Kouluihin ei saada sijaisia
Sairaanhoitajapula ja opettajapula. Hyvin pyyhkii Suomi. Jotain tarttis tehdä…
Kommentit (48)
Minulle tuli työtarjous. Välimatka 400 km ja sijaisuuden kesto 3kk. Valitettavasti kahta vuokraa ja kuluja ei tuo homma kata.
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee työttömien opettajien keskustelua, niin siellä niitä sijaisia olisi paljon.
Juuri niin. Valitettavasti kuulun siihen ketjuun itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opettajaksi opiskellessani haaveillut, että olisin ikuisesti vain sijainen. Ei tällä elä, ei tässä ole minkäänlaista pysyvyyttä eikä varmuutta, puhumattakaan taloudellisesta toimeentulosta. On raskasta mennä aina uuteen kouluun, toisen ihmisen työpaikalle tekemään hänen työtään. Haluan oman työn. Ei kai sen pitäisi olla liikaa vaadittu.
No sijaisuuksista minäkin aloitin. En tosin ole opettaja.
Ensimmäinen työpaikkani oli opiskelun jälkeen äitysloman sijaisuus. Sitten tuli samassa talossa uusi äitiysloman sijaisuus. Myöhemmin sain aina soittoja tilapäisiin sijaisuuksiin. Välillä oli työttömyysaikojakin, mutta aina riippuin kiinni väliaikaishommissa samalla työnantajalla.
Ja lopulta tärppäsi vakipaikka, kun eräs työntekijä läksi ja muutti toiselle paikkakunnalle duuniin.
Paikk tuli avoimeksi, ja koska olin jo vuosikausia sijaistanut talossa ja ollut milloin missäkin hommassa siellä, myös projektityössä, niin sain lopultakin vakituisen työpaikan.
Ei ne kellekkään lankea ne työpaikat heti noin vaan tuosta, kun opiskelut ovat ohi.
Pitää ottaa vastaan kaikenlaisia hommia, että saa edes jostain sitä työkokemusta, eikä ole pitkiä tyhjiä kausia cv:ssä.
Minulla sama kokemus. 6 vuotta pätkätöitä. Ja tämä oli 90- luvun lopussa jo. Ei se herkkua ole. Muistan kyllä vieläkin sen. Mutta kannattaa silti sitkeästi jatkaa ja ottaa kaikki tarjottu työ vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opettajaksi opiskellessani haaveillut, että olisin ikuisesti vain sijainen. Ei tällä elä, ei tässä ole minkäänlaista pysyvyyttä eikä varmuutta, puhumattakaan taloudellisesta toimeentulosta. On raskasta mennä aina uuteen kouluun, toisen ihmisen työpaikalle tekemään hänen työtään. Haluan oman työn. Ei kai sen pitäisi olla liikaa vaadittu.
No sijaisuuksista minäkin aloitin. En tosin ole opettaja.
Ensimmäinen työpaikkani oli opiskelun jälkeen äitysloman sijaisuus. Sitten tuli samassa talossa uusi äitiysloman sijaisuus. Myöhemmin sain aina soittoja tilapäisiin sijaisuuksiin. Välillä oli työttömyysaikojakin, mutta aina riippuin kiinni väliaikaishommissa samalla työnantajalla.
Ja lopulta tärppäsi vakipaikka, kun eräs työntekijä läksi ja muutti toiselle paikkakunnalle duuniin.
Paikk tuli avoimeksi, ja koska olin jo vuosikausia sijaistanut talossa ja ollut milloin missäkin hommassa siellä, myös projektityössä, niin sain lopultakin vakituisen työpaikan.
Ei ne kellekkään lankea ne työpaikat heti noin vaan tuosta, kun opiskelut ovat ohi.
Pitää ottaa vastaan kaikenlaisia hommia, että saa edes jostain sitä työkokemusta, eikä ole pitkiä tyhjiä kausia cv:ssä.
Minulla sama kokemus. 6 vuotta pätkätöitä. Ja tämä oli 90- luvun lopussa jo. Ei se herkkua ole. Muistan kyllä vieläkin sen. Mutta kannattaa silti sitkeästi jatkaa ja ottaa kaikki tarjottu työ vastaan.
