Lue keskustelun säännöt.
Onko nuoret naiset mielestäsi itsekkäämpiä kuin ennen?
Kommentit (20)
Materialistisempia ainakin tuntuvat olevan, ehkä se itsekkyys ilmenee juuri tällaisessa "mulle kaikki heti" -asenteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 20:47"]
Kyllä. Eivät ajattele esim. miesten tai yhteiskunnan hyvinvointia ollenkaan. Niin monet nuoret naiset eivät halua edes lapsia enään. Mistä me niitä sitten saadaan jos ei naisilta??
[/quote]
Hakemalla ottovaimo Thaimaasta/Afrikasta/Venäjältä jos kaipaat pelkkää synnyttäjää niin ota edes jostain köyhästä maasta sellainen, itse en ainakaan haluaisi olla mikään synnytyskone!
T. itsekäs ja siitä onnellinen parikymppinen
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 20:59"]
En ole huomannut näin olevan, toisaalta vaikea tarkastella asiaa objektiivisesti kun itse kuulun juuri nuoriin naisiin (olen 20v). Monet kuitenkin käy vain sen lähihoitaja-linjan ja onpa minulla yksi ystävä, jonka elämänhaave on olla vain kotiäiti ja passaava vaimo. Surullisinta on, että vaikka naiset ehkä ovatkin kunnianhimoisempia kuin ennen, mm. kouluttautumalla useammin korkeasti kuin miehet, saamme edelleen vähemmän palkkaa kuin miehet, kohtaamme syrjintää työelämässä, olemme vähemmistö johto-ja asiantuntijatehtävissä jne.
[/quote]
Nämä mainitsemasi asiat ovat sellaisia, että ne pitää ansaita. Vastustan kiintiöitä, koska tehtävään tulisi aina nimittää pätevin., sukupuolesta riippumatta.
Nyt nuoret naiset kouluttautuvat sankoin joukoin lähihoitajiksi, josta tehtävästä on aika vaikea nousta johtotehtäviin. Tämä on myös meidän naisten oma valintakysymys.
[/quote]
Lisään ohiksena tähän sen, että miehet saavat useimmin enemmän palkkaa, koska miehet tekevät useimmin enemmän ylitöitä, sekä viikonloppu- ja pyhätöitä. Lisäksi miehet tekevät enemmän sellaisia töitä, joissa palkka on lähtökohtaisestikin enemmän kuin sillä lähihoitajalla.
Mitä tulee syrjintään, niin moni valitsee sitä kohdatessaan hiljaisuuden. Syrjintä työpaikoilla on mahdollista koska se mahdollistetaan.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:02"]
Nro 2, huutonauru! Oon 41 eikä KUKAAN mun kavereista mennyt parikymppisenä naimisiin. Ne teki ensin uraa ja vietti sinkku- tai dinkkielämää, matkusteli jne. Mutta hyvä, että naiset voivat nykyäänkin tehdä niin... :)
[/quote]
Mä nauran myös :D Ja mä olen viiskymppinen.
Harva munkaan ikätovereista meni parikymppisenä naimisiin. Me elettiin nuorina ihanaa 80-lukua, matkusteltiin, käytiin baareissa ja nautittiin elämästä.
Eivät, mutta omanarvontuntoisempi kyllä.
Johtunee siitä että maailma on oikeasti avoin heille. Ei tarvitse elää niinkuin aiempin naispolvien (olla äiti ja kodinhengetär) vaan voi elää juuri sellaista elämää kun itse haluaa.
Ei loppujen lopuksi ole niin kovin pitkä aika kun naisella piti olla "holhooja" (oma isä tai aviomies tmv.) omasta pankkitilistä ym. oli turha haaveilla jne.
Nykyään naisilla on enemmän mahdollisuuksia ja Oma Vapaus ihan eri tavalla mitä ennen. Erona vain hieman vanhempiin naisiin on se, että vasta nykyinen nuorten sukupolvi alkaa ymmärtää sen, asia on vasta ns. sisäistetty, ennen se tiedettiin mutta elettiin pitkälti "vanhan kaavan" mukaan.
