Miten kertoa entiselle ihastukselle lapsettomuushoidoista?
Tilanne pari vuotta sitten: oli puolisen vuotta sutinaa erään miehen kanssa. Mies on lääketieteen alalla työssä.
Suhteestamme ei tullut mitään - hän pisti poikki koska ”ahdistaa”. Ok. Ei siinä, se on oikeus jos näin tuntee.
Olemme jääneet kavereiksi, löysin sittemmin miehen jonka kanssa olemme yrittäneet nyt saada lasta. Tuloksetta. Olen asiasta puhunut myös tämän hoitoalamiekkosen kanssa, joka todella nuivasti suhtautuu asiaan! Heittelee kommentteja tyyliin ”eikö tuo ole jo tuossa iässä vähän turhaa” (olen 38v), ”jos nyt ei vaan tule niin sitten ei tule, aiotko oikeasti hoitoihin lähteä?!” Yms. Hän tuntuu jotenkin ärtyneeltä aiheesta. Ihmettelen, koska alallaan hoitaa raskaanaolevia ym. eikä asiassa pitäisi mikään hiertää. Kieltää, ettei mikään vaivaa, kun kysyn.
Mies itse on myös parisuhteessa.
Nyt olemme aloittaneet lapsettomuushoidot ja toki jossain vaiheessa kerron myös tuolle miehelle asiasta. Luontevaa sinänsä kun aiheesta olemme puhuneet.
Miten kerron? Soitanko? Pyydänkö näkemistä? Tekstaan/Whatsapp? Vähän pelkään sitä reaktiota…
Kommentit (40)
No, minulla on ivf-lapsi, eikä yksikään sukulainen tai kaveri tiedä että on lapsettomuushoitojen tulos. Olen hyvin yksityinen ihminen, enkä kerro kenellekään kaikkein henkilökohtaisimpia asioita. Jaan kyllä monia juttuja ja jutellaan paljon, mutta ihan kaikesta ei tarvitse avautua jos ei halua.
En kerro myöskään esim. seksielämään liittyviä juttuja, en kenenkään luottamuksellisia asioita yms. Ei ole mitään velvollisuutta tilittää aivan kaikkea. En kertonut myöskään siitä että päätimme yrittää lasta, en olisi jaksanut sitä ”joko tärppäsi/eikö vieläkään ole tärpännyt” -kyttäämistä ja utelua.
Viilentäisin kyllä välejä, jos kertoisin kaverille jotain henkilökohtaista ja tärkeää, ja kaveri jotenkin mitätöisi sitä ja suhtautuisi nihkeästi.
Mullekin oma sisko kertoi lapsettomuushoidoista vasta sitten, kun oli jo raskaus pitkällä. Ja ymmärrän oikein hyvin, miksi ei kertonut ennen sitä. Oli kertonut vain yhdelle ystävälle, ei edes äidillemme.
Eli ei todellakaan ole pimittämistä, jos ei jokaiselle tuttavalle asiasta kerro.
Jos minulle tuollaisesta kertoisi puolituttu, jonka kanssa en haluaisi tiiviimpää ystävyyttä, kokisin tilanteen kiusalliseksi. Kyse on todella yksityisestä asiasta, johon liittyy suuria tunnelatauksia. Miten voisin sanoa mitään noin tärkeässä asiassa ihmiselle, joka ei ole minulle tärkeä tai läheinen?
Mitä helvettiä taas. Pariskunnan keskinäiset, kipeät asiat ei kuulu kenellekään ulkopuoliselle. Eikä varsinkaan jollekin tyypille, jonka kanssa toisella on ollut jotain sutinaa. Mitä sun päässä oiekin liikkuu? Taitaa vaan tuuli puhaltaa yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tai sitten ex on lääkäri (lapsettomuuslääkäri?) joka voisi asiassa auttaa? Ja jota ehkä oikeasti kääntää ja vääntää Ap:n tuleva raskaus?
Mietin vaan.
T. Ohis, jonka mies on lääkäri (ja mietin tätä kuviota omalle kohdalle)
Olisi tuossa tilanteessa aika törkeää pyytää apua eksältä, jos hän olisi lapsettomuuslääkäri. Siinä tapauksessa hänellä olisi todella raskas ja vastuullinen työ. Tuskin hän olisi lääkärivastuulla halukas tukemaan ja auttamaan ilmaiseksi vapaa-ajallaan kaiken maailman eksiä ja satunnaisia tapailukumppaneita. Jo pyytäminen olisi mielestäni epäkohteliasta ja epäkunnoittavaa. Eri asia, jos ollaan oikeasti todella läheisiä (mutta aloittajan tapauksessa ei olla, vaan viestitellään joskus).
Oma paras ystäväni on lastenlääkäri ja on kyllä aika röyhkeää, mitä kaiken maailman puolitutut ja tuntemattomatkin pyytelevät. Onneksi hän osaa ystävällisesti pitää rajansa.
