Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Etälapsen tapaaminen
13.10.2014 |
Vinkkejä kaivataan seuraavaan tilanteeseen: miehellä on 8 vuotias poika lyhyestä suhteesta joka päättyi jo ennen pojan syntymää. Ei ole siis ikinä asunut isänsä kanssa eikä viettänyt yötäkään isänsä luona. Minä uutena puolisona tulin kuvioihin kun lapsi oli 5 vuotias, silloin tapaamisissa oli ollut parin vuoden tauko miehestä johtumattomista syistä johtuen. Äitinsä ei halunnut ja yritti estää isyyden tunnustamisen jne joten isän ja pojan välit ovat olleet tauon jälkeenkin lyhyiden tapaamisten varassa. En tässä lähde syitä erittelemään muuten kuin että miehestä ei onglemat johtuneet.Nykyään tapaavat kahden vkon välein n. 7 tuntia kerrallaan. Ovat käyneet tapahtumissa, puistoissa jne.. nyt ongelmaksi on tullut se ettei poika halua enää tavata ja on tylsistynyt.
Avoimesti sanoo että ei olisi halunnut tavata, saa raivareita isälleen, haukkuu ja on lyönytkin.Sanoo odottavansa sitä että tapaamiset loppuvat kokonaan. Meidän kodissamme hänellä ei ole tekemistä, ei enää leiki leluilla jne.. kaverit ovat nyt tärkeitä eikä täällä meidän talossa asu muita lapsia (ei ole siis pihallakaan leikkikavereita). Ei siis halua meille mutta 7 tunniksi on vaikea keksiä talvella tekemistä ulkona, kaikki kuvitella saattavat taphtumat on kierretty. Mies on työtön joten maksullisiin, kalliisiin Hoplpoppeihin jne ei ole rahaa. Niissä lapsi viihtyisi kyllä vaikka joka kerta ja silloin haluaisi isäänsä tavata.En tiedä, voisiko kotona keksiä jotain tekemistä ottaen huomioon siis sen että meidän kotimme on hänelle "vieras" paikka samoin isänsä vieras sillä tavalla etteivät arkielämää ole viettäneet yhdessä.
Miten tällaisessa tilanteessa voisi tapaamiset järjestää? Poika ei halua viettää isänsä kanssa öitä (on kiinni äidissään) joten vklopun vietto tms poissuljettu. Mies pelkää tapaamisten tyrehtyvän kokonaan ja vaikeahan se on näiden tapaamisten kautta luoda oikeasti läheistä suhdetta poikaan. Itse pelkään että kun poika kasvaa vielä pari vuotta hän kertakaikkiaan kieltäytyy tapaamisista kavereihin vedoten... Ei kai voi pakottaakaan, mutta toisaalta hänellä on oikeus isäänsä.Lapsi ei ole halunnut lähteä esim. risteilylle tai yön yli huvipuistoreissullekaan isänsä kanssa vaikka on pyydetty useita kertoja.
Mielipiteitä/omakohtaista kokemusta?
Kommentit (16)
No, eipä tuossa mitään oikein voi, jos ette kestä lapsen pettymystä tylsyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun ja miehesi pitää tehdä yhteisiä lapsia. Sen jälkeen lähimamma yleensä aktivoituu vaatimaan lapselleen tapaamisia isän kanssa ja omaa huonetta isän luota ja kiikuttamaan lahjalistoja. Tämä on nähty.
Mitäs jos jätätte kaikki turhanpäiväiset tapahtumissa juoksemiset pois ja vietätte ihan vaan rauhallista aikaa kotonanne pojan kanssa? Ei sitä suhdetta poikaan voi rakentaa kovin hyvin jos koko ajan ootte lennossa johonkin suuntaan eikä ole yhtään rauhaa ihan vaan olla yhdessä. Korttipelit, lautapelit, jonkun jutun rakentaminen kotona isänsä kanssa tms. tavallista tekemistä ilman kiirettä. Ei teidän kodistanne voi tulla hänelle tuttua paikkaa jos hän ei saa siellä aikaansa viettää.
