Perheellisenä opiskelemaan oikikseen - onnistuuko?
Olen kahden lapsen kolmekymppinen äiti ja haluaisin vaihtaa alaa. Oikeustieteen opinnot kiinnostaisivat kovasti. Ensin aikaa kuluisi tietysti pääsykokeisiin lukemiseen ja sittenhän se lukeminen vasta alkaisi, jos opiskelupaikka irtoaisi. Minulla on ennestään amk-tutkinto eli opiskelu ei ole täysin vierasta.
Onko kellään kokemusta, miten tällainen yhtälö voisi toimia? Miten olette sumplineet ajankäytön opiskelun ja perheen välillä? Oletteko joutuneet tekemään isojakin uhrauksia, jotta rahat riittäisivät (kuten muutto omistusasunnosta takaisin opiskelija-asuntoon)? Miten olette sopineet asiat työnantajan kanssa?
Olisin erittäin kiitollinen vastauksista! :)
Kommentit (60)
Onkoha mulla mahiksia hakia ammattitutkinnolla?
Se riippuu tosi paljon lukupäästä että kuinka kauan opiskeluun päivittäin menee. Mun entinen kämppis opiskeli oikiksessa, ja se biletti vähintään puolet viikosta ja roikkui kavereiden kanssa päivittäin tuntikausia, mutta tavoiteajassa valmistui silti.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:43"]
Miten ap rahottaa opiskelunsa?
[/quote]
No varmaan töillä mitä hän on tehnyt tähänkin asti. Myös säästöjä voi tuon ikäisellä olla, tosin lapset puhuvat vähän sitä vastaan.
Ilman muuta haet sinne ja pääset myös sisään. AMK-tutkinnosta sat vapautuksia ainakin kileten ja muun sellaisen yleisopetuksen osalta. Opiskelu on pitkälti tenttimistä ja luennoillahan ei ole mikään pakko käydä. Pelkkiä kirjatenttejäkin voi tehdä paljon, ja niin eespäin. En tunne oikiksessa opiskelevia tyyppejä, mutta omalla alallani yliopistossa on useita perheellisiä, niin kandi-, maisteri- kuin jatko-opintovaiheissakin. Ja meidän tiedekunnassa on vielä rutkasti pakollisia labrakursseja sun muita elämää sotkevia asioita, toisin kuin monissa muissa tiedekunnissa :)
Pääseekö ammattitutkinnolla edes pääsykokeisiin ??
Ei ehkä kantsi noin vanhana enää sinne yrittää, jos on jo joku muu ammatti. Oikiksen valmennuskurssilla ainakin muistettiin mainita siitä, että lvi-asentajakin tienaa enemmän kuin se abi, joka pänttää ne kirjat, pääsee sisään, valmistuu, tappelee työpaikoista jne. Tietty jos vaan haluaa sen statuksen ja kehtaa myöntää, että hankki sen aikuisena, eikä ollut koskaan mikä nuori menestyjä... Noloa lähinnä. Tai no tottakai näitä on paljon just noilla statusaloilla, oikis, lääkis jne. ja sitten yritetään senkin edestä jo opiskeluaikana näyttää samalta kuin ne nuoret siellä. Mutta tottakai kannattaa pyrkiä, jos ala kiinnostaa eikä se status. Vanhemmat opiskelijat vaan yleensä vähän säälittäviä siellä nuorten joukosa, jos kuvittelevat olevansa vielä samalla viivalla, tieteellisiä lupauksia, monilahjakkuuksia, ad astra tästä jne.