Jos mietin minua n. 10 vuotta vanhempia naisia (olen n. 30-v) niin heistä suurin osa meni parikymppisenä naimisiin, sitten lapsia ja farmarivolvoa ja kultaistanoutajaa -elämää. Minua taas n. 10 vuotta nuoremmat matkustelevat ja luovat uraa enemmän ja todella harva saa lapsia nuorena (n. 20-vuotiaana) ja elämä on muutenkin "kokemusrikkaampaa" ei haaveilla häistä/omakotitalosta/farmarivolvosta vaan jostain ihan muusta.
Oma sukupolveni on noiden kahden välissä, ihmisestä riippuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 20:33"]Eivät, mutta omanarvontuntoisempi kyllä.
Johtunee siitä että maailma on oikeasti avoin heille. Ei tarvitse elää niinkuin aiempin naispolvien (olla äiti ja kodinhengetär) vaan voi elää juuri sellaista elämää kun itse haluaa.
Ei loppujen lopuksi ole niin kovin pitkä aika kun naisella piti olla "holhooja" (oma isä tai aviomies tmv.) omasta pankkitilistä ym. oli turha haaveilla jne.
Nykyään naisilla on enemmän mahdollisuuksia ja Oma Vapaus ihan eri tavalla mitä ennen. Erona vain hieman vanhempiin naisiin on se, että vasta nykyinen nuorten sukupolvi alkaa ymmärtää sen, asia on vasta ns. sisäistetty, ennen se tiedettiin mutta elettiin pitkälti "vanhan kaavan" mukaan.
Jos mietin minua n. 10 vuotta vanhempia naisia (olen n. 30-v) niin heistä suurin osa meni parikymppisenä naimisiin, sitten lapsia ja farmarivolvoa ja kultaistanoutajaa -elämää. Minua taas n. 10 vuotta nuoremmat matkustelevat ja luovat uraa enemmän ja todella harva saa lapsia nuorena (n. 20-vuotiaana) ja elämä on muutenkin "kokemusrikkaampaa" ei haaveilla häistä/omakotitalosta/farmarivolvosta vaan jostain ihan muusta.
Oma sukupolveni on noiden kahden välissä, ihmisestä riippuen.
[/quote]
Samaa mieltä!
Olen parikymppinen ja kyllä luulen, että me osataan vaatia ja ottaa se mitä ansaitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Eivät ajattele esim. miesten tai yhteiskunnan hyvinvointia ollenkaan. Niin monet nuoret naiset eivät halua edes lapsia enään. Mistä me niitä sitten saadaan jos ei naisilta??
No ei se ainakaan pahitteeksi ole, vaikka olisimmekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä itsekkäämpiä, mutta jotenkin elämästä vieraantuneempia. Ottavat ne omat harrasteensa hirveän tosissaan ja ovat aika herkkäegoisia verrattuna vanhempiin naispolviin. On varmaan aika vaikeaa olla nuori mies nykypäivänä kun nuoret naiset ovat hyvin vaativia ja omanarvontuntoisia. Eihän niille kelpaa enää tavalliset pulliaiset lainkaan.
Ei naiset sen enempää, kuin miehetkään. Itsekkyys on lisääntynyt sekä naisissa, että miehissä yleisesti. Epäitsekkäitäkin toki on, mutta kyllä sen selvästi huomaa, että ihmisten itsekkyys on lisääntynyt huimaa vauhtia. Ja myös ihan suoranainen raakuus. Mutta niinhän Raamattu sanookin, että näin tulee käymään.
J-P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole huomannut näin olevan, toisaalta vaikea tarkastella asiaa objektiivisesti kun itse kuulun juuri nuoriin naisiin (olen 20v). Monet kuitenkin käy vain sen lähihoitaja-linjan ja onpa minulla yksi ystävä, jonka elämänhaave on olla vain kotiäiti ja passaava vaimo.
Surullisinta on, että vaikka naiset ehkä ovatkin kunnianhimoisempia kuin ennen, mm. kouluttautumalla useammin korkeasti kuin miehet, saamme edelleen vähemmän palkkaa kuin miehet, kohtaamme syrjintää työelämässä, olemme vähemmistö johto-ja asiantuntijatehtävissä jne.