Tää nyt on aika tapauskohtaista. Mun mies, erikoislääkäri, on nimenomaan sanonut exälleen että hoitaa tämän aina, kun tarvitsee lääkäriä.
Ja ex soittaa kun tarvitsee. Mun mielestä tämä on kunnioittavaa mieheltäni exäänsä kohtaan. Eikä häiritse minua tippaakaan, päin vastoin: kunnioitan mieheni suurisydämisyyttäni tässä.
T. Se lääkärin vaimo, en muista nyt edellisen viestini numeroa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tai sitten ex on lääkäri (lapsettomuuslääkäri?) joka voisi asiassa auttaa? Ja jota ehkä oikeasti kääntää ja vääntää Ap:n tuleva raskaus?
Mietin vaan.
T. Ohis, jonka mies on lääkäri (ja mietin tätä kuviota omalle kohdalle)
Olisi tuossa tilanteessa aika törkeää pyytää apua eksältä, jos hän olisi lapsettomuuslääkäri. Siinä tapauksessa hänellä olisi todella raskas ja vastuullinen työ. Tuskin hän olisi lääkärivastuulla halukas tukemaan ja auttamaan ilmaiseksi vapaa-ajallaan kaiken maailman eksiä ja satunnaisia tapailukumppaneita. Jo pyytäminen olisi mielestäni epäkohteliasta ja epäkunnoittavaa. Eri asia, jos ollaan oikeasti todella läheisiä (mutta aloittajan tapauksessa ei olla, vaan viestitellään joskus).
Oma paras ystäväni on lastenlääkäri ja on kyllä aika röyhkeää, mitä kaiken maailman puolitutut ja tuntemattomatkin pyytelevät. Onneksi hän osaa ystävällisesti pitää rajansa.
Tää nyt on aika tapauskohtaista. Mun mies, erikoislääkäri, on nimenomaan sanonut exälleen että hoitaa tämän aina, kun tarvitsee lääkäriä.
Ja ex soittaa kun tarvitsee. Mun mielestä tämä on kunnioittavaa mieheltäni exäänsä kohtaan. Eikä häiritse minua tippaakaan, päin vastoin: kunnioitan mieheni suurisydämisyyttäni tässä.T. Se lääkärin vaimo, en muista nyt edellisen viestini numeroa
Joku pitkäaikainen ex vähän eri asia kuin tyyppi, jolla oli joskus vähän jotain surinaa, joka loppui vähän omituisesti, kun ei kiinnostanut tarpeeksi, vai miten tämä AP:n tarina meni.
^toisaalta, me emme tiedä miten merkityksellinen Ap on miehelle. Voi lyhyessäkin jutussa jäädä toiselle ikuisesti tärkeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä hänelle haluan kertoa (ennen kuin kuulee muualta). Oltiin kuitenkin tosi läheisiä.
Mutta miten? Jotenkin haluaisin nähdä (ja samalla nähdä reaktion - jotenkin se arveluttaa). Mutta onko teennäistä nyt sitten tämän vuoksi nähdä, kun ollaan nähty viimeksi kesäkuussa, viesteillään pari krt kuussa.
Tuntuu jotenkin toisaalta oudolta möläyttää tällainen viestilläkään.Ap
Keille kaikille olet hoidoista kertonut, jos oletat, että mies saisi niistä muualta kuulla?
Itse en kertonut hedelmöityishoidoista kuin parhaalle ystävälleni siinä vaiheessa kun vielä yritettiin raskautta. Sitten kun olin jo tukevasti raskaana, kerroin joillekin muillekin läheisilleni. Jotkut entiset ihastukset eivät tiedä vieläkään mitään hoidoista, vaikka lapsen syntymästä kaiketi tietävätkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että Ap tarkoittaa että kun on muutenkin tekemisistä & kaveri, ei tällaista viitsi pimittääkään. Ja jos ex-ihastus on vaikka lääkäri, Ap saa häneltä varmaan myös apua jos tarvii? En tiedä, tuli mieleen vaan.
Onko näin henkilökohtaisen asian kertomatta jättäminen kavereille asian pimittämistä? Varsinkin jos kaveri ei selvästikään tykkää keskustella koko lapsenyrittämisasiasta. Miksi aiheeseen ärtyneesti ja nihkeästi suhtautuvalle ihmiselle pitäisi kertoa yhtään mitään ennen kuin raskaus on jo alkanut ja edennyt alun km-riskiajan yli? Ja miksi ihmeessä kukaan pyytäisi ärtyneesti ja nihkeästi aiheeseen suhtautuvalta kaveriltaan apua asiassa? Eikö jo eettisesti ajatellen lääketieteellisissä asioissa pitäisi turvautua muihin ammattilaisiin kuin kavereihinsa?
Eikö ketään muta ihmetytä, MIKSI tuo ex suhtautuu Ap:n vauvauutisiin tai suunnitelmiin nihkeästi? Vilpitön ihminen onnittelisi hymyssä suin. Mieleståni miehen käytös on outoa.