Kyllä mä laitan paremmaks: 15 vuotta pätkätöitä.
Mutta nyt tosiaan riitti ja opiskelen toista alaa, sellaista takuuvarmasti työllistävää. Ei varaa enää huteihin.
Työtön ope
Erityisopettajista on ollut pulaa jo varmaan 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Niin missäköhän päin Suomea on tällainen tilanne? Meitä opettajia on työttömänä ihan pilvin pimein. Itse olen jo opiskelemassa paremmin työllistävää alaa, koska haluan tehdä töitä.
T: Työtön aineenopettaja
Pääkaupunkiseutu Hämeenlinnaan saakka. Hyvin vaikea saada sijaisia. Niitä keräillään nyt opettajien kumminkaimoista epätoivoisina. Itsekin teen joka viikko 6-8h ylimääräistä oman lukkarin päälle, kun ulkopuolelta ei löydy.
T: Ylityöllistetty aineenopettaja
Itä-Suomessa ei saada millään päteviä sijaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opettajaksi opiskellessani haaveillut, että olisin ikuisesti vain sijainen. Ei tällä elä, ei tässä ole minkäänlaista pysyvyyttä eikä varmuutta, puhumattakaan taloudellisesta toimeentulosta. On raskasta mennä aina uuteen kouluun, toisen ihmisen työpaikalle tekemään hänen työtään. Haluan oman työn. Ei kai sen pitäisi olla liikaa vaadittu.
No sijaisuuksista minäkin aloitin. En tosin ole opettaja.
Ensimmäinen työpaikkani oli opiskelun jälkeen äitysloman sijaisuus. Sitten tuli samassa talossa uusi äitiysloman sijaisuus. Myöhemmin sain aina soittoja tilapäisiin sijaisuuksiin. Välillä oli työttömyysaikojakin, mutta aina riippuin kiinni väliaikaishommissa samalla työnantajalla.
Ja lopulta tärppäsi vakipaikka, kun eräs työntekijä läksi ja muutti toiselle paikkakunnalle duuniin.
Paikk tuli avoimeksi, ja koska olin jo vuosikausia sijaistanut talossa ja ollut milloin missäkin hommassa siellä, myös projektityössä, niin sain lopultakin vakituisen työpaikan.
Ei ne kellekkään lankea ne työpaikat heti noin vaan tuosta, kun opiskelut ovat ohi.
Pitää ottaa vastaan kaikenlaisia hommia, että saa edes jostain sitä työkokemusta, eikä ole pitkiä tyhjiä kausia cv:ssä.
Näinhän se menee. Meillä useampia aineenopettajia, jotka saaneet nyt 40v ensimmäisen valituisen työpaikan. Sitä ennen silppua ja tehty lapset.
Kuka haluaa mennä päin syljettäväksi, kuuntelemaan vattuilua ja uhkauksia sekä oppilaiden että vanhempien taholta?
Vierailija kirjoitti:
Erityisopettajista on ollut pulaa jo varmaan 20 vuotta.
Meillä luki juuri kieltenope erkkaopinnot ja työllistyi heti. Tätä suosittelen kun kieltenopinnot peruskoulussa ja lukioissa harmillisesti vähentyneet.
Lähinnä avustajista on kova pula.
Työkokemusta kartuttamaan. Valmistuin 2000-luvun alussa aineenopettajaksi ja tein vuoden verran toimistotöitä (eivät liittyneet mitenkään alaani), sitten sain kaksi äitiyslomasijaisuutta alakoulusta (2kk ja 6kk) ja sitten pääsin tekemään osin omaa alaani yläkouluun (10 h omaa ainettani ja 14 h muita aineita, joihin ei ollut mitään pätevyyttä). Meni kahdeksan vuotta ja sain lopulta viran. Työmatka oli tuolloin 60 km yhteen suuntaan.