Onko pojalta kukaan kysynyt miksi se on niin kamalan kiukkuinen? Onko kotonaan joku muutos päällä, kiusataanko koulussa? Ja 8-vuotiaat nyt sanoo mitä sanoo tapaamisistakin, se ei oikeasti välttämättä tarkoita tasan yhtään mitään, tai sitten tarkoittaa sitä ettei missään nimessä halua jättää tapaamista väliin. Testaa noin huutamalla sanooko isä ettei halua nähdä poikaansa, voi kokea jääneensä ilman rakkautta, varsinkin jos ette ole hänen kanssaan olleet teidän kotonanne. Hän voi kokea olevansa ulkopuolinen.
Asettukaa itse sen lapsen asemaan. Keksikää itsellenne jotain pakkokivaa vain siksi, että jossain ohjekirjassa niin sanotaan.
En lähtisi vaatimaan lapselta hirveästi vaan menisin lapsen ehdoilla. Vaikka biologinen perheside onkin olemassa, niin käytännössä nämä kaksi ovat täysin vieraita toisilleen. Kahden viikon välein 7h ei luo kovin syviä suhteita kenellekään, varsinkin jos välissä on ollut useampi vuosi tapaamatta. Tästä syystä luulen, ettei halua yötäkään olla. Tuskin kyse on siitä, että olisi äidissä liikaa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotuksia 8-vuotiaalle tekemiseksi:
- uimahalli (maksaa toki mutta kaksi kertaa kuussa lippuun satsaaminen ei tunnu katastrofilta. Mies varmaan tulottomana ei maksa edes elatusmaksuja ja ainakin Vantaalla työtön maksaa saman verran kuin lapsi eli 2,60 euroa/kerta)
- luistelu (jäähalleissa on yleisövuoro, jonne pääsee ilmaiseksi luistelemaan. Yleisövuorot ovat usein viikonloppuisin molempina päivinä)
- jokin tapahtuma esim. kirjastoissa on usein tapahtumia ja konsertteja. Ostoskeskuksissa saattaa olla jotain poikkeavaa jne. Ymmärrän, että työttömällä ei ole isoja tuloja, mutta esim. kerran kuussa jokin maksullinen juttu, elokuvaliput tai vaikkapa dvd:n ostaminen ja samalla ostetaan herkkuja kotiin sen katsomista varten tuntuu mielestäni aika kohtuulliselta. Ylipäätään kannattaa tehdä suunnitelmia lapsen kanssa yhdessä ja kertoa rehellisesti, ettei esim. varaa olla joka kerta käydä jossain mutta esim. ennen joulua voi käydä yhdessä valitsemassaan kohteessa (tietysti ei mitään kohtuuttoman kallista mutta jos risteilylle olette pyytäneet, niin varmaan voitte kustantaa päivän kylpylässä tai Hoplopissa) ja sitten annatte lapsen suunnitella päivän kulkua, jolloin hänellä on jotain,mitä odottaa. Ylipäätään kaksi seitsemän tunnin vierailua kuussa on niin vähän, että luulisi niille löytyvän muutakin ohjelmaa kuin vain kotona nököttämistä.
- Oma 8v nauttii suunnattomasti lautapeleistä, joita koko perhe pelaa niin, että ekan pelin jälkeen leivotaan yhdessä pizzaa ja sitten vielä toinen kierros. En tiedä, onko oma 8-vuotiaani vielä tosi lapsekas vai tämä kertomasi vähän esimurkkumainen, koska meillä riittää aika vaatimatonkin tekeminen, kunhan se tehdään yhdesä. Esim. yksi syksyn huipuista oli, kun teimme retken Luukkiin ja paistoimme makkaraa nuotiopaikalla.
- Mitä jos pyydätte joskus sen parhaan kaverin mukaan? Ehkä se makkaranpaisto tuntuu kivemmalta kaverin kanssa.
Minusta tuossa tilanteessa pitäisi isän tehdä lapselle selväksi, että ymmärrän täysin miksi et halua tulla mutta olet aina tervetullut meille, missä tilanteessa ja milloin tahansa.
Ja sitten jättää lapsi rauhaan. Ainahan voi soitella ja viettää aikaa vaikka syntymäpäivien merkeissä. Antakaa aloite sille lapselle itselleen mutta pitäkää huoli että hän on täysin tietoinen että voi tulla milloin vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko joku hoploppi muka maksaa? Ettei kahden viikon välein olis varaa viedä? Lapsen elättäminen tulee aika paljon kalliimmaksi sen lapsen äidille... Entä miten poika siellä viihtyisi ilman kavereitaan? Tuleeko helposti juttuun muiden lasten kanssa?
