Sairaalan lastenosaston työntekijät, kamalin kokemuksesi?

Eikö ne lapset ole äidin tai isän kans osastolla? Miksi ja kenen perään ne itkustavat?

Sytostaattihoidoista väsynyt pieni syöpäpotilas, joka niiskutti pedissään illalla. "Minä haluaisin vain kotiin piirtämään pikkuveljen kanssa ja tekemään majan."

"Itkustavat"?

En ole hoitaja. Kerron kokemukseni mitä näin kun olin potilaana. Istuin käytävällä aikani kuluksi, kun ulkonta tuotiin paarit suoraan kohti synnytysosastoa. Paareissa oli kyydissä turvakaukalo, vanhemmat tulivat hoitajien perässä. Se oli pysäyttävä näky, yleinsä en huomioi muiden potilaiden tilaa mutta silloin jäin katsomaan jälkeen ja toivoin kaikkea hyvää pikkuiselle.

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 15:26"]Sytostaattihoidoista väsynyt pieni syöpäpotilas, joka niiskutti pedissään illalla. "Minä haluaisin vain kotiin piirtämään pikkuveljen kanssa ja tekemään majan."
[/quote]

huh, tämä kouraisi syvältä! Itku tuli. Toivottavasti lapsi pääsi myöhemmin kotiin majantekoon.

Kysymyksen voi suomenkielen puitteissa ymmärtää myös niin, että millainen lastenosaston työntekijä on ollut kamalin kokemus. Sellainen sairaanhoitaja, jonka ammattitaito oli korkeintaan lähihoitajan tasoa ja joka koki asiakseen haukkua varsinkin lapsen äitiä. Samalta osastolta löytyi myös sairaanhoitaja, joka kohteli toista vanhempaa kuin ilmaa ja oli toiselle mielinkielin samassa tilanteessa. Ylipäätään osaston sairaanhoitajista tuli kuva, että parempia olisi tarjolla jonoksi asti. Osaston muu henkilökunta oli loistavaa, laitoshuoltajat ja lähihoitajat.

Kun tajusin, että yksi vakituinen työntekijä ei ole tarkka käsihygieniansa suhteen ja tulee flunssaisena töihin, vaikka hoitaakin lapsipotilaita, jotka voivat joutua hengenvaaraan! Tein hänestä ilmoituksen osastonhoitajalle.

up

Aikoinani työskentelin lasten päivystyksessä. Muistan yhden illan, joilloin n 6-vuotiaalla pojalla todettiin leukemia. Saattelin pojan äiteineen syöpäosasto 10:ole. Myöhemmin näin pojan kävelemässä. Tulovaiheessa vielä terveen oloinen poika ontui pahasti ja omi kivuliaan näköinen.

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:52"]

Aikoinani työskentelin lasten päivystyksessä. Muistan yhden illan, joilloin n 6-vuotiaalla pojalla todettiin leukemia. Saattelin pojan äiteineen syöpäosasto 10:ole. Myöhemmin näin pojan kävelemässä. Tulovaiheessa vielä terveen oloinen poika ontui pahasti ja omi kivuliaan näköinen.

[/quote]

Olen myös hoitaja, mutta tietääkseni päivystyksestä ei koskaan viedä lasta suoraan syöpäosastolle.

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:52"]

Aikoinani työskentelin lasten päivystyksessä. Muistan yhden illan, joilloin n 6-vuotiaalla pojalla todettiin leukemia. Saattelin pojan äiteineen syöpäosasto 10:ole. Myöhemmin näin pojan kävelemässä. Tulovaiheessa vielä terveen oloinen poika ontui pahasti ja omi kivuliaan näköinen.

[/quote]

Olen myös hoitaja, mutta tietääkseni päivystyksestä ei koskaan viedä lasta suoraan syöpäosastolle.

[/quote]

Samaa mieltä. Päivystyksessä ei sitäpaitsi "todeta" syöpäepäilyissä yhtään mitään, se vaatii hyvin tarkkoja tutkimuksia ja niitä ja niiden tuloksien valmistumista ei päivystysolosuhteissa tehdä.

Tällaiset aloitukset ovat aika turhia, koska niihin tuntuvat vastaavan lähinnä jotkut oman elämänsä osastonhoitajat, joiden koulutus on joltain aivan muulta alalta. Tai sitten sitä ei ole ollenkaan. Mutta niin paljon tulee aivan huttua.