Miten reagoit miehesi itkuun?

Mies ei siis saa itkeä?

Ja ämmät parkuu hilloviikoilla kun sukka on mutkalla. Just näin. Upeeta.

Jättäisin

Ei miehet itke

Halaan lujasti joen sano mitään. En kysy mitään.

Otan haliin. Hän on muutaman kerran itkenyt näinä vuosina ja siinä me sitten maataaistutaan hän minun sylissä. Harvoin itkee, mutta surussa kyllä. Kerran tuli työstressistä itku myös. Aina olen tiennyt minkä takia itkee. Ei tarvita sanoja.

Halaan ja silittelen. Tai jos haluaa, niin annan itkeä rauhassa. Itkee harvoin, kuten minäkin.

Olen lähellä ja yritän lohduttaa. Halaan ja silittelen sen niskahiuksia. Kysyn voinko auttaa jotenkin.

Annan rintaa

Sanoisin että lopeta heti tai soitan äidilles ja kerron

Onpa surullisia vastauksia osa. Meillä mies itkee aina välillä, harvemmin tosin kuin minä, ja suhtaudun siihen ihan samalla lailla miten hänkin suhtautuu minun itkuuni, eli lohduttamalla ja kuuntelemalla. Ei kai siinä sen kummempaa. Monet tuntuvat pitävän itkua heikkouden merkkinä, mut ainakin kasvatettiin ajattelemaan niin että se on juuri päinvastoin.

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 00:05"]En ole kertaakaan nähnyt/kuullut hänen itkevän. 14 vuotta yhdessä. Ei ole minusta hyvä asia.
[/quote]

anteeksi, piti yläpeukuttaa.

annan säälip*mppaa

Miehet eivät itke!!( varsinkaan kenenkään seurassa)

Ei se itke muuten kuin jos joku on kuollut tai hautajaisissa. Annan itkeä. En sen kummemmin reagoi.

Millainen parisuhde mahtaa olla näillä, jotka ilmoittavat, ettei mies koskaan itke?

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 03:49"]

Millainen parisuhde mahtaa olla näillä, jotka ilmoittavat, ettei mies koskaan itke?

[/quote]

öö? mitä se parisuhteeseen liittyy?

Meillä on ainakin hyvin vakaa ja turvallinen, pitkä parisuhde. Mies ei ole tunneihmisiä.

Halaisin, puhuisin asiasta. Toki alan aina itsekin itkemään kun näen jonkun itkevän, vaikkakin sitten pienen lapsen kaupassa äitinsä hukattuaan...

[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 04:21"]Halaisin, puhuisin asiasta. Toki alan aina itsekin itkemään kun näen jonkun itkevän, vaikkakin sitten pienen lapsen kaupassa äitinsä hukattuaan...
[/quote]
Hauska nähdä kaupassa vieraan aikuisen vollottavan lapsen "seurana".

Kuivaan varovasti kyyneleet, silitän ja halaan. Joskus suutelen kevyesti kasvoja. Meillä tunteiden näyttäminen on sallittua ja lohduttaminen toimii kumpaankin suuntaan.

Mun mies on kyllä itkenyt mun edessä enkä tiedä mitään aidompaa koska hän ei yleensä itke ja elämäkin kolhinut sen verran että ei ylipäänsä luota kuin minuun ja veljeensä niin paljon että näyttäisi mitään tunteitaan, iloisia tai surullisia.

Jos hän itkee painan päänsä rinnalleni ja kerron että oon tässä jos haluaa puhua, jos ei niin ei se mitään en kuitenkaan mene minnekään ja suukotan otsalle. :)