Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten suhtaudut itse, kun sinua kutsutaan "väärällä nimellä"?

Vierailija
06.10.2014 |

Minulla oli lapsesta lähtien monta lempinimeä ja väännöstä siitä oikeasta nimestä. Väliviivallista kaksiosaista etunimeäni ei ole käyttänyt ikinä oikein kukaan, veljellenikin selvisi vasta lähempänä kolmeakymppiä, että etunimeni on tosiaan kaksiosainen, eikä loppuosa ole erillinen toinen nimi. Vanhempanikin käyttivät ja käyttävät edelleen lyhennelmiä nimestäni.

Minua tämä ei siis haitannut ikinä. Olen kuitenkin ylpeä myös oikeasta nimestäni, se on osa identiteettiä siinä missä väännökset ja lyhennelmätkin.

Koskeeko inho nimien vääntelyä kohtaan myös omia nimiänne ja miten lapsuudenkodissa asiaan suhtauduttiin?

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on aika tavallinen suomalainen etu- ja sukunimi, mutta huomaan useasti, että virallisissa paikoissa lääkärissä tms. se sanotaan väärin. Tyyliin Arja/Tarja/Taina/Aija Mäkynen/Mäkinen. Ei se minua haittaa. Korjaan tarvittaessa, esim. kun joku vastaanottovirkailija kirjoittaa nimeäni paperiin ja sanoo sen ensin väärin.

Vierailija
2/16 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:51"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:06"]

Mulla on muutamia lempinimiä, joita pidän lähinnä kiintymyksen osoituksina. Ulkomailla nimeäni ei osata lausua, mutta minusta se on ihan normaalia. Itse vääntelen kavereitteni nimiä tuon tuosta, keksin ihan uusia diminutiiveja jokaisesta. Eipä ole tullut mieleenkään että joku niistä loukkaantuisi. Loukkaavat nimittelyt ovat ihan eri asia, kyllähän nyt jokainen tajuaa ettei nimityksiä "valas", "jyrä" tai "idari" yleensä tarkoiteta hyvällä.

[/quote]

Nyt on pakko kommentoida, koska ilmeisesti kaikki luulevat että vedän kokonaisen hernepellon nenääni jos joku vääntelee nimeäni ja totean tulipalopakkasen vertaisella kylmyydellä että nimeni on se ja se. No, asia ei niin ole. Ymmärrän että ne vääntelyt on ns. hellittelyä, mutta minä en pidä siitä. En loukkaannu, vaan en vain pidä siitä. Vähän niinkuin en pidä suklaastakaan, mutta en loukkaannu verisesti, vaikka joku sitä tarjoaisikin. 

Terveisin nro. 6, joka kyllä erottaa herjaavat nimittelyn ja "hellittelyn". Pidän vain nimeni soinnista enemmän kuin jostain nimeni väännöksestä.

[/quote]

ööö miksi tämä ja kutosen viesti on muutenkin saanut miinusta? En minäkään erityisemmin pidä siitä että ihmiset eivät osaa kutsua minua oikealla nimelläni, vaan pitää keksiä joku ihmeen lempinimi. Oma nimeni on Niina, enkä pidä siitä että olen ihmisille Ninni, Niinuska, Niinuli, Ninnuli tai mikään muukaan. Eivät ne ole minulle lempinimiä, kun minä en niistä pidä. Vai ottaako jollekin ihan oikeasti koville ettei saa keksiä toisille uusia nimiä? Omalla kohdalla vielä tietyllä tapaa huvittaa kun joku kutsuu minua vaikkapa Ninnuliksi, kun oikea nimeni olisi kuitenkin lyhyempi ja helpompi sanoa. Ehkä sitten jos olisin nimeltäni vaikka Kaponianani (Havaijilainen nimi), sanoisin että kutsukaa Naniksi. No, ehkä me ei pidetä itseämme kutosen kanssa mitenkään hellyyttävinä että tarvitsisimme mitään hellittely nimiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla ei juurikaan ole ollut lempinimiä. Olen joskus ollut vähän kateellinen niille joilla on, tuntuu että heillä on enemmän ystäviä tai että heistä välitetään enemmän.

Vierailija
4/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asuin ulkomailla, eikä kukaan osannut ääntää nimeäni. Lopulta en edes esitellyt itseäni enää oikealla nimelläni, vaan täkäläisellä lempinimelläni. Ei haitannut yhtään.

Vierailija
5/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole lempinimiä mutta välillä kutsutaan väärällä nimellä=viimeinen kirjain vaihtuu. Korjaan vaan selkeästi, ei häiritse.

