Ihastumisesta kyllästymiseen - silmänräpäyksessä.
Ihastun nopeasti ja tulisesti miehiin, suunnittelen jo mielessäni suurinpiirtein häät, perhe-elämän yms.. Tämä vaihe kestää muutaman viikon. Kun kohteena oleva mies alkaa osoittaa kiinnostumisen merkkejä, minua alkaa ällöttää/ahdistaa ja alan etsimällä etsiä vikoja, jotka estäisivät seurustelun. Ahdistaa, etenkin jos mies on kovin ihastunut, tuntuu että voisi melkein fyysisesti juosta karkuun.... ja yhtäkkiä näkeekin koko miehen aivan eri valossa kuin alussa, ihastus sammuu yhtä nopeasti kuin alkoikin ja inhottaa ajatuskin että toinen pitäisi päästää lähelle, vaikka vielä viikko-pari sitten ei olisi mitään muuta toivonutkaan. Haluaisin kuitenkin pysyvän parisuhteen ja todella kaipaisin läheisyyttä ja läheistä ihmistä, mutta en vain yksinkertaisesti PYSTY siihen. Yleensä nämä "viritelmät" eivät johda edes tapailuun asti. Argh. En ole koskaan seurustellut ja olen kohta 28v.
Ketään muita yhtä sekaisin olevia? :( Mistä voisi johtua ja miten päästä sinne seurusteluun asti tai muuten edetä asian kanssa?
Kommentit (10)
Yritä keskittyä nyt vain itseesi ja ota "tutka" pois päältä. Ehkä et ole valmis parisuhteeseen ?
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 20:22"]
Bibolaari? Menetkö muissakin asioissa laidasta ääreen?
[/quote]
Olen kyllä muutenkin melko ailahtelevainen, ja isojen päätöksien teko elämässä on vaikeaa/hirvittää välillä (onnistuu kuitenkin). Ja kai minä sitten henkisesti olen sitä teini-tasoa, niinkuin tossa joku edellinen vastaaja vttuili.... :DD Luulisin kuitenkin "jo" tähän ikään mennessä olevani parisuhteeseen valmis.
No hoidata päävaivasi, ettei tarvitse ihmetellä samaa piirrettä enää eläkeläisenä. Eipä se itsestään taida korjaantua.
Veikkaan, että myös jotain itsetunto-ongelmia. Pystyt haaveilemaan, mutta kun pitäisi oikeasti tutustua ja päästää lähelle, et haluakaan. Aika tavallistahan toi on.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 20:22"]
Bibolaari? Menetkö muissakin asioissa laidasta ääreen?
[/quote]
Tarkoitit varmaan bipolaaria.
Odottele rauhassa, ois miun neuvo. Kun aika on oikea ja oikea kumppani löytyy niin ehkäpä et enää mieti enää moisia :)
Ehkä sinua pelottaa se vastuu? Tai siis niin kauan kuin toinen ihminen on sinusta riippumaton, et ole vastuussa mutta sitten kun toinen ihminen luottaa sinuun, niin sinulla on valtaa ja sen mukana tulee vastuu. Helvetin pelottavaa. Mutta ehkä löydät jostain toisen samanlaisen ihminen kuin sinä.
Up.