseksi ja ulkopuoliseksi. Huippulukiossa olisin saanut olla tavallinen oppilas muiden joukossa. Sosiaalisesti se olisi ollut paljon parempi ratkaisu.

[/quote]Miksi et hypännyt yli luokan?

Minä olisin kyllä varmasti ollut onnellisempi, jos olisin käynyt huippulukiossa ja käyttänyt 2h päivässä koulumatkoihin. Valitettavasti sellaista ei ollut tarjolla kotiseudullani edes tunnin matkan päässä. Niiden koulumatkojen aikanahan olisi sitä paitsi pystynut tekemään läksyt, joten kouluun päivässä kulunut aika ei olisi ollut juurikaan sen suurempi kuin mitä se oli, kun kävin koulua varttitunnin kävelymatkan päässä.

Jatko-opintoihin riittävät taidot pystyin kyllä oppimaan omassa lukiossa, mutta itse lukioaika olisi ollut paljon parempi huippulukiossa.

8

Matematiikkapainotus ehdottomasti. Meidän yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on paljon suurempi pula luonnontieteellisesti suuntautuneista kuin kielellisesti suuntautuneista.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:22"]

Miksi et hypännyt yli luokan?

[/quote]

1. Kukaan ei koskaan kertonutkaan minulle, että olisi tuollainen mahdollisuus. En vain yksinkertaisesti tiennyt, että se olisi ollut mahdollista. Kävin siis vielä vanhan luokkamuotoisen lukion, jossa ei voinut valita kursseja omaan tahtiinsa tai suorittaa jotain kursseja itsenäisesti.

2. Luokan yli hyppääminen ei olisi ratkaissut mitään muuta ongelmaa kuin sen, että pitkäveteistä lukiota olisi ollut yksi vuosi vähemmän. Pääongelmani (sosiaalisten ongelmien lisäksi) oli se, että tajusin uudet hankalat asiat selvästi nopeammin kuin suurin osa luokkakavereistani. Ei tuo ongelma olisi poistunut mitenkään sillä, että olisin hypännyt yhden luokan yli, koska eivät ne yhtä korkeamman luokan asiat olleet sen vaikeampia.

3. Luokan yli hyppääminen ei olisi myöskään auttanut sosiaalisiin ongelmiin. Päinvastoin, olisin ollut luokkakavereitteni silmissä entistä enemmän omituinen, jos olisin kaiken muun erilaisuuden lisäksi ollut vielä se, joka on muita vuotta nuorempi ja joka on hypännyt yhden luokan yli (mitä kukaan ei ollut kotipaikkakunnallani tehnyt miesmuistiin).

8

Itse olen aikoinani käynyt musiikkipainotteisen lukion ja kursseja oli vähän yli (normaalin) maximin. Päivät pitkiä klo 8-16 (lähes aina) ja siihen sitten läksyt...niin kyllä hän sen jaksoi kolmessa vuodessa läpi.
 
Itse kiinnittäisin kyllä huomiota tuohon koulumatkaan kuluvaan aikaan. Se voi pidemmän päälle tuntua raskaalta. 
 
 
 

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:02"]

..sekä kielet että matematiikka/fysiikka/kemia erittäin vahvoja aineita koko ala-ja yläkoulun ajan? Arvosanat kokeista 9+ ja 10+ välillä, aina. 3 vierasta kieli+äidinkieli taustalla.

Vai ihan tuo "tavis"lukio tuossa 2km päässä ja sen jälk sitten jatkoa ei vielä tietoa missä. Noihin erityispainotuslukioihin menisi kumpaankin yli 2h/pvässä matkoihin..

[/quote]  sama mikä lukio, mikäli aikoo lääkikseen ja numerot ovat ysejä ja kymppejä. Kannattaa ottaa pitkä matematiikka kaiken varalta, biologia, kemia ja fysiikka syventävät. Eli kyllä sieltä peräkyliltäkin pääsee esim lääkikseen jos älliä löytyy

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:11"]

Hyvä oppilas pärjää myös heikommassa lukiossa hyvin. Ei sen lukuinto lopu koska se on jo veressä. Siitä tulee kirurgi vaikka menisi mihin lukioon.

[/quote]  harvasta kirurgi tulee mutta jos luonnontieteet vahvoja niin lääkikseen todennäköisesti pääsee kun lukee vielä pääsykokeisiin tietenkin.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:16"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:11"]

Hyvä oppilas pärjää myös heikommassa lukiossa hyvin. Ei sen lukuinto lopu koska se on jo veressä. Siitä tulee kirurgi vaikka menisi mihin lukioon.

[/quote]

Joo, kyllä minustakin tuli tekniikan tohtori, vaikka kävinkin tavallisen maalaislukion, jonne vaadittiin 6,5 keskiarvo. Mutta arvatkaa vain, miten tylsää oli istua tunnilla kuuntelemassa, kun opettaja selitti hitaasti viidenteen kertaan jotain asiaa, joka oli minulle jo ensimmäisellä selityksellä ihan selvä. Onneksi matematiikassa ja fysiikassa oli erinomainen opettaja, joka eteni sopivaa tahtia.

Toinen juttu oli se, että tunsin itseni koko lukioajan erilaiseksi ja ulkopuoliseksi. Huippulukiossa olisin saanut olla tavallinen oppilas muiden joukossa. Sosiaalisesti se olisi ollut paljon parempi ratkaisu.

[/quote] näin on ja onneksi Hgissä voi valita lukion johon on ka yli 9.