Vierailija
6/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on nimi, jonka äänneasu on erilainen suomeksi ja ruotsiksi. Varsinkin aiemmin iso osa ihmisistä käytti ruotsalaista versiota, vaikka kotonani käytettiin suomenkielistä ja sillä itseni esittelin. Ei haitannut lainkaan, ruotsin äänneasu on kauniimpi :)

Nimestäni on myös venäläinen muoto, sitäkin jotkut käyttävät ihan spontaanisti. Sekään ei haittaa :) Kirjoitusmuotoa kysytään silloin tällöin, kerron kyllä oikean muodon kysyttäessä, mutta en pahastu jos joku on käyttänyt muuta.

En ymmärrä niitä, jotka tekevät äänneasusta ongelman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos nimi menee väärin, siis jos nimeni olisi vaikkapa Tia, ja minua kutsuttaisiin Piaksi, korjaan nimen. Jos joku keksii "hauskan" väännöksen nimestäni, ilmoitan etten pidä nimeni vääntelystä. Minulla on yksi nimi, jossa on kaksi nimeä yhdistetty, tyyliin tiamaria, ja olen sanonut että jos kokonimeäni ei haluta käyttää, voi nimestäni käyttää sitä ensimmäistä osaa. Eli jos nimeni olisi se Tiamaria, saisi minua kutsua Tiaksi, muttei tiiuskaksi, tiinuliksi, tiinukaksi tms. 

Juu, varmasti kuulostan hemmetin ärsyttävältä nipolta, mutta pidän nimestäni, enkä pidä siitä että sitä väännellään. Sitä tehtiin jo tarpeeksi ala-asteella.

Vierailija
8/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En reagoi väännöksiin. Yhteen lempinimeen vastaan kyllä. Varsinkin yksi venäläinen aikuisopiskelija luokaltani tykkää kutsua mua tän nimen venäläisellä muodolla. Siinähän kutsuu, en suostu tunnistamaan sitä nimekseni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 17:33"]

Mulla ei juurikaan ole ollut lempinimiä. Olen joskus ollut vähän kateellinen niille joilla on, tuntuu että heillä on enemmän ystäviä tai että heistä välitetään enemmän.

[/quote]

Minä ainakin otan lempinimet kiintymyksen merkkinä. Välillä käytän nimiväännöksiä vähän liiankin huolettomasti, kun meillä kotona ja suvussa se oli tapana. Tulee sellainen nolo ja torjuttu olo kun sanot vaikka Susannaa Suskuksi tai Elinaa Elluksi ja toinen korjaa "joo mun nimi ei oo Kata vaan _Katariina_". Kun tarkoitus kuitenkin on ennen kaikkea antaa toiselle positiivista erityishuomiota. No, kerrasta oppii aina ihmisten kanssa. On vaan vaikea ymmärtää, miksi joku haluaisi torjua huomionosoituksen. En minäkään kaikista oman nimeni väännöksistä tykkää, mutta tuskin kukaan pahalla niitä keksii. Pilkkanimet on tietty erikseen.

Ap

Vierailija
10/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 17:44"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 17:33"]

Mulla ei juurikaan ole ollut lempinimiä. Olen joskus ollut vähän kateellinen niille joilla on, tuntuu että heillä on enemmän ystäviä tai että heistä välitetään enemmän.

[/quote]

Minä ainakin otan lempinimet kiintymyksen merkkinä. Välillä käytän nimiväännöksiä vähän liiankin huolettomasti, kun meillä kotona ja suvussa se oli tapana. Tulee sellainen nolo ja torjuttu olo kun sanot vaikka Susannaa Suskuksi tai Elinaa Elluksi ja toinen korjaa "joo mun nimi ei oo Kata vaan _Katariina_". Kun tarkoitus kuitenkin on ennen kaikkea antaa toiselle positiivista erityishuomiota. No, kerrasta oppii aina ihmisten kanssa. On vaan vaikea ymmärtää, miksi joku haluaisi torjua huomionosoituksen. En minäkään kaikista oman nimeni väännöksistä tykkää, mutta tuskin kukaan pahalla niitä keksii. Pilkkanimet on tietty erikseen.

Ap
[/quote]

Mua ei haittaa ne normaalit. Mun nimi on siis Katariina ja en mä suutu niistä mistään ja Kataksi mua kutsutaankin usein. Ne ihme väännökset mua nyppii. Tähän mennessä kuultu esim Kat (äännettynä kät, eli kissa), Jekaterina sen venäläisen luokkakaverin toimesta (olen Katariina, en Jekaterina, sais jo kolmen vuoden jälkeen oppia sen), Katiska (seriously?) ja Karkki. Välillä joku keksii jotain mistä en oikeasti tajua, että se puhuu mulle.
-7

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on muutamia lempinimiä, joita pidän lähinnä kiintymyksen osoituksina. Ulkomailla nimeäni ei osata lausua, mutta minusta se on ihan normaalia. Itse vääntelen kavereitteni nimiä tuon tuosta, keksin ihan uusia diminutiiveja jokaisesta. Eipä ole tullut mieleenkään että joku niistä loukkaantuisi. Loukkaavat nimittelyt ovat ihan eri asia, kyllähän nyt jokainen tajuaa ettei nimityksiä "valas", "jyrä" tai "idari" yleensä tarkoiteta hyvällä.

