Noin 20-vuotiaat!

Läheiset välit ja hän on mukava ja huolehtii, mutta ärsyttää ku se kilahtelee välillä. Muuten hyvät välit ja olis todella hyvä pappa harmi vain ettei ole näkyvissä sellaista aikaa t. 21vtyttö

On ollu nuorempana vastoinkäymisiä, mutta mulla on vaan yksi isä ja siitä pidän kiinni. Erittäin läheiset välit ja isä tietää ensimmäisenä jos on onkelmia, huolia tai muuten vaa tarvii jossain apua. :)

Todella huonot välit, johtuen siitä ettei isäni ole ikinä ollut "isä". Kotona häntä ei pahemmin näkynyt, ja hyvä niin. Juttelemme harvoin, näemme ehkä kerran vuodessa.

Huonot. Ollaan tosi etäisiä, eikä paljoa puhuta. Nähdään n. kerran kuussa. Samaa tää on ollut aina. Kiusallista vaan nähä.

läheiset välit! :) mulla on maailman paras iskä! ollaan aina tehty yhdessä kaikkea ja oon aina ollu ns. isän tyttö. ei juurikaan kyllä keskustella mistään asioista mitään syvällisiä, niinkuin äitin kanssa. Eli yhdessäolomme koostuu autoista ja sen semmosesta :)

Isäni on narsisti, joten mahtavat.

Etäiset. Isä kuoli ollessani 18 ja surettaa, etten pitänyt enempää yhteyttä. Harvoin sitä tajuaa ennen kuin on myöhäistä.

Olen nyt 21.

21-vuotias täällä! Lapsena välit olivat etäisemmät, nykyään melko läheiset. Kerran viikossa näemme, isä käy moikkailemassa työpaikallani ja kyläillään mökillä ja äidin ja isän luona paljon. Ei nyt mitään syvällisiä puhuta tai ongelmista jauheta eikä kumpikaan ole luonteeltaan höpöttelijä, ihan hiljaakin voidaan olla yhdessä.

Olen 23 vuotias, ja minulla on lämpimät välit isäni kanssa. Ainoa asia mistä en hänelle ole koskaan puhunut suoraan, on lesbouteni, ja että olen kihloissa naisen kanssa. Tämä johtuu siitä, että isäni on vanhan kansan miehiä, eikä ymmärrä homoseksuaalisuutta.

Toisaalta luulen että on jo asian arvannut, kun olen asunut kihlattuni kanssa jo muutaman vuoden, ja kyläilemme vanhempieni luona yhdessä (tyhmä pitäisi isän olla jos EI olisi jo arvannut :D). Ei ehkä vain osaa puhua asiasta. Ja miksi pitäisikään, kun välit ovat on sekä minun, isäni ja kihlattuni välillä muuten hyvin :) !

21 vuotias oon ja meidän välinen suhde on aika viha-rakkaus suhde.
Ei ole asiaa mitä en voisi mennä pyytämään isältä.  Eli jos vaikka tarvisin 20 000 euroa ja äkkiä niin isä olisi heti auttamassa. Tai tulisi vaikka ensimmäisellä koneella luokseni tänne ulkomaille jos pyytäisin. 
Mutta muuten olemme liiian samanalaisia, että otamme yhteen millon mistäkin. Olemme kummatkin todella kovaluontosia, mutta isällä on ehkä oikeasti hieman narsistia piirteitä, ei siis ole narsisti, mutta tietynlaisia tyranni piirteitä löytyy. Eli hän on AINA oikeassa (siis luulee olevansa) ja jos puhun totta niin saattaa väitää että valehtelen ja siitä saada riidan aikaiseksi. Ja riidan tullen saattaa haukkua oikesti todella rumilla sanoilla (mm. läski, hemmoteltu kakara, vain omaa napaa tuijottava kakara jne..). Näin ku kertoo, kuullostaa aivan hirveältä, mutta tällästä tää on aina ollut. Mutta kumminkin nämä riidat kestää sen hetken ja sitten ollaan jo sulasssa sovussa. Totta kai itsekin kovaluontosena lisään aina vettä myllyyn, koska kyseenalaistan milloin mitäkin asioita ja isällä palaa hermot. Ja tietenkin kun muutin kotoa pois niin tilanne rauhottui, mutta edelleen yhteenottoja tulee milloin mistäkin. Yleensä siitä että isä sanoo rumasti mulle ja kovaluontoisena, mutta kumminkin asiat henkilökohtaisesti ottavana pistän draaman pystyyn ja sota voi alkaa.

Mutta saatetaan soitella sillon tällöin ja meillä on esimerkiksi koirat yhteinen harrastus, niin niistä enimmäkseen aina jutellaan arkisten asioisten lisäksi. Enemmän soittelen äitille kuin isälle, eli en ole ns. isän tyttö. Mutta kumminkin jos on yksi ihminen pakko valita tässä maailmassa kenen käsiin antaisin elämän, niin se oisi isä juuri sen kovaluontosuuden takia(joskus ihan hyvä) ja tekee kaikkensa lähimmäistensä eteen. 

Miksi kaikki on 21-vuotiaita