MIKSI psykosimulantit rauhoittavat adhd-ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Koska ADHD ihmisen aivot on laiskat. Ylivillaus johtuu siitä, että aivot yrittävät pitää itseään käynnissä.  Piristävillä aineilla aivot saadaan pysymään niin virkeinä, että ne jaksavat keskittyä.

Päinvastoin. ADHD-ihmisen aivot käynnistävät lukuisia prosesseja kuten neurotyypillisenkin aivot, mutta ADHD-aivot eivät osaa lopettaa aloittamiaan prosesseja, jolloin syntyy kaiken sotkeva "ruuhka" aivoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Just tänään kokeilin lapsen ADHD-lääkettä (juu juu, on rikos käyttää toisen ihmisen reseptilääkkeitä, mutta en halua syöttää lapselle lääkettä ilman, että tiedän miten se vaikuttaa minulla). En huomannut mitään vaikutusta keskittymiskykyyn, eli keskityin töihin ihan samalla tavalla (osittain hyvin, osittain huonosti) kuin ilman lääkettä.

Keskipäivällä tuli voimakkaita onnellisuudentunteita, jolle ei ollut syytä, mutta nyt tajusin, että se johtui tietysti lääkkeestä. Se oli kyllä kiva tunne! Viiden aikaan sitten alkoi päässä tuntua ns. lasku. Väsyttää ja pientä päänsärkyä.

Sanoisin siis, että normihenkilö ei juurikaan hyödy noista lääkkeistä, lukuunottamatta tuota hyvänolontunnetta.

Tavallinen ihminen osaa keskittyä melko hyvin normaalisti joten se vaikutus ei ole niin selkeä, ADHD:lla se on kuin yöllä ja päivällä. Jos verrataan vaikka siihen, että 'tavis' yrittää keskustella samalla kuin katsoo telkkaria. Lääke sammuttaa telkkarin. ADHD yrittää keskustellessaan katsoa telkkaria, somettaa, kuunnella radiota, ja leikata koiran kynsiä. Lääke poistaa kaikki nuo ärsykkeet.

Jos olisit normaalin työnteon sijaan koittanut lukea monta tuntia vaikka lääkiksen pääsykoematskuja niin todennäköisesti olisit huomannut eron. Se ei vaan tavallisilla ihmisillä ole niin dramaattinen se ero. Lisäksi jos ei ole yhtään sietokykyä aineeseen, se voi pienilläkin annoksilla tuottaa euforiaa jonka sinäkin koit, joka sitten haitta keskittymistä. Mutta tutkitusti terapeuttiset annokset psykostimulantteja aiheuttavat melko lieviä mutta aivan selkeitä hyötyjä lähes koko väestössä ennen kaikkea keskittymiskyvyssä, työmuistissa, pitkäjänteisyydessä ja motivaatiossa.

Amfetamiinin vaikutusta kuvaa tavikselle parhaiten hyvin, hyvin vahva kahvi. Se on vaan paljon voimakkaampi keskushermoston stimulantti joten se voi "toimia" ja "päässä" paljon enemmän kuin kofeiini, joka alkaa isoina annoksina lähinnä tuottamaan hikoilua, ääreishermoston yliaktiivisuutta ja vapinaa, tärinää, pakkoliikkeitä.

Amfetamiinin tuoma päihtymys on hyvin pitkälti sitä että on korostetun selvin päin mutta sellainen olo että jaksaa, pystyy, haluaa. Itsevarma ja energinen, muttei "sekaisin" (ennen kuin vetää tosi paljon, tai tosi pitkään nukkumatta välissä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ADHDta sairastavalla ihmisellä on puute ko välittäjäaineita aivoissa. Ihan samalla tavalla kuten masentuneella on puute serot8niinista. Useat masennuslääkkeet nostavat aivojen serotoniinitasoa.