Ap vastaa: hyviä pointteja kiitos! Itse en ala äitipuolen rooliin, sillä tapaamiset ovat niin harvoin ja lyhyen aikaa joten en ala sen kummemmin "keksimään" heille tekemistä enkä kyllä usko lapseen kiintyväni kun silloin tällöin näen. Kun on meillä käynyt, pyytää isäänsä että veisi kotiinsa. Meillä on kerrostalokaksio joten ei mitään isoja tiloja sisällä leikkimiseen. Mielestäni minun kuuluukin olla ulkopuolinen noissa tapaamisissa, pääasia on että saa viettää aikaa isänsä kanssa. Noita tapaamisia voisi verrata siihen että joku ystävä tulee käymään tms...
Siinä mielessä voin asettua lapsen asemaan, että olen itse erolapsi ja tapasin isääni joka toinen vkl kun oli selvänä. En viihtynyt tapaamisissa ja itku kurkussa pyysin ettei tarvitsisi mennä. Olisin halunnut viettää aikaa isän kanssa kahdestaan mutta paikalla oli aina myös isäni uusi puoliso ja heidän lapsensa uudesta liitosta. Uskon että pojalle on parasta aika isän kanssa kahdestaan. En oikein innostu siitä että menisin heidän touhuisinsa mukaan kun on omiakin juttuja tehtävänä. Ei tuota tapaamista voi oikein verrata siihen että joku lapsi viettää joka toinen vkl etävanhemman kanssa, silloin tietenkin touhuaisimme yhdessä (pakkohan sitä olisi ruokaa laittaa jne).
Kyllä luulen että lapsi tarkoittaa ettei halua tavata isäänsä, on aina tapaamisten aikana sulkeutunut ja iloton. Joka kerta sanoo asiasta ja viimeksi pyysi viemään kesken tapaamisen kotiinsa. On sanonut haluavansa lyödä isäänsä, on heitellyt tavaroita jne...ei kuitenkaan kerro mitään huolistaan tai asioistaan isälleen.
En haluaisi puuttua tapaamisiin sen kummemmin mutta mies tukeutuu asiassa minuun enkä osaa neuvoa :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ensinnäkin miehen pitää olla se aikuinen joka kieltää lyömiset ja tavaroiden heittelyt.
Ehkei joka tapaamisen tarvitse olla "karnevaali huumaa" eli ei aina jotain erikois juttua. Ehkä isä voisi kysyä että mitä lapsi haluaisi syödä kun on kylässä ja voisivat yhdessä sitä ruokaa valmistaa?
Joku lautapeli tai vaikka ristinollaa? Onko isällä jokin oma kiinnostuksen kohde? musikaalisuutta, pyöräilyä, metsässä kävely? Meinasin että isä kertoisi omista jutuistaan ja voisi yhdessä lapsen kanssa jakaa "osaamistaan".
Lapselle koulukirja(t) mukaan ja voisi näyttää mitä on opetellut koulussa ja yhteistä läksyjen tekoa?
