Epäiletkö herkästi toisen ihmisen motiiveja? Miksi?
Luin ketjua, jossa syytetään hallitusta valehtelusta. Koska se sanoi aikaisemmin, että yksi piikki riittää.
Edelmann kirjoittaa kirjan alkoholismista. Av luokittelelee hänet täysin narsistiksi.
Mies on sairaana ja laittoi eksälleen viestin. Eksä ei usko miehen olevan sairaana.
Toiset ihmiset siis tulkitsevat kaiken negatiivisen kautta. Miksi? En puhu näistä, joilla on todistettavaa kokemusta siitä, että mies valehtelee sairauksistaan, vaan yleisesti epäillään toisen motiiveja. Lähtökohtaisesti ajatellaan, ettei toisella ole puhtaat jauhot pussissa.
Mistä moinen vainoharhaisuus johtuu?
Ylläolevien esimerkkien positiiviset tulkinnat menevät näin:
Hallitus puhui silloin sen tiedon valossa, mikä silloin oli.
Edelmannillakin korostuivat narsistiset piirteet, kuten kaikilla alkoholisteilla.
Mies on sairas eikä halua tatuttaa lapsia.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mietin omia ihmissuhteitani, parhaitsen ovat onnistuneet ne, joissa olen olettanut hyvää ja ajatellut hyvää ihmisistä.
Mulla taas ne on onnistunut pathaiten missä toinen osapuoli on halunnut minulle hyvää, ja ajatellut ja minusta hyvin.
Totta, koska sellaista ihmistä ei missään tapauksessa halua loukata, vaan itsekin toimii kunnioittavasti.
Eri
Jos oletus on se, että muut teeskentelevät, se on helppo mennä mukana ja teeskennellä myös ystävällistä.
Kaikki menee hyvin niin kauan kuin pysyy suunnitelmassa, eikä paljasta itsestään mitään sellaista mitä voidaan käyttää sinua vastaan.
Käytännössä näissä on suhtautuminen valittu jo etukäteen. Sitten vain odotellaan sopivaa aihetta, josta saisi väänneltyä jonkinlaisen valituksen.
Mulla taas ne on onnistunut pathaiten missä toinen osapuoli on halunnut minulle hyvää, ja ajatellut ja minusta hyvin.