Lue keskustelun säännöt.
Tällainen, minusta luuserista tuli, luuseri
05.09.2021 |
Pienestä pitäen väkivaltaa ja kiusaamista. Nyt työskentelen hoitajana. Menen töihin kiusattavaksi. Kotona olen yksin ja yritän vältellä syömistä. Yleensä sidon itseni nurkkaan ajastimella. Pyhinä yritän päästä töihin lisien vuoksi, mutta yleensä nämä kikkaillaan osaltani. Syntymäpäivät ja muut yritän unohtaa. En ole ikinä hymyillyt. Käyn vain töissä ja toivon, että joku päivä joku hullu potilas vielä tappaa minut tai työpaikkakiusaaminen menee liian pitkälle. Asun kamalassa vuokra-asunnossa, missä naapurit mekastavat. Rahaa minulla ei jää oikein mihinkään opintolainan maksamisen jälkeen. Olisinpa tajunnut vuokrata asunnon edes kerrostalon ylimmästä kerroksesta, että pääsisin pois.
Kommentit (32)
Ei haittaa vaikkaa sattuu kai täälöäkin joku sadisti on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jää nyt saikulle ihan alkuun
Miksi ja millä syyllä?
ApOlen elämääni kyllästynyt...
Täytyykö sitä täällä purkaa? Jos et huomannut niin itsellä on nyt sen verran sellaista, ettei kyllästymiset kiinnosta. Tapa vaikka minut ajan kuluksi.
Ap
Paljonko maksat?
Et ole sen luuserimpi kuin minäkään olen vaikka en yhtään vähättele sinua. Minua kiusattiin koko kouluaikani ja suurin kiusaamisen aihe oli, että minulla ei ollut äitiä. Mummo piti minusta huolta eikä hänellä ollut rahaa ostaa kunnollisia vaatteita.
Nyt kuitenkin muistan mummoani rakkaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairauslomalle työuupumuksesta ja sitten psykoterapiaan. Apua tarvitset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jää nyt saikulle ihan alkuun
Miksi ja millä syyllä?
ApOlen elämääni kyllästynyt...
Täytyykö sitä täällä purkaa? Jos et huomannut niin itsellä on nyt sen verran sellaista, ettei kyllästymiset kiinnosta. Tapa vaikka minut ajan kuluksi.
ApPaljonko maksat?[/quote
Tilillä on 39 senttiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairauslomalle työuupumuksesta ja sitten psykoterapiaan. Apua tarvitset.
Pyyysin jo lapsena. En saanut. Miksi nyt siis aikuisena?
Jod jodku voisi puolestani tehdä sen iyn en itse luuseriuksiissanu pysty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:ta täysin. Samanlainen elämänhistoria mullakin, vaikka en ole hoitaja. Uuvuin töissä ja harkistin itsaria. Joku ihme sai mut tsemppaamaan ja menemään lopulta lääkäriin. Pelastuksekseni koitui Kelan psykoterapia. Epäilen kyllä, että psykiatri antoi siihen B-lausuntoon väärän diagnoosin (persoonallisuushäiriö), mutta 3 vuoden terapia paransi oloani huimasti. Enää en tunne olevani luuseri ja osaan pitää puoliani pattitilanteissa.
Täytyykö sitä täällä purkaa? Jos et huomannut niin itsellä on nyt sen verran sellaista, ettei kyllästymiset kiinnosta. Tapa vaikka minut ajan kuluksi.
Ap