Tulee mieleen että morkataanko isää lapsen äidin toimesta.. Itse isänä keskustelisin lapsen kanssa vakavasti, kyllä tuon ikäinen jo ymmärtää. Kuulostaa kyllä että lapsi kiukuttelee ja sanoo ettei halua tavata jotta isä näyttäisi että hän haluaa tavata ja että lapsi on tärkeä. Miksi että menisi esim perheneuvolaan porukalla selvittävmään asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin myös sitä mieltä että ei pidä lasta pakottaa jos kokee sen noin vastenmieliseksi. Joku jo hyvin neuvoikin, tehkää lapselle selväksi että on tervetullut mutta ei pakoteta. Sitten isä voisi soitella ja kirjoittaa vaikka kirjeitä lapselle. Kyllä se varmaan ennemmin tai myöhemmin haluaa tulla kylään, kun ei ole enää pakko ja paine.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:32"]
Ehdotuksia 8-vuotiaalle tekemiseksi:
- uimahalli (maksaa toki mutta kaksi kertaa kuussa lippuun satsaaminen ei tunnu katastrofilta. Mies varmaan tulottomana ei maksa edes elatusmaksuja ja ainakin Vantaalla työtön maksaa saman verran kuin lapsi eli 2,60 euroa/kerta)
- luistelu (jäähalleissa on yleisövuoro, jonne pääsee ilmaiseksi luistelemaan. Yleisövuorot ovat usein viikonloppuisin molempina päivinä)
- jokin tapahtuma esim. kirjastoissa on usein tapahtumia ja konsertteja. Ostoskeskuksissa saattaa olla jotain poikkeavaa jne. Ymmärrän, että työttömällä ei ole isoja tuloja, mutta esim. kerran kuussa jokin maksullinen juttu, elokuvaliput tai vaikkapa dvd:n ostaminen ja samalla ostetaan herkkuja kotiin sen katsomista varten tuntuu mielestäni aika kohtuulliselta. Ylipäätään kannattaa tehdä suunnitelmia lapsen kanssa yhdessä ja kertoa rehellisesti, ettei esim. varaa olla joka kerta käydä jossain mutta esim. ennen joulua voi käydä yhdessä valitsemassaan kohteessa (tietysti ei mitään kohtuuttoman kallista mutta jos risteilylle olette pyytäneet, niin varmaan voitte kustantaa päivän kylpylässä tai Hoplopissa) ja sitten annatte lapsen suunnitella päivän kulkua, jolloin hänellä on jotain,mitä odottaa. Ylipäätään kaksi seitsemän tunnin vierailua kuussa on niin vähän, että luulisi niille löytyvän muutakin ohjelmaa kuin vain kotona nököttämistä.
- Oma 8v nauttii suunnattomasti lautapeleistä, joita koko perhe pelaa niin, että ekan pelin jälkeen leivotaan yhdessä pizzaa ja sitten vielä toinen kierros. En tiedä, onko oma 8-vuotiaani vielä tosi lapsekas vai tämä kertomasi vähän esimurkkumainen, koska meillä riittää aika vaatimatonkin tekeminen, kunhan se tehdään yhdesä. Esim. yksi syksyn huipuista oli, kun teimme retken Luukkiin ja paistoimme makkaraa nuotiopaikalla.
- Mitä jos pyydätte joskus sen parhaan kaverin mukaan? Ehkä se makkaranpaisto tuntuu kivemmalta kaverin kanssa.
[/quote]
Noi on hyvä ehdotuksia ja melkein kaikkea ovat jo tehneet. Joka puolella on retkeilty ja tapahtumissa käyty. Asumme pk-seudun ulkopuolella mutta kaikki museot ja näyttelyt, lasten tapahtumat jne mitä Helsingissä on ollut on kierretty. Uimassa kävivät viime keväänä joka kerta melkein vuoden ajan, oli yhteinen harrastus heille. Sen jälkeen tai ennen sitä kävivät jossain tapahtumassa tms. Nyt poika on sanonut ettei halua mennä uimaankaan. Jos isänsä vähänkin yrittää komentaa, tai rajata, suuttuu ja raivostuu hillittömästi siitä.
Terv. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 14:06"]
Olisin myös sitä mieltä että ei pidä lasta pakottaa jos kokee sen noin vastenmieliseksi. Joku jo hyvin neuvoikin, tehkää lapselle selväksi että on tervetullut mutta ei pakoteta. Sitten isä voisi soitella ja kirjoittaa vaikka kirjeitä lapselle. Kyllä se varmaan ennemmin tai myöhemmin haluaa tulla kylään, kun ei ole enää pakko ja paine.
[/quote]
Näin itsekin ajattelen... toisaalta miestä surettaa kun haluaisi tavata isäänsä kuitenkin. Joku tuossa aiemmin kiinnitti samaan huomiota, eli siihen että kun eivät ole nähneet pariin vuoteen välissä ja nyt vaan 7 tuntia niin ei voi liikoja vaatia lapselta, niin ajattelen itsekin. Mutta mitä jos taas tulee parin vuoden tauko ja lapsi unohtaa isänsä kokonaan, sitten tulee murrosikä jne.
Alue: Aihe vapaa
Unohtakaa koko lapsi. Oikeasti. Helpointa ja ennen kaikkea parasta kaikille.