Mitä Raamattu merkitsee sinulle?
Kertoisitko, mitä Raamattu merkitsee sinulle henkilökohtaisesti.
Kirjoittelen joitakin ajatuksia, mitä minulle tulee mieleen. Minulle Raamattu on Jumalan pelastussuunnitelman ja rakkauden teon kertomus ihmiskunnalle. Jumala ei ole hylännyt meitä ihmisiä pahuuteemme, vaan on valinnut kansan, jonka kautta hän on päättänyt ennen aikojen alkua pelastaa jokaisen, joka siihen pelastukseen tarttuu. Tuon kansan kautta hän on kertonut kaiken oleellisen itsestään ja tuohon kansaan hän on syntynyt ihmisenä toteuttamaan suunnitelmansa. Sen jälkeen ilosanomaa käännetään kaikille kielille, että jokainen voisi tulla tuntemaan hänet ja hänen rakkautensa.
[quote]
Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".
[/quote]
Gal. 3:8
Hän teki sen mikä ihmiselle on mahdotonta. Ihminen ei voi pelastaa itseänsä synnin ja kuoleman vallasta.
[quote]
Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
[/quote]
1 Joh 4:10
4
[quote]
Teidän vanhuutenne päiviin saakka minä olen sama,
vielä kun hiuksenne harmaantuvat, minä teitä kannan.
Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen,
minä nostan ja kannan ja pelastan.
[/quote]
(Jes 46:4)
Raamattua lukiessa ymmärrän jotain Jumalan pyhyydestä ja samalla se paljastaa oman puutteellisuuteni, mikä ei aina tunnu niin mukavalta. Siinä kohtaa on mielestäni tärkeää tunnustaa se syntisyys, mikä milloinkin ja nöyrtyä Jumalan edessä. Sensijaan, että alkaisi miettimään mitä on tehnyt oikein ja puolustelemaan itseään. Siitä tulee mieleeni Jeesuksen kertomus fariseuksesta ja publikaanista (Luuk. 18). Monesti kyllä löydän itsestäni tämän fariseuksen ja huomaan ajattelevani, että olenhan sentään ja olenhan sentään... Ja huomaan huokaavani helpotuksesta. Mutta kuitenkin, kenen "vaatteista" on silloin kyse? Vastaan itse, omavanhurskauden vaatteesta, joka on aina saastainen Jumalan edessä.
Toinen asia, mihin sorrun helposti Raamattua lukiessa on se, kun huomaan sen kauhistuksen, mitä sisältäni löytyy (esim. miten tärkeä epäjumala rahasta tuppaa tulemaan), jään helposti miettimään vain sitä ja masennun. Tiedän kyllä teoriassa, että Jumala saa aikaan sen, hänen valonsa sen paljastaa. Mutta miten sitä onkin niin lyhytmuistinen ja unohtaa sen oleellisen, että "meillä on avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan" (Sak.13:1). Kerran tällaiseen synkkyyteen vaipuneena jo useamman päivän ajan sain mieleeni sanat "nosta katseesi omasta "puserosta" Jeesukseen".
[quote]
mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.
[/quote]
Gal 2:16
Usein kuitenkin saan kokea Jumalan lempeää puhetta hänen Sanan äärellä. Hänen sanansa tuntuvat eläviltä ja koskettavat jokapäiväistä elämääni. Kunpa lukisin enemmän Raamattua. Ei sen vuoksi, että pitää, vaan sen vuoksi mitä sieltä saa. Saan kohdata siellä Hänet, joka rakastaa.
Kommentit (3)
kirjoituksestasi Wilmis! Olet oikeassa, että tänä päivänä keskustellaan paljon noista ristiriitaisuuksista. Niitä etsimällä etsitään ja joista monet syntyvät mielestäni siitä, ettei oteta kokonaisuutta huomioon. Olin viikonloppuna seminaarissa, jossa puhui Espen Ottesen ja hän sanoi hyvin, että on paljolti kysymys siitä mikä asenne meillä on Raamattuun. Lähestytäänkö koko Raamattua Jumalan sanana vai ei. Monet pilkkovat Raamattua osiksi ottaen sieltä vain osan totena. Monesti aivan mielivaltaisesti ilman minkäänlaisia perusteluja.
Raamattu ei merkitse minulle kovin paljoa, koska en allekirjoita läheskään kaikkea sen sisällöstä. Minä uskon Jumalaan omalla tavallani ja uskon, että Raamattu on vain tiettyjen ihmisten näkemyksiä Jumalasta ja Jeesuksesta. Onhan se kulttuurihistoriallisesti arvokas teos ja antaa jotain näkökulmia uskosta, mutta niin tekee Koraani ja monet muutkin kirjat.
...pohja ja perustus, en olisi enää hengissäkään ilman Jumalaa. On tullut konkreettisesti koettua, että Jumalan Sana pitää paikkansa. Tuo mitä kirjoitit, on tätä jokapäiväistä elämää kristittynä, Jeesuksen seuraamista. Paljon on keskusteltu siitä, että Raamatussa on paljon ristiriitaisuuksia, epäjohdonmukaisuuksia ja muita "kummallisuuksia". Voi olla, että niistä ei koskaan päästäkään selvyyteen ja ne ovatkin monelle uskon este. Moni pitää Raamatun sanomaa hölynpölynä juuri näiden takia.
Kaikkia sanoja vastaan voidaan hyökätä (myös Raamatun sanoja vastaan), mutta kukaan ei voi koskaan hävittää Jumalan Sanaa, vaikka kaikki Raamatut poltettaisiin. Jumalan Sana on ja pysyy voimassa ja elää niissä ihmisissä, jotka ovat Jumalan lapsiksi syntyneet. Tätä ei kukaan voi mitätöidä eikä riistää pois.