Kannattaako hyvillä lukion papereilla hakea "huonompaan paikkaan" opiskelemaan?
Ei ole provo vaan vastatkaa ihan ymmärryksellä.
Eli olen miettinyt pitkään vaihtoehtoina joko lääketieteellistä tai oikista ja papereillani ja lukemisella varmaankin pääsisin sisään, mutta nyt on kiinnotusta myös toisenlaisiinkin ammatteihin. Jos kouluttautuisinkin lastentarhaopettajaksi?
Lastentarhaopettajat tosin tienaavat huonosti, joten siksi mietinkin olisiko "haaskausta" hyvillä papereilla hakea esimerkiksi ammattikorkeaan tai jonnekkin huonopalkkaiselle alalle vai alkaisiko myöhemmin kaduttamaan? Kellään kokemusta "huonommalta alalta", vaikka voisi päästä hyvinkin "korkealle"?
Kommentit (29)
Saattaisi alkaa nakertaa jossain vaiheessa elämää miksei kouluttautunut niin korkealle kuin olisi voinut.
No, ihan oman mielenkiinnon mukaan kannattaa mennä, ei se leveämpi leipä laulata, jos ei siitä alasta aidosti pidä.
Jos rahan perässä aiot juosta niin unohda sosiaali ja kasvatusala. Teet palveluksen asiakkaille.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:32"]Saattaisi alkaa nakertaa jossain vaiheessa elämää miksei kouluttautunut niin korkealle kuin olisi voinut.
[/quote]
Ei siis ole kokemusta mutta näin kuvittelisin
Ällän paperit ja sairaanhoitaja. Kaduttaa nyt, mutta töitä kyllä piisaa. Jos olisin nyt lukiossa, olisin kunnianhimoisempi ja ihan ehdottomasti tähtäisin muualle.
Älä pullauta lapsia niin rahat riittää huonommallakin palkalla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:31"]
Porukka ammattikorkean joillakin linjoilla on tosi epäkypsää ja lapsellista.. Kannattaa miettiä vielä
[/quote]
Tämä.
Siis yliopiston sisällä kyllä riittää haasteita, ala vaikka tutkijaksi. Ei se siitä tiedekunnasta ole kiinni. Mutta älä mene minnekään ammatti"korkeaan". Siellä on paljon peruskoulusta tuttua kiusaamista ja häiriköintiä. Taso on huonompi kuin lukiossa, koska parempi puoli lähtee yliopistoihin ja huonommat amiksiin. Hyvillä papereilla päädyt kuitenkin silmätikuksi.
Kirjoitin lukiosta E:n paperit, kävin armeijan ja siellä innostuin isoista autoista. Amikseen nuorisopuolelle ja pari vuotta myöhemmin aloin ajaa rekkaa. Elämäni paras päätös, lukion jälkeen piti mennä lukemaan teologiaa mutta suunnitelmiin tuli muutos.
Hae yliopistoon, alalle, jolle sinulla on taipumusta. Mitkä olivat vahvimmat aineesi lukiossa ja mistä pidit eniten? Älä mene sieltä, missä aita matalin. Itseluottamus kärsii sellaisesta.
Lääkisnuorisoon ylimielistä he ovat juuri jumalasta seuraavia kunnes elämä opettaa ja muutama tapettu potilas.
Papereillahan ei pelkästään minnekään pääse, joten mieti tarkkaan että jaksaisitko edes lukea pääsykokeisiin, jos ala ei kiinnosta ja kaipuu on muualle!
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:31"]
Porukka ammattikorkean joillakin linjoilla on tosi epäkypsää ja lapsellista.. Kannattaa miettiä vielä
[/quote]
Onko kiusaaminen jokin hoitsujen juttu? t. inssi, joka ei ole huomannut mitään sen suuntaistakaan
Tämä.
Siis yliopiston sisällä kyllä riittää haasteita, ala vaikka tutkijaksi. Ei se siitä tiedekunnasta ole kiinni. Mutta älä mene minnekään ammatti"korkeaan". Siellä on paljon peruskoulusta tuttua kiusaamista ja häiriköintiä. Taso on huonompi kuin lukiossa, koska parempi puoli lähtee yliopistoihin ja huonommat amiksiin. Hyvillä papereilla päädyt kuitenkin silmätikuksi.