Jos ns terve ottaa noita lääkkeitä, niin silloin ko välittäjäaineita on elimistössä liikaa, ja lääkkeistä onkin haittaa. Hypermania, rytmihäiriöt , vapina jne.

Ei pidä paikkaansa, että terveiden verrokkien ja ADHD-potilaiden välillä olisi eroja siinä, miten nuo stimulantit vaikuttavat aivoissa. Tuo on pelkkä lääkeyhtiöiden markkinoima pseudotieteellinen hypoteesi, kuten masennuksen serotoniiniteoriakin.  Esimerkiksi vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Ritalinin vaikutuksia ADHD-potilaiden ja terveiden verrokkien dopamiinivasteisiin ja keskittymiskykyyn. Tutkimuksen mukaan ADHD-diagnoosi ei itsessään selittänyt dopamiinivasteita eikä keskittymiskyyvn paranemista, vaan sama keskittymiskyvyn paraneminen havaittiin terveillä verrokeilla joilla syystä tai toisesta oli varaa nostaa suoritustasoaan keskittymiskyvyn alueella.   ADHD-potilailla ei ole mitään havaittua poikkeamaa aivoissaan -kyse on puhtaasti sosiaalisesta konstruktiosta, jolla kuvataan tiettyä käytöstä. Stimulanttien vaikutus on yksilöllinen, jotkut ADHD-potilaat tulkitsevat vaikutukset elämää mullistaviksi ja jotkut kokevat lähinnä voimakkaita sivuoireita. Samalla tavalla on ihmisiä, jotka rakastuvat heroiiniin ensimmäisellä kokeilulla ja ihmisiä, jotka eivät jää koukkuun yhtä helposti opioideihin, syyt ovat hyvin monisyisiä ja yksilöllisiä. Ei siinäkään mitään neurobiologista patologiaa ole varmastikaan takana, miksi toisesta tulee alkoholisti ja toinen kärsii niin kovasta krapulasta että juominen tuntuu lähinnä vastenmieliseltä. Kyse on normaalista vaihtelusta yksilöiden välillä. 

https://www.cam.ac.uk/research/news/imaging-study-shows-dopamine-dysfun…

Tämä on ihan taivaan tosi, kannattaa perehtyä jos on ADHD tai kiinnostaa ylipäätään psyykenlääkkeiden toiminta.

Ylipäätään suurin osa noista "välittäjäaineiden epätasapaino" -väitteistä on aika huuhaata, parhaimmillaankin yksinkertaistamista. Se on suosittu narratiivi koska siinä tarjotaan yksinkertainen ratkaisu, joka on lääkkeet (tämä pätee erityisesti mielialalääkepuolella).

Mitä tulee alkoholismiin ja addiktioon, näitä aiheuttavat geneettiset erot eivät ole pääsääntöisesti neuropuolella vaan ennen kaikkea liittyvät entsyymeihin jotka vaikuttavat päihteiden metaboliaan. Jotkut metaboloivat esim alkoholia nopeasti, ja päihtyvät voimakkaammin samasta annoksesta. Joillain syntyy jo pienestä määrästä alkoholia antabuksen tyylinen reaktio kun alkoholi muuttuu asetaldehydiksi nopeammin, koska on enemmän tiettyä entsyymiä.

Minulla ei ole ADHD:ta ja stimulantit toimivat minulla yleisestikin siten että jonkin aikaa ne parantavat keskittymistä ja selventävät päätä, dekstroamfe jopa rauhoittaa, sitten stimulaatio vie voiton ja lopuksi skarppius häviää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hyvä kysymys. Minulla on diagnosoitu aikuisena adhd ja sivuvaikutusten takia on ollut hankalaa löytää sopivaa lääkettä päivittäiseen käyttöön. Nyt kun kokeilin pitkästä aikaa niin on kerrankin mahdollista vain loikoilla sängyssä ja suunnitella jotain. Olen tänään saanut kaiken suunnitellun kerralla valmiiksi ja nyt on mukava ja rentokin olo. Ihan käsittämätöntä ajatella että tämä sama aine voisi saada jonkun toisen todella vilkkaaksi ja puheliaaksi ja euforiseksi.