Sijaisista on tosiaan pulaa mutta ei se vielä tarkoita työvoimapulaa. Ei kukaan halua tehdä 1-3 päivän pätkiä eri kouluihin ja päivystää puhelimen äärellä klo 6 alkaen, josko tulisi töitä. Ne, jotka näin tekevät, saavat nopeasti ne pidemmät sijaisuudet ihan riippumatta siitä, onko pätevyyttä vai ei.
Erkkaopeista on tosiaan huutava pula eikä kouluttautuminenkaan vie kauaa, jos on jo opettajan pätevyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma työtilanteeni kieltenopettajana on erittäin heikko. Harmittaa, että opiskelin opettajaksi, koska työtilanne on tällainen.
Etkö voi hakea luokanopettajan tehtäviä vai onko sekin jotenkin säädelty, ettei voi?
Mitä ihmettä? Ei tietenkään kielten opettajalla ole luokanopettajan pätevyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma työtilanteeni kieltenopettajana on erittäin heikko. Harmittaa, että opiskelin opettajaksi, koska työtilanne on tällainen.
Etkö voi hakea luokanopettajan tehtäviä vai onko sekin jotenkin säädelty, ettei voi?
Mitä ihmettä? Ei tietenkään kielten opettajalla ole luokanopettajan pätevyyttä.
Mut silti voi hakea ja saada paikan jos päteviä luokanopettajia ei ole tarjolla. Ja vaikka olisikin, kun tiedetään hyväksi tyypiksi.
Kunnon palkat opettajille niin ongelma poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin missäköhän päin Suomea on tällainen tilanne? Meitä opettajia on työttömänä ihan pilvin pimein. Itse olen jo opiskelemassa paremmin työllistävää alaa, koska haluan tehdä töitä.
T: Työtön aineenopettaja
Pääkaupunkiseutu Hämeenlinnaan saakka. Hyvin vaikea saada sijaisia. Niitä keräillään nyt opettajien kumminkaimoista epätoivoisina. Itsekin teen joka viikko 6-8h ylimääräistä oman lukkarin päälle, kun ulkopuolelta ei löydy.
T: Ylityöllistetty aineenopettaja
Rehellisesti en pidä yhtään rankkana. Me muut teemme silti pidemmän työviikon. Tiedän ne opejen perustelut. Mutta hyvä palkka, hyvillä lomamäärillä, pienillä työtuntimäärillä. Lopeta kitinä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät usko työvoimapulaan, mutta kyllä se todellista on.
Luonnollisesti, kun hommataan maahan porukkaa joka ei työllisty noille aloille, jos nyt mihinkään. Lapsia kyllä osataan tehdä hyvällä prosentilla.
mies53v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma työtilanteeni kieltenopettajana on erittäin heikko. Harmittaa, että opiskelin opettajaksi, koska työtilanne on tällainen.
Etkö voi hakea luokanopettajan tehtäviä vai onko sekin jotenkin säädelty, ettei voi?
Mitä ihmettä? Ei tietenkään kielten opettajalla ole luokanopettajan pätevyyttä.
Juuri tämä on se syy, miksi jotkut eivät saa koskaan sitä oman alan aineenopettajan työtä. Se työura aloitetaan alakoulun sijaisuuksista. Työnantaja on sama molemmissa ja saa hyvän maineen, jonka avulla pääsee oman alan töihin. Monissa alakouluissa tarvitaan myös kieltenopettajaa, pitää vain olla halukas tekemään muutakin siinä sivussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma työtilanteeni kieltenopettajana on erittäin heikko. Harmittaa, että opiskelin opettajaksi, koska työtilanne on tällainen.
Etkö voi hakea luokanopettajan tehtäviä vai onko sekin jotenkin säädelty, ettei voi?
Mitä ihmettä? Ei tietenkään kielten opettajalla ole luokanopettajan pätevyyttä.
Sijaiseksi pääsee kyllä. Taas yksi tuttu enkun ope sai koko vuoden sijaisuuden kotinsa vierestä.
Hakekaa sieltä ulkomailta opettajia. Ulkomailta kun kuulemma ne parhaimmat osaajat tulevat. Eivätkä ole niin nuukia palkan suhteen. Työoloista puhumattakaan. Sama ralli kuten sosiaalialalla. Filippiineiltä vaan duunareita.