Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mun molemmat isoisoisät oli sodassa.
04.10.2014 |
Toinen soti venäläisiä vastaan ja toinen suomalaisia.
Kommentit (45)
Niin minunkin papat <3 molemmat päässeet jo ns. parempaan paikkaan. Äidin isä syntyi -15 ja isänisä -25 (rintamalle 17-vuotiaana). Itse olen 32 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 20:51"]Mun molemmat ISOisät olivat sodassa ryssiä vastaan. Molemmat astuivat ajasta iäisyyteen alle 20 vuotta sitten ja muistan heidät hyvin. Kaipaan kumpaakin äärettömän paljon. Vasta nyt vanhempana olen alkanut ymmärtää, miten nuo miehet (ja naiset - sotakoiria ja -hevosia unohtamatta) uhrautuivat meidän kaikkien puolesta. Sitä epäitsekkyyden määrää on vaikea käsittää.
terkuin 4-kymppinen
[/quote]
Mun ISÄ soti jatkosodassa venäläisiä vastaan.
T. 38 v
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 20:56"]
Voiko sanoa "uhraus", kun ei ollut vaihtoehtoja? Karkulaiset ammuttiin.
[/quote]
Eikö se ollut sitä suurempi uhraus jos ei ollut vaihtoehtoja? Sinne meni nuoruus, aika usealta myös terveys. Isoäitini aina kertoi isoisästä että lapset (isäni ja tämän sisko, isäni syntyi juuri ennen talvisotaa ja sisarensa juuri ennen jatkosodan alkua) eivät koskaan tunteneet sitä miestä, jonka kanssa isoäiti meni naimisiin, niin paljon isoisä muuttui sodassa etulinjassa, vaikka ei edes haavottunut.
Jaa, niin minunkin. Molemmat tosin samaa vihollista vastaan.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 20:45"]
Toinen soti venäläisiä vastaan ja toinen suomalaisia.
[/quote]
Mitä mieltä he olivat toisistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat? Ei isoisoisistä voi sana molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ne 2 muuta teki sodan aikaan?
Pölhöpää ap. Isoisoisiä on 4 kpl, ei 2. Et voi sanoa molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun molemmat ISOisät olivat sodassa ryssiä vastaan. Molemmat astuivat ajasta iäisyyteen alle 20 vuotta sitten ja muistan heidät hyvin. Kaipaan kumpaakin äärettömän paljon. Vasta nyt vanhempana olen alkanut ymmärtää, miten nuo miehet (ja naiset - sotakoiria ja -hevosia unohtamatta) uhrautuivat meidän kaikkien puolesta. Sitä epäitsekkyyden määrää on vaikea käsittää.
terkuin 4-kymppinen
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 20:51"]
Mun molemmat ISOisät olivat sodassa ryssiä vastaan. Molemmat astuivat ajasta iäisyyteen alle 20 vuotta sitten ja muistan heidät hyvin. Kaipaan kumpaakin äärettömän paljon. Vasta nyt vanhempana olen alkanut ymmärtää, miten nuo miehet (ja naiset - sotakoiria ja -hevosia unohtamatta) uhrautuivat meidän kaikkien puolesta. Sitä epäitsekkyyden määrää on vaikea käsittää.
terkuin 4-kymppinen
[/quote]
Juu sama. En minäkään nuorena ymmärtänyt, miten isosta asiasta oli kysymys ja miten iso uhraus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun molemmat isosisät soti myös, isoisoisistä oli jo yksi kuollut ja ne kolme muuta liian vanhoja.
Voiko sanoa "uhraus", kun ei ollut vaihtoehtoja? Karkulaiset ammuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun molemmat isoisät soti neuvostoliittolaisia vastaan ja ainakin toinen myös saksalaisia.
Mulla faija oli sodassa ja haavoittui luodeista aika pahasti, mutta ei kuollut, sillä enpäs tässä kirjoittelisi.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 20:56"]
Voiko sanoa "uhraus", kun ei ollut vaihtoehtoja? Karkulaiset ammuttiin.
[/quote]
Tämä. Ehkä osalle se maanpuolustus ja itsensä uhraaminen oli kunnia-asia, mutta eipä siitä voinut halutessaan kieltäytyäkään. Saati jotkut sotakoirat ja -hevoset, tuskin paljoa mielipiteitä kysyttiin.
Mun vaarit taisteli ryssää vastaan. He selvisivät sieltä hengissä, tosin haavoittuneina ja kantoivat sodan traumoja syvällä sielussaan.
Mun isäni soti Neuvostoliittoa vastaan. Isoisäni olivat iihen sotaan liian vanhoja. Mieheni isä taisteli liittoutuneiden joukoissa. Tai oikeastaan olivat virallisesti sodassa suomea vastaan vuoden 1841 jälkeen, mutta ilman yhtään sototointa.
Ryssät pudotti pommin taloon jossa mummo silloin asui, onneksi ei ollut kotona. Vaari sitten ampui tykillä ryssiä.
Alue: Aihe vapaa
Minä en tiedä isoisästä mitään, toisesta ei tarkkaa tietoakaan (äiti avioton lapsi) ja toinen kuollut jo 10 vuotta ennen syntymääni. Olen siis ollut ukiton aina. Isän veli on ollut 22-vuotiaana kaatunut alikersantti, ja joku mitali meillä oli säilytyksessä ja luulin sitä ansiomitaliksi, mutta vasta viime aikoina tajusin, että sehän oli mummon sururisti, joka oli jäänyt isälle. Se on kadonnut, eli luultavasti annettu jossain vaiheessa isän siskolle.