Kokeilepa ottaa 4-5x se lääkeannos. Päihdekäytössä annokset ovat suurempia kuin ADHD:n hoidossa, ja tavallisillekin ihmisille ihan tutkitusti terapeuttiset annokset psykostimulantteja parantavat suorituskykyä. Monet yliopisto-opiskelijat parantavat suorituksiaan stimulanteilla vaikka heillä ei olisi keskittymishäiriötä, koska se toimii samalla tavalla. Ei-ADHD saa vain vähemmän hyötyä siitä koska pystyy normaalitilassaankin keskittymään, vaikutus ei ole niin dramaattinen.

Just näin, aika älytöntä verrata lääkeannosta päihdeannokseen että miten joku tästä tuntee euforiaa ja puheliaisuutta. Mulla on Elvanse, se toiseksi vahvin 50mg joka vastaa noin 20mg amfetamiinia. Jos joku päihdekäyttäjä vetää piriä 300mg (ja ajatellaan että se on ehkä 20% puhdasta joten 60mg, ja se pistää sen suoneen eli se imeytyy tehokkaammin kuin vatsasta). Syö kolme-neljä kertaa se oma annos ja tuu sit kertoo pärisikö.

Vierailija kirjoitti:

Koska he eivät pysty keskittymään yhteen asiaan pitkään. Ei se lääke sillä tavalla rauhoita kuin joku depressantti, että se vaikuttaisi lamaavasti, vaan siten että pystyy keskittymään yhteen asiaan. Siinä mielessä se rauhoittaa, se ei rauhoita kuten joku Diapam.

Jos tavallinen ihminen ottaa terapeuttisen annoksen stimulanttia niin seuraa samaa, mitä ADHD-potilaalla. Se parantaa keskittymiskykyä, työmuistia, pitkäjänteisyyttä. ADHD-potilaalla nämä vaikutukset ovat suuremmat johtuen normaalista keskittymiskyvyn puutteesta. Mutta lääkeannokset parantavat samoja asioita kaikilla ihmisillä.

Suurempina annoksina päihdyttää sitten kaikkia.

Tää.

ADHD tahtomattaan multitaskaa koko ajan ja on kymmenen eri rautaa tulessa. Lääke mahdollistaa sen että se pystyy vaikka istumaan koneen ääressä ja lukemaan tekstiä lähtemättä ajatuksissaan sivuraiteille, tai tyhjentämään astianpesukoneen ilman että se keskeytyy siihen että se näkee tahran ikkunassa jonka hinkkaa pois, ja lähtee sit siitä pesemään pyykkiä vaikka astiat on vielä koneessa.

Se rauhoittuminen on sitä että tekee yhden asian kerrallaan ja keskittyy siihen. Ei niistä mitään uneliaita tule.

Vierailija kirjoitti:

Mulle määrättiin muinon concertaa add:hen ja n. 20 min. ottamisesta alkoi tulla euforiaa, jonka suurin terä kesti n. tunnin - pari ja sitten se muuttui hulluksi hikoiluksi ja vapinaksi ja vaikutus tasaantui. Yöllä saattoi olla ettei saanut unta, sillä piristi niin paljon ja kauan.

Nykyään en enää viitsi ottaa kun tuntuu, että niistä napeista alkoi mulla jonkinlainen alamäki masennuksen suhteen. Ja silloin se tunne kun toleranssi alkoi kasvaa ja yritti lopettaa. Kun elämä ei tuntunut enää miltään.

Olen ollut jo useamman vuoden ilman, enkä varmaankaan aio enää kokeilla.

Miksi piristävää ADD:hen, ellei impulsiivisuus kerran ole ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ADHDta sairastavalla ihmisellä on puute ko välittäjäaineita aivoissa. Ihan samalla tavalla kuten masentuneella on puute serot8niinista. Useat masennuslääkkeet nostavat aivojen serotoniinitasoa.