Vierailija
12/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:06"]

Mulla on muutamia lempinimiä, joita pidän lähinnä kiintymyksen osoituksina. Ulkomailla nimeäni ei osata lausua, mutta minusta se on ihan normaalia. Itse vääntelen kavereitteni nimiä tuon tuosta, keksin ihan uusia diminutiiveja jokaisesta. Eipä ole tullut mieleenkään että joku niistä loukkaantuisi. Loukkaavat nimittelyt ovat ihan eri asia, kyllähän nyt jokainen tajuaa ettei nimityksiä "valas", "jyrä" tai "idari" yleensä tarkoiteta hyvällä.

[/quote]

Nyt on pakko kommentoida, koska ilmeisesti kaikki luulevat että vedän kokonaisen hernepellon nenääni jos joku vääntelee nimeäni ja totean tulipalopakkasen vertaisella kylmyydellä että nimeni on se ja se. No, asia ei niin ole. Ymmärrän että ne vääntelyt on ns. hellittelyä, mutta minä en pidä siitä. En loukkaannu, vaan en vain pidä siitä. Vähän niinkuin en pidä suklaastakaan, mutta en loukkaannu verisesti, vaikka joku sitä tarjoaisikin. 

Terveisin nro. 6, joka kyllä erottaa herjaavat nimittelyn ja "hellittelyn". Pidän vain nimeni soinnista enemmän kuin jostain nimeni väännöksestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on aika erikoinen nimi, ja se menee usein väärin. Korjaan yleensä silloin, kun se on tarpeellista, joskus en vaan jaksa kun sitä tosiaan tapahtuu niin usein. Lempinimiä on tosi paljon, sanotaanko niin että tuntemistani ihmisistä noin 30 % kutsuu minua oikealla nimelläni, ja kolme eri lempinimeä jakautuu 30-30-5. Noista ensimmäisen olen saanut päiväkodissa, toisen ehkä noin 7 vuotta sitten. Pieni kaveriporukka (5 %) kutsuu minua taas ihan omalla nimellä, ja loput 5 % milloin milläkin väännöksellä. Tältä istumalta voisin luetella ehkä noin 8 lempinimeä joita minusta käytetään säännöllisesti. Mitään ei ole lempinimiä vastaan :)

Vierailija
14/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ei haittaa, jos joku satunnainen ihminen sanoo joskus nimeni väärin. Nuorempana totuin siihen, että se aika usein sanottiin väärin. Nykyään nimeni on yleistynyt siinä määrin, ettei väärin sanomisia juuri kuule.
Sen sijaan lapseni nimi sanotaan usein väärin, tai se siis muistetaan väärin ja sekoitetaan yhteen supertusinanimeen. Korjaan sen joka kerta.
Mullakaan ei ole lempinimeä, vaikka nimeni ei ole ihan lyhyt. Koen samalla lailla kuin joku aiemmin, että musta ei tykätä yhtä paljon kuin jostain toisista, koska nimeäni ei ole väännelty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun nimestä ihmisillä menee sekaisin yleensä joku vokaali, esim. siis vaikka jenna -> janna tai jenni... Oon valitettavasti aika ujo enkä aina viitsi korjata jos oletan vaikka ettei tulla tulevaisuudessa kys. ihmisen kanssa oleen tekemisissä. Erän nykyinen kaveri kutsu mua tosin pitkään tollasella väärällä nimellä kun en olettanut että päädytään ihan kavereiksi asti ja sit tietyssä vaiheessa olis ollu vaan tosi kiusallista olla silleen et hei, mun nimi on x :D toinen yhteinen kaveri sit korjas jossakin vaiheessa ton erheen että kiusallista siitä tuli siis kyllä joka tapauksessa...

Vierailija
16/16 |
06.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on suomalainen, mutta erittäin harvinainen sukunimi. Se sanotaan uusissa paikoissa, esim. Lääkäri, neuvola jne. Vähintään joka toinen kerta väärin. En vedä hernettä nenään, mutta korjaan vaan. Jos hoidan jotain virallista asiaa joudun aina tavaamaan nimen. Eipä sekään haittaa.

lempinimiä minulla on muutama, perhe ja ystävät käyttävät, on minusta lähinnä hellyttävää ja olen tottunut siihen.