Epäilen olevani "narsisti"
Sanon " " koska kaiketi oikea narsismi on vähän erilaista mutta olen jo pitempään havainnut ajattelevani ja tuntevani useista asioista täysin toisin kuin tuttavani (ystäviä minulla ei oikeastaan ole, työpäivän jälkeen käkin yleensä yksikseni) ja aika paljon kieroutuneemmin siis. Tein huvikseni jonkun nettitestin ja sen mielestä olen 100 prosenttisesti narsisti. Molemmat vanhempani ovat hyvin itsekeskeisiä, päädyn aina lyhytaikaisiin ja ongelmaisiin suhteisiin hyvin itsekeskeisten miesten kanssa ja epäilen aina joka toista vastaantulijaa narskuksi, joten tiedän asiasta jotakin, mutta ehkä olenkin sitten itse vähän sen tyyppinen...eniten vaivaa tietynlainen tunnekylmyys ja tästä johtuva oman pään sisällä esiintyvä kateus/ julmuus tuntevia ihmisiä kohtaan sekä totaalisen tyhjä olo. Näistä on ollut hyötyä kun on pitänyt monesta paikasta luikerrella ehjin nahoin pois mutta nyt se alkaa kääntyä itseään vastaan. Olen myös kyllästynyt esittämään ns normaalia ihmistä, haluaisin olla sellainen. Olen myös useimmiten ihan muuten vaan kyllästynyt ja usein tekee mieli esim varastaa jotain ihan huvin vuoksi mutta en ole ikinä rikkonut lakia.
Mitä tehdä?
Kommentit (3)
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/hyrck309.htm
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/hyrck106.htm
kosahtaako nuo?
Oikeita narsistejahan on todella vähän ja niitä on asiantuntijoidenkin hankala diagnosoida. Mutta ihmisiä joilla on narsistisia piirteitä on sitten enemmän. Joku voisi sanoa että kaikilla on jonkun tasoisia narsistisia piirteitä, mutta en itse ihan allekirjoita tuota. Oikea narsisti ei koskaan mieti onko narsisti, eli jos epäilet olevasi narsisti niin tuskin sitä täysin olet. Itsekkyys ei ole narsismia vaan mun mielestä luonteenpiirre.
Hyppää järveen.