Jos ns terve ottaa noita lääkkeitä, niin silloin ko välittäjäaineita on elimistössä liikaa, ja lääkkeistä onkin haittaa. Hypermania, rytmihäiriöt , vapina jne.

Itseasiassa mitään aivojen serotoniinitasoja ei ole ikinä mitattu koska niitä ei voi mitata. Jos voisi niin niille olisi asetettu tavoite ja viitearvot. Tiedettäisiin minkä verran henkilölle pitää antaa serotoniinia ja sitä myös voisi seurata laboratoriokokein. Tämä on vain yksi isolle yleisölle myyty myytti serotoniinivajeesta mitä ei ole pystytty todistamaan millään tavalla tähän mennessä.

Outo ajatus että olisi jokin tavoite, kun elämä perustuu muutokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on yleinen harhaluulo, että esim. amfetamiineista tulee joku ihmeen sekopärinä. Niistä tulee oikeastaan aika rauhallinen olo, pirteä mutta rauhallinen olo.

Juu ja sydänongelmia, ruokahaluttomuutta yms.

22v lapsellani on todella paha adhd. Hän saa kovia sivuvaikutuksia lääkkeestään (elvance) mutta käyttää sitä silti ihan jokainen päivä, koska muuten ei pääse edes sängystä ylös saati että siais mitään tehtyä. Lapseni on myös langanlaiha.

Kriisi olisi parempi läpikäydä potilaana, joka ei väkisin yritä elää normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Just tänään kokeilin lapsen ADHD-lääkettä (juu juu, on rikos käyttää toisen ihmisen reseptilääkkeitä, mutta en halua syöttää lapselle lääkettä ilman, että tiedän miten se vaikuttaa minulla). En huomannut mitään vaikutusta keskittymiskykyyn, eli keskityin töihin ihan samalla tavalla (osittain hyvin, osittain huonosti) kuin ilman lääkettä.

Keskipäivällä tuli voimakkaita onnellisuudentunteita, jolle ei ollut syytä, mutta nyt tajusin, että se johtui tietysti lääkkeestä. Se oli kyllä kiva tunne! Viiden aikaan sitten alkoi päässä tuntua ns. lasku. Väsyttää ja pientä päänsärkyä.

Sanoisin siis, että normihenkilö ei juurikaan hyödy noista lääkkeistä, lukuunottamatta tuota hyvänolontunnetta.

Eli aiheuttaa mielialanvaihtelua ( = hyvää ja huonoa). Vaarallista, jos on taipumusta masennukseen tai itsetuhoisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ADHD ihmisen aivot on laiskat. Ylivillaus johtuu siitä, että aivot yrittävät pitää itseään käynnissä.  Piristävillä aineilla aivot saadaan pysymään niin virkeinä, että ne jaksavat keskittyä.

 

Päinvastoin. ADHD-ihmisen aivot käynnistävät lukuisia prosesseja kuten neurotyypillisenkin aivot, mutta ADHD-aivot eivät osaa lopettaa aloittamiaan prosesseja, jolloin syntyy kaiken sotkeva "ruuhka" aivoissa. 

Kamala ajatus! Että ihminen olisi lähtökohatisesti aktiivisesti tykittävä kaaos, jota täytyy hillitä. Kamala vaiva...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just tänään kokeilin lapsen ADHD-lääkettä (juu juu, on rikos käyttää toisen ihmisen reseptilääkkeitä, mutta en halua syöttää lapselle lääkettä ilman, että tiedän miten se vaikuttaa minulla). En huomannut mitään vaikutusta keskittymiskykyyn, eli keskityin töihin ihan samalla tavalla (osittain hyvin, osittain huonosti) kuin ilman lääkettä.