Olen ainakin kuullut, että varsinkin Oikislaiset bilettää tosi paljon. Samoin muualla. Eli kännissä moni voi olla vaikka joka päivä ja vähintään kerran viikossa. Perjantai yleensä yritetään saada vapaaksi, koska olet silloin yleensä krapulassa torstain jäljiltä (torstai kai se yleisin biletyspäivä). Perheellisenä tuskin biletät tai ainakaan niin paljon kuin nuo lapsettomat eli aikaa jää paljon enemmän.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 23:39"]
Ei ehkä kantsi noin vanhana enää sinne yrittää, jos on jo joku muu ammatti. Oikiksen valmennuskurssilla ainakin muistettiin mainita siitä, että lvi-asentajakin tienaa enemmän kuin se abi, joka pänttää ne kirjat, pääsee sisään, valmistuu, tappelee työpaikoista jne. Tietty jos vaan haluaa sen statuksen ja kehtaa myöntää, että hankki sen aikuisena, eikä ollut koskaan mikä nuori menestyjä... Noloa lähinnä. Tai no tottakai näitä on paljon just noilla statusaloilla, oikis, lääkis jne. ja sitten yritetään senkin edestä jo opiskeluaikana näyttää samalta kuin ne nuoret siellä. Mutta tottakai kannattaa pyrkiä, jos ala kiinnostaa eikä se status. Vanhemmat opiskelijat vaan yleensä vähän säälittäviä siellä nuorten joukosa, jos kuvittelevat olevansa vielä samalla viivalla, tieteellisiä lupauksia, monilahjakkuuksia, ad astra tästä jne.
[/quote]
:D Siinä joku parikymppinen, joka on lähtenyt statuksen takia oikikseen, yrittää päteä. Aikuisilla ihmisillä on vähän erilaiset arvot, ainakin toivottavasti. Tai mistä minä tiedän kun en opiskele noilla statusaloilla , vaan ihan muulla alalla yliopistossa. Ehkä siellä statusaloilla on sitten kaikki yhtä pinnallista porukkaa. En kyllä ymmärrä yhtään miksi vanhempana opiskelu ois muka noloa, yhtä hyvin se vanhempi opiskelija ois voinut päästä sinne oikikseen heti lukion jälkeen jos ois vaan hakenut, mutta ei kiinnostanut silloin.
Tiesin turkulaisen oikislaisen, teki töitäyliopiston keittiössä ja kävi luennoilla pari kertaa viikossa. Tästä on jokunen vuosi, muttei kauheasti aikaa.
Jos on työ mistä lähteä opintovapaalle, niin eiköhän työnantaja korvaa jotain?
Yksi huono juttu tuossa kyllä taitaa olla se, että oikikseenhan pääsykoeaineisto ilmoitetaan aika myöhään vai miten on? Kauppatieteissä lukuaikaa on marras-joulukuusta kesäkuuhun ja suurinosa aloittaa vasta joskus maalis-huhtikuussa ja lukee sellaista 8 h päivässä putkeen. Perheellisenä aloitan jo marraskuussa ja luen hitaammalla tahdilla. Viime vuonna jäin parista pisteestä ulos. Aloitin joskus helmikuussa ja luin vähän laiskasti.
OIkikseen voisi olla vaikeampi päästä, jos on lyhempi lukuaika, vai onko kirja aina sama? Jos on, aloita jo nyt. Perheellisenä kun ei ole aikaa istua koko päivää lukemassa kirjastossa, jollei sitten lapsille saa hoitajaa.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 23:32"]
Pääseekö ammattitutkinnolla edes pääsykokeisiin ??
[/quote]
Pääsee.
Kahden kysymysmerkin käyttö taas kertoo siitä, että pääsykokeessa tuskin pärjää. Mikä nyt ei kysyttyyn asiaan mitenkään liitykään.