Ovat, mutta se on vaan tervettä. Mikään asia ei koskaan muuttuisi jos aina toimittaisi kuten aiemmat sukupolvet. Mielestäni nuoret ovat nyt paljon rohkeampia, itsevarmempia, osaavat kyseenalaistaa, vaatia rohkeasti parempaa palkkaa ja asiallisempaa kohtelua. Tämän huomaa varsinkin työpaikoilla. Tuo koskee ihan molempia sukupuolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella pinnallisia ja töykeänoloisia ovat nykyään. Miehen pitää ilmeisesti olla täys kymppi.. Ei edes vastahymyä saa töissä palvelusta huolimatta kuin harvoin enkä puhu vaan itsestäni vaan tuttavapiirissäni on todella paljon samaa kokeneita komeiksikkin kutsuttuja miehiä. Vastaavaa kohtelua kun tulee miehiltä niin samantien sovinismikello soi tai joku vastaava
Koska kaikki ovat itsekkäämpiä. Se näkyy erojen kasvussa. Nuoret tajuaa, miten itsekkäitä on omat vanhemmat
Nro 2, huutonauru! Oon 41 eikä KUKAAN mun kavereista mennyt parikymppisenä naimisiin. Ne teki ensin uraa ja vietti sinkku- tai dinkkielämää, matkusteli jne. Mutta hyvä, että naiset voivat nykyäänkin tehdä niin... :)
Itsekkyys on lisääntynyt ihan kaikilla. Mutta se mikä pistää silmään on nuorten naisten ulkonäkökeskeisyys ja sitä on yhä nuoremmilla. Jo alakoululaiset ovat huolissaan liikakiloista, nenänsä muodosta, huulistaan jne. ja seuraavat muotia, meikkaavat. Mun aikana 70-luvulla pikkutytöt leikkivät nukeilla ja vasta yläkoulussa kiinnostuttiin ulkonäöstä ja se oli todella pientä nykyaikaan verrattuna. Joskus tuntuu, että ulkonäkökeskeisyys on jo ihan sairasta, missitkin leikkelevät itseään ja kauneusleikkaukset ovat monien nuorten mielestä ihan ok-juttu. Äärimmäisen surullista. Kun keskittyy liikaa ulkoiseen, jää sisäinen kehitys jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:02"]
Nro 2, huutonauru! Oon 41 eikä KUKAAN mun kavereista mennyt parikymppisenä naimisiin. Ne teki ensin uraa ja vietti sinkku- tai dinkkielämää, matkusteli jne. Mutta hyvä, että naiset voivat nykyäänkin tehdä niin... :)
[/quote]
Joo, ei munkaan nelikymppinen siskoni tai tuntemani hänen kaverinsa menneet parikymppisinä naimisiin, eikä kukaan heistä hankkinut lapsia alle kolmekymppisenä. Parikymppisinä bilettivät ja opiskelivat tai tekivät töitä. En usko että ihmiset ja tavat muuttuvat noin nopeasti, pikemminkin luulen että 2 tuntee vain hyvin vähän tuohon ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä, ja he sattuvat olemaan perinteisempiä.
Itse olen kolmekymppinen, ja omasta ikäluokastani nuorimmat tuntemani naimisiin menneet ja lapsia hankkineet ovat olleet n. 25-vuotiaita serkkujani. Suunnilleen kaikki entiset lukiotutut ovat näyttäneet keskittyvän parikymppisinä opiskeluun ja kaikkeen muuhun kuin perheen perustamiseen.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 20:59"]
En ole huomannut näin olevan, toisaalta vaikea tarkastella asiaa objektiivisesti kun itse kuulun juuri nuoriin naisiin (olen 20v). Monet kuitenkin käy vain sen lähihoitaja-linjan ja onpa minulla yksi ystävä, jonka elämänhaave on olla vain kotiäiti ja passaava vaimo. Surullisinta on, että vaikka naiset ehkä ovatkin kunnianhimoisempia kuin ennen, mm. kouluttautumalla useammin korkeasti kuin miehet, saamme edelleen vähemmän palkkaa kuin miehet, kohtaamme syrjintää työelämässä, olemme vähemmistö johto-ja asiantuntijatehtävissä jne.
[/quote]
Nämä mainitsemasi asiat ovat sellaisia, että ne pitää ansaita. Vastustan kiintiöitä, koska tehtävään tulisi aina nimittää pätevin., sukupuolesta riippumatta.
Nyt nuoret naiset kouluttautuvat sankoin joukoin lähihoitajiksi, josta tehtävästä on aika vaikea nousta johtotehtäviin. Tämä on myös meidän naisten oma valintakysymys.