kun teille syntyi toinen lapsi

Ainoostaan rankkaa on ollut uudestaan kaiken läpikäyminen. Mutta kyllä tämä sen arvoista on :)

Ruokaa on taas joka puolella, paljon siivottavaa ja kohta alkaa uhmat. Voisin hypätä ne yli. Toisaalta tuollainen vasta kävelemään oppinut on ihan äärettömän suloinen.

Ikäeroa lapsilla 7 vuotta. Arki muuttui aika paljon koska esikoinen aloitti koulun samalla ku itse jäin mammalomalle, eli enää ei tarvinnut herätä neljältä yöllä ja enemmän yhdessäolo aikaa perheen kesken, mies käy normaaliin tapaan töissä ja isyysloman pitää jouluna, eli isä hoitaa toimeentulon. Alkuun ei esikoinen ole ollut mustasukkainen mutta kyt viime viikkoina on ruvennut kiukuttelemaan jos kiinnitän liikaa huomiota vauvaan ja yöheräily on alkanut esikoisen kohdalla uudestaan. Rankkaa on mut toivottavasti ajan myötä helpottaa ku pääsen takas töihin ja vauva kasvaa.

Meillä lapsilla on ikäeroa 2v3kk ja kun kuopus syntyi, oli alkukesä ja mies juuri vaihtanut työpaikkaa. Mies oli kotona ensin viikon ja sitten joskus syksyllä toisen viikon. Isyysloman hän piti joulun aikoihin vasta. Ensimmäiset kuukaudet olivat toisaalta rankkoja, oli sellaista uuden opettelua ja tottumista siihen että kuopus oli paljon esikoista vaativampi. Mutta toisaalta ne kuukaudet meni omalla painollaan eteenpäin ja niistä on jäänyt hyvät muistot. 

Taloudellinen tilanne oli meillä hyvä, onneksi. Ja onneksi myös esikoinen oli jo pienenä sellainen hömpöttelijä, joka istui kainalossa kun syötin vauvaa ja leikki lähellä itsekseen tai teki minun kanssa kotitöitä. Uhmaamaan hän alkoi vasta myöhemmin, onneksi sekin. 

Ikäeroa lapsilla reilu 2 vuotta ja hyvin sujui. Toinen tuli sektiolla ja olin todella kipeä viikkoja. Mies oli vain pari päivää kotona ja meni töihin. Esikoisesta oli todella suuri apu. Hän toi tyynyjä, tutteja, rättejä, maidonkeräilijöitä jne. Otin esikoisen siis täysillä vauvan hoitoon mukaan ja kun mies oli kotona, niin laitoin päähuomioon esikoiseen. Homma pyöri hyvin eikä suurempia mustasukkaisuusdraamoja ollut.

Taloudellinen tilanne oli hyvä.

Ihan se tavallinen lapsiperhearki jatkui sillä erotuksella ettei taas saanut nukkua täysiä yötä.

Ikäeroa oli 4,5v. ja esikoinen jatkoi päiväkodissa puolipaikalla eli oli päiväkodissa joka toinen päivä.                (10 hoitopäivää kk) Esikoinen ei ollut mustasukkainen. Tykkäsi vauvasta. 

Molemmat lapset  perusterveitä joten kaikki sujui ihan ok.

Miehellä hyvä työ ja raha-asiat oli ok. Parisuhde ok.

Ikäeroa oli 1v4kk. Ei ollut rankkaa. Isompi oli kova hoitamaan vauvaa. Halusi antaa pullosta maitoa,auttoi vaipan vaihdossa jne..toki pidin huolen siitä että isompi sai myös kaksinkeskistä aikaa kanssani. Taloudellinen tilanne ei muuttunut,ei tarvinnu ostaa vauvalle mitään.
Eipä meidän elämä siitä muuttunut. Nyt ovat lapset jo koululaisia.

Miten rajusti arki muuttui?

-Arki muuttui siten että kaikki lähteminen oli hitaampaa ja vaikeampaa uhmaikäisen+vastasyntyneen kanssa. Vauva oli todella itkuinen ja vaativa, joten vaikka ennen oltiin esikoisen kanssa tosi aktiivisia kyläluutia ja puistoilijoita, niin vauvan synnyttyä jumitettiin paljon kotona hytkyttelemässä itkevää vauvaa. Se kävi myös oman jaksamisen päälle.

Oliko raskasta kahden lapsen kanssa, ja mikä oli ikäero?

-Ikäero oli aika tasan 2v. Oli raskasta lähinnä sen vauvan vaativuuden takia, jos vauva olisi ollut samanlainen lunki sopeutuja kuin esikoinen vauvana oli, niin todennäkösiesti en olisi eroa yhten ja kahden lapsen hoitamisessa edes huomannut

Oliko mies töissä ja sinä kotona, kuinka oli taloudellinen tilanteenne?

-Mies oli töissä ja paljon olikin. Taloudellinen tilanne oli ihan hyvä, vauvan syntymä ei muuttanut sitä suuntaan tai toiseen. Tai no, minun tuloni periaatteessa nousivat, kun siirryin kotihoidntuelta takaisin äitiyspäivärahalle ;)

Reagoiko esikoinen millä tavoin uuteen vauvaan? :)

-Esikoinen oli tosi hellä ja huolehtiva. Halusi auttaa vauvan hoidossa eikä mitään mustasukkaisuutta ollut. Vasta paljon myöhemmin, kun kuopus oppi kävelemään ja osallistumaan leikkeihin alkoi esikoisen mustasukkaisuus nousta pintaan. Siis lähinnä se johtui siitä kun pikkusisar yhtäkkiä osallistuikin niihin leikkeihin ja touhuihin mitkä ennen oli olleet vain minun ja esikoisen kahdenkeskisiä hommia.