Itse vähensin opinnot 60 op/vuosi -> 40 op/vuosi, jotta ehden käydä töissä noin 30h/viikko. Töitä teen pääasiassa viikonloppuna + 1-2 arkiaamua. Lukemiset hoidan pääasiassa yliopistolla, tunni tai kaksi saatan lukea lasten mentyä nukkumaan, näin perheelle jää kaikki illat. Valmistuminen siirtyy muutamalla vuodella, mutta opintoaika ei ole yhtä helvettiä. Mielestäni kohtuullinen tasapaino opiskelun, työn ja perheen kesken.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:34"]No enpä ole ite ennen kuullut, että arvosanoilla olisi kovin suurta merkitystä. Mutta kyllähän tuolla perheellisiä on, sekaan vaan! [/quote] No tota.. Ei niillä ole jos ei kiinnosta mihin paikkaan pääsee harjoitteluun. Itse pääsin yhteen helsingin suurimmista asianajotoimistoista ja voin kertoa että arvosana vaikutti ja aika hyvin on nyt jalkaa oven välissä toisin kuin jollain sellaisella joka päätyi koulun omaan kansliaan kun ei päässyt muualle..
[/quote]
Arvosanoissa katsotaan kokonaisuutta ja työn kannalta olennaisia arvosanoja. Tiedän kyllä useammankin huipputoimistossa työskennelleen, jolla on arvosanoissa ykköstä, kolmosta ja vitosta iloisesti sekaisin :)
"Pääseekö ammattitutkinnolla edes pääsykokeisiin ??'" - Ainakin tällä hetkellä pääsee, mutta (hieman) vaikeampi on päästä sisään, koska opsikelijat otetaan sisään kahdessa kiintiössä yksinkertaistaen ns. ylioppilaskiintiössä, jossa oteteaan sisään ne, jotka saavat pääsykokeesta ja ylppäreiden yhteen lasketuista pisteistä parhaat pisteet ja ns. vapaa kiintiiö jossa otetaan sisään ne, jotka eivät ole ylioppilastia, mutta jotka saavat pääsykokeesta riittvät pisteet. Ylioppilaskiintiö on yleensä suuremp. Lisäksi ne, jotka eivät pääse ylioppilaskiintiössä sisään voivat tulla valituksi, myös vapaassa kiintiössä, johon heidät siirretään automaattisesti eli hakijan ei hakuvaiheessa tarvitse itse päättää kummassa kiintiössä hakee paikkaa. Oikikseen hakee vuosittain aika monta jolla on vähintäänkin hyvät yo-paerit, joten käytännössä aika moni sisään päässyt on ylioppias, mutta toki vapaan kiintiön kautta on päätynyt oikikseen opiskelemaan henkilöitä ammattikoulupohjalta. - Ymmärtääkseni mihinkään suomen yliopistoon / koulutusohjelmaan ei enää edelllytetä, että ehdottomasti ja vain ja ainoastaan sellainen henkilö, joka on ensin kirjoittanut ylioppilaaksi voi tulla valituksi. - Voisi melkein kysyä provosoivasti, ehkä hieman, että mitä sillä ylioppialstutkinnnolla on enää merkitystäkään Suomessa? - Sillä monessa muussa maassa duunaripohjalta ei ole mitään asiaa opiskelemaan yliopistoon, kuin korkeintaan hyvin jat ia verraten suurella rahalla..
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 23:09"]Luin vastauksen nro 15 vasta, kun olin jo lähettänyt äskeisen viestin.
Yhdistäminen on siis ihan käytännössä mahdollista, vaikka hurjalta kuulostaakin. En tosin vielä oikein omalla kohdallani hahmota, miten saisin ajan riittämään kaikkeen. Onko sinulla nro 15 omaa aikaa tai yhteistä aikaa miehen kanssa? Mistä olet joutunut luopumaan?
ap
[/quote]
No, ei mulla oikeastaan ole omaa aikaa kovin paljon, ehkä kerran 2 kuukaudessa käyn ulkona jonkun kaverin kanssa ja silloin tällöin katson vähän aikaa telkkaria. Päivittäisillä työmatkoilla junassa ehtii hetken myös hengähtää :) Miehen kanssa istutaan iltaisin samassa huoneessa ja lueskellaan omia juttujamme ja välillä vaihdetaan muutama sana. Nytkin mulla on tenttikirja sylissä. En lue yleensä ennen kuin lapset nukkuvat. Mutta tätähän kestää vain muutaman vuoden, kyllä sen jaksaa! 15