[/quote]
Ja vanhempana on helpompi downshiftata kuin hankkia se vaativa koulutus...eli jos yhtään kiinnostaa haastavampi ala, niin kouluttaudu ihmeessä
En ymmärrä tuota asennetta ammattikorkeisiin täällä. Itse en ole ongelmia kohdannut. Mutta neuvoisin miettimään tarkasti mikä ala itseä oikeesti kiinnostaa! Älä hukkaa aikaa väärän alan ooiskeluun...
Mä suosittelisin pyrkimistä korkealle. Mm. sivuainevalinnoilla pystyy jossain määrin vaikuttamaan tuleviin työtehtäviin, ja noiltakin aloilta on mahdollista keskittyä esimerkiksi lasten / eläinten oikeuksiin, lastentauteihin yms.
Mulla tavallaan tuhraantui aikaa turhaan, kun menin pariksi vuodeksi amk:hon yliopiston sijaan (olematon lukeminen ja M:n paperit), mutta nyt ollaan sitten oikealla alalla yliopistossa. Joten siis, suuntaa nyt nuorena ennemmin mahdollisimman korkealle, koska todennäköisemmin saatat katua sitä, ettet mennyt yliopistoon kuin sitä että menit sinne. :)
Tyttäreni kavereista suurin osa haki Aalto-yliopistoon niille linjoille, mihin on vaikein päästä, kuten tuta yms. Yksikin näistä vaihtoi vuoden jälkeen luokanope-opiskeluun kun uskalsi tehdä omat päätöksensä itse ja valmistuu nyt nopeasti neljässä vuodessa sieltä. Jonkun oikiksen tai kauppiksen tutkinnon voi tehdä vanhempana työn ohessa jos vaan päätä riittää, mutta aika vaikea olis lähteä lääkikseen kolmekymppisenä.
Miten muuten voit olla niin varma lääkikseen tai oikikseen pääsemisestäsi? Varsinkin oikikseen on tosi vaikea päästä. Mut ei kumpikaan ole sellaisia aloja, minne kannattaisi lähteä jos ei ko. työ kiinnosta yhtään.
Lastentarhanopen sijaan kehottaisin harkitsemaan luokanopen opintoja. Arvostetumpi (myös rahassa) ammatti ja pitkät lomat. :)
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:32"]
No, ihan oman mielenkiinnon mukaan kannattaa mennä, ei se leveämpi leipä laulata, jos ei siitä alasta aidosti pidä.
[/quote]
Eikä liian kapea leipä elätä!
Kyllä kannattaa harkita korkealle kouluttautumista parempien palkkojen perässä, jos siihen on rahkeita. Yksi (korkeampi) korkeakoulututkinto taskussa on ns. helpompi pudottautua alaspäin ja opiskella toinen tutkinto lyhyemmässä ajassa. Sen sijaan jos lastentarhaopena alkaakin pohtia, että olisinpa hakenut sinne lääketieteelliseen, niin homma on jo selkeästi haasteellisempi. Ei mahdoton, mutta minun järkeni sanoo, että kurota korkealle ensin, kun olet nuori ja vapaa(mpi) kulkemaan!
Eikä tämä ole tarkoitettu loukkaukseksi lastentarhaopettajia tai ketään kohtaan, mutta jos on rahkeita opiskella enemmän, niin kannattaa. Jos opiskelujen alkupuolella toteaa, että ei tää ookaan mun juttu, niin sitten voi toki vaihtaa.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:47"]Tyttäreni kavereista suurin osa haki Aalto-yliopistoon niille linjoille, mihin on vaikein päästä, kuten tuta yms. Yksikin näistä vaihtoi vuoden jälkeen luokanope-opiskeluun kun uskalsi tehdä omat päätöksensä itse ja valmistuu nyt nopeasti neljässä vuodessa sieltä. Jonkun oikiksen tai kauppiksen tutkinnon voi tehdä vanhempana työn ohessa jos vaan päätä riittää, mutta aika vaikea olis lähteä lääkikseen kolmekymppisenä.
Miten muuten voit olla niin varma lääkikseen tai oikikseen pääsemisestäsi? Varsinkin oikikseen on tosi vaikea päästä. Mut ei kumpikaan ole sellaisia aloja, minne kannattaisi lähteä jos ei ko. työ kiinnosta yhtään.
Lastentarhanopen sijaan kehottaisin harkitsemaan luokanopen opintoja. Arvostetumpi (myös rahassa) ammatti ja pitkät lomat. :)
[/quote]
Luokanopettajatkin saa huonoa palkkaa
Ohis
Porukka ammattikorkean joillakin linjoilla on tosi epäkypsää ja lapsellista.. Kannattaa miettiä vielä