Sellainen on jäänyt mieleen että kaksivuotias esikoinen muuttui saman tien vauvasta isoksi tytöksi kun perheeseen tuli toinen lapsi :)

Ei meidän elämä mitenkään muuttunut toisesta lapsesta.

Meillä oli lapsilla ikäeroa 2 v 2 kk. Mies kulki töissä ja minä olin päivät kotona lasten kanssa. Esikoinen ei ollut missään vaiheessa mustasukkainen ja antoi rauhassa hoitaa pienempää. Kun vauva nukkui, touhuilin esikoisen kanssa (luettiin, oltiin pihalla ja kerhoiltiin). Rankkaa oli vaan se kun mies ei tajunnut, että kotona voisi töiden jälkeen tehdä jotai muuta kuin olla sohvalla. Aikansa sitä jaksoi kunnes sitten kuopuksen ollessa vuoden ikäinen aloitin osa-aikatyöt ja "isi" sai olla lauantaisin koko päivän yksin lasten kanssa kotona. Muuttui kummasti asenteet miehellä kotitöitä kohtaan ja kasvoi arvostus meikäläisen tekemälle kotityölle.

Nyt on sitten kolmas tulossa ja vähän jänskättää miten nyt sujuu kun kuopus on jo kohta 5 v. ja aikamoinen äitinpoika ollut. Mutta eiköhän se taas kaikki lopulta ihan hyvin mene. Turha sitä on etukäteen murehtia mitä tuleman pitää, mutta kaikkien elämään tämä tuleva kaveri tuo aika suuren muutoksen.

Eka tuli kaksoset ja nyt on muutaman viikon ikäinen. Alku rankkaa sektioäidillä mutta mies osallistuu täysillä ja hoitaa kaiken raskaan. Tuhannesti helpompaa vain yksi vauva hoitaa vaikka koliikki tuolla onkin. Pelättiin raskaampaa arkea, mutta ollut positiivinen yllätys.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 13:19"]

Ikäeroa oli 1v4kk. Ei ollut rankkaa. Isompi oli kova hoitamaan vauvaa. Halusi antaa pullosta maitoa,auttoi vaipan vaihdossa jne..toki pidin huolen siitä että isompi sai myös kaksinkeskistä aikaa kanssani. Taloudellinen tilanne ei muuttunut,ei tarvinnu ostaa vauvalle mitään. Eipä meidän elämä siitä muuttunut. Nyt ovat lapset jo koululaisia.

[/quote] Meillä sama ikäero ja en kokenut arjen mitenkään erityisesti muuttuvan. Äitiyspäiväraha laskettiin samaksi, mitä edellisen kanssa, koska vuoden vaihteet meni juuri niin, että tämä meni edellisestä verotuksesta. No se, että aika kului paremmin, kun oli kaksi. Yhden kanssa aika kävi välillä tosi pitkäksi.

kun meille syntyi toinen lapsi, oli esikoinen 2 min :). isä oli isyyslomalla pari viikkoa, sitten piti pärjätä kolmestaan. ja pärjättiinhän me.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 14:02"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 13:19"]

Ikäeroa oli 1v4kk. Ei ollut rankkaa. Isompi oli kova hoitamaan vauvaa. Halusi antaa pullosta maitoa,auttoi vaipan vaihdossa jne..toki pidin huolen siitä että isompi sai myös kaksinkeskistä aikaa kanssani. Taloudellinen tilanne ei muuttunut,ei tarvinnu ostaa vauvalle mitään. Eipä meidän elämä siitä muuttunut. Nyt ovat lapset jo koululaisia.

[/quote] Meillä sama ikäero ja en kokenut arjen mitenkään erityisesti muuttuvan. Äitiyspäiväraha laskettiin samaksi, mitä edellisen kanssa, koska vuoden vaihteet meni juuri niin, että tämä meni edellisestä verotuksesta. No se, että aika kului paremmin, kun oli kaksi. Yhden kanssa aika kävi välillä tosi pitkäksi.

[/quote]

Äitiyspäiäraha on aina sama kuin edellisessä raskaudessa, jos lasten ikäero alle 3v. Siis olettaen ettei ole ollut välissä töissä.

Meillä tilanne helpotti. Tosin yleisesti niin ei käy. Meillä helpotti koska esikoinen oli kotihoidossa ja minä tein osa-aika töitä miehen ollessa kotona ja kun minä olin kotona mies oli opiskelemassa. Käytännössä perheen yhteinen aika, puhumattakaan parisuhteesta oli aivan nollissa. Kaiken sai aina tehdä yksin lapsen kanssa.

Suurimmat muutokset oli juurikin tuo pukemisen viemä aika. Toinen syntyi talvella ja alkuun meni pari viikkoa, kun ei voinut mennä ulos vauvan kanssa, joten joutui odottamaan miehen töistä. Esikoinen oli siinä vaiheessa jo aika ylikierroksilla. Sitten tuli vielä kovemmat pakkaset ja vauvaa piti totuttaa pienissä pätkissä ulkona olemiseen.

Esikoinen ei ollut mustasukkainen, oli tosi innoissaan auttamassa vauvan kanssa. Viihdytti paljon jos vauva alkoi kitisemään jos olin tekemässä jotain tärkeätä, kuten ruokaa. Esikoinen oli aivan tohkeissaan kertomassa kaikesta vauvan oppimisesta. Ikäeroa 2v 3kk.

Myöhemmin tuli tietysti hirmuisesti sotkua, kun vauva alkoi syömään itse ja vähän liikkumaan.

Alkuun taloudellinen tilanne oli aika huono, koska mies opiskeli vielä. Muutaman kuukauden kuluttua mies meni töihin ja taloudellinen tilanne hyvä.