Lyön pääni pantiksi että miehelle on Ap:n suunnitelmat vaikeaa jos on tunteita. Ja jos on Ap:ta luvannu auttaa kaikessa lääkärinä ni… selvä peli.
Ainoa kysymys on että miksi he eivät ole pari?!
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään muta ihmetytä, MIKSI tuo ex suhtautuu Ap:n vauvauutisiin tai suunnitelmiin nihkeästi? Vilpitön ihminen onnittelisi hymyssä suin. Mieleståni miehen käytös on outoa.
No se on ns. hyvän päivän tuttu AP:n kanssa eikä se koe asiasta keskustelua luontevana, tämähän ei ilmeisesti ole ollut mikään kertailmoitus, vaan asiaa on jauhettu enemmänkin. Ja mistä tuossa vaiheessa pitäisi onnitella? Ehkäisyn jättämisestä?
Vierailija kirjoitti:
^toisaalta, me emme tiedä miten merkityksellinen Ap on miehelle. Voi lyhyessäkin jutussa jäädä toiselle ikuisesti tärkeäksi.
AP:n omin sanoi, että mies oli ihastus, heillä oli puoli vuotta sutinaa pari vuotta sitten ja mies pisti poikki, koska ahdisti. Molemmat tahoillaan ovat omassa parisuhteessa ja AP:stä tuntuu siltä, että miehen kanssa on hankala puhua asiasta. Ei kuulosta siltä, että AP olisi miehen mielestä "ikuisesti tärkeä".
Hän on varmaan nähnyt, että hoitoalalla olisi siihen lapsettomuushoitoihin laitetulla rahalla tarvetta muuallakin. Vaikka lasten sairauksien hoitoihin.
Eikä se vähän niin ole, että luonto hoitaa. Teillä ei fyysisesti ole rahkeita lapseen. Ehkä on hyvä näin?
En ymmärrä tätä aloitusta ollenkaan. Miksi ap olet tilivelvollinen vanhalle sutinalle näin henkilökohtaisesta asiasta? Mistä muualta hän asiasta kuulisi - lörpötteletkö koko gynekologisen repertuaarisi puolelle kaupungille joka juoruaa sen sitten eteenpäin? Ja miksi ihmeessä eksää edes kiinnostaisi teidän lisääntyminen tai lisääntymättömyys pätkän vertaa?
Mietin ensin, että ap taitaa olla tosi nuori, mutta ikähän olikin mainittu. Kuulostaa kyllä oudolta kuviolta. Selvästikin jotain haikailua on vielä tuon vanhan sutinan perään.
Ap, jos välttämättä haluat asiasta kertoa vanhalle hoidollesi(jota aihe ei selvästikään kiinnosta) tee se edes jotenkin ohimennen muun kuulumisien vaihdon yhteydessä. Ainakin näin ulkopuolisen korvaan kuulostaa oudolta, että soittaisit varta vasten ilmoittaaksesi tuollaista asiaa, saatika sitten että järjestäisit jonkin tapaamisen.
Tietääkö muuten nykyinen miehesi, että viestittelet vanhan hoidon kanssa säännöllisesti?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä aloitusta ollenkaan. Miksi ap olet tilivelvollinen vanhalle sutinalle näin henkilökohtaisesta asiasta? Mistä muualta hän asiasta kuulisi - lörpötteletkö koko gynekologisen repertuaarisi puolelle kaupungille joka juoruaa sen sitten eteenpäin? Ja miksi ihmeessä eksää edes kiinnostaisi teidän lisääntyminen tai lisääntymättömyys pätkän vertaa?
Ei, mutta jos on kavereita ja näkee muutenkin (tapana puhua henkilökohtaisia asioita keskenään) niin onhan se ihan luontevaa sinänsä. Mulla on monia ystäviä kenen kanssa näen 2 x vuodessa: ja juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäi!
En nyt ihan ymmärrä miksi ap on takertunut tuohon vanhaan hoitoon, jolle hän oli joku satunnainen pano kun ei sen enempää kiinnostanut. Olisiko jo aika päästää irti?
Olisi tuossa tilanteessa aika törkeää pyytää apua eksältä, jos hän olisi lapsettomuuslääkäri. Siinä tapauksessa hänellä olisi todella raskas ja vastuullinen työ. Tuskin hän olisi lääkärivastuulla halukas tukemaan ja auttamaan ilmaiseksi vapaa-ajallaan kaiken maailman eksiä ja satunnaisia tapailukumppaneita. Jo pyytäminen olisi mielestäni epäkohteliasta ja epäkunnoittavaa. Eri asia, jos ollaan oikeasti todella läheisiä (mutta aloittajan tapauksessa ei olla, vaan viestitellään joskus).
Oma paras ystäväni on lastenlääkäri ja on kyllä aika röyhkeää, mitä kaiken maailman puolitutut ja tuntemattomatkin pyytelevät. Onneksi hän osaa ystävällisesti pitää rajansa.