Keskipäivällä tuli voimakkaita onnellisuudentunteita, jolle ei ollut syytä, mutta nyt tajusin, että se johtui tietysti lääkkeestä. Se oli kyllä kiva tunne! Viiden aikaan sitten alkoi päässä tuntua ns. lasku. Väsyttää ja pientä päänsärkyä.

Sanoisin siis, että normihenkilö ei juurikaan hyödy noista lääkkeistä, lukuunottamatta tuota hyvänolontunnetta.

Eli aiheuttaa mielialanvaihtelua ( = hyvää ja huonoa). Vaarallista, jos on taipumusta masennukseen tai itsetuhoisuuteen.

Toisin sanoen, aiheutti tai vahvisti kokeilijalla kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet.

Lääke, joka helposti aiheuttaa mielenterveysongelmia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ADHDta sairastavalla ihmisellä on puute ko välittäjäaineita aivoissa. Ihan samalla tavalla kuten masentuneella on puute serot8niinista. Useat masennuslääkkeet nostavat aivojen serotoniinitasoa.

Jos ns terve ottaa noita lääkkeitä, niin silloin ko välittäjäaineita on elimistössä liikaa, ja lääkkeistä onkin haittaa. Hypermania, rytmihäiriöt , vapina jne.

Ei pidä paikkaansa, että terveiden verrokkien ja ADHD-potilaiden välillä olisi eroja siinä, miten nuo stimulantit vaikuttavat aivoissa. Tuo on pelkkä lääkeyhtiöiden markkinoima pseudotieteellinen hypoteesi, kuten masennuksen serotoniiniteoriakin.  Esimerkiksi vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Ritalinin vaikutuksia ADHD-potilaiden ja terveiden verrokkien dopamiinivasteisiin ja keskittymiskykyyn. Tutkimuksen mukaan ADHD-diagnoosi ei itsessään selittänyt dopamiinivasteita eikä keskittymiskyyvn paranemista, vaan sama keskittymiskyvyn paraneminen havaittiin terveillä verrokeilla joilla syystä tai toisesta oli varaa nostaa suoritustasoaan keskittymiskyvyn alueella.   ADHD-potilailla ei ole mitään havaittua poikkeamaa aivoissaan -kyse on puhtaasti sosiaalisesta konstruktiosta, jolla kuvataan tiettyä käytöstä. Stimulanttien vaikutus on yksilöllinen, jotkut ADHD-potilaat tulkitsevat vaikutukset elämää mullistaviksi ja jotkut kokevat lähinnä voimakkaita sivuoireita. Samalla tavalla on ihmisiä, jotka rakastuvat heroiiniin ensimmäisellä kokeilulla ja ihmisiä, jotka eivät jää koukkuun yhtä helposti opioideihin, syyt ovat hyvin monisyisiä ja yksilöllisiä. Ei siinäkään mitään neurobiologista patologiaa ole varmastikaan takana, miksi toisesta tulee alkoholisti ja toinen kärsii niin kovasta krapulasta että juominen tuntuu lähinnä vastenmieliseltä. Kyse on normaalista vaihtelusta yksilöiden välillä. 

https://www.cam.ac.uk/research/news/imaging-study-shows-dopamine-dysfun…

Tämä on ihan taivaan tosi, kannattaa perehtyä jos on ADHD tai kiinnostaa ylipäätään psyykenlääkkeiden toiminta.

Ylipäätään suurin osa noista "välittäjäaineiden epätasapaino" -väitteistä on aika huuhaata, parhaimmillaankin yksinkertaistamista. Se on suosittu narratiivi koska siinä tarjotaan yksinkertainen ratkaisu, joka on lääkkeet (tämä pätee erityisesti mielialalääkepuolella).

Sen tavallaan ymmärtää kyllä. Ei verovaroin voida/haluta "hoitaa" potilaita, jotka voisivat höpöttää terapiassa niitä näitä vaikka viiden vuoden ajan, ilman että kuitenkaan siitä aikuistuvat.