Lue keskustelun säännöt.
Oletko aavistanut raskauden hiipumisen np-ultraan mennessäsi?
02.10.2014 |
Mulla on ensi viikolla np-ultra, olen kuitenkin ihan varma, että mitään eloa siellä ei ole. Koko raskaus on ollut lähes oireeton, tissit on kyllä olleet kipeät ja väsyttää, viluttanut ja pissattanut ehkä vähän. Ei kuitenkaan mitään pahoinvointia, etomista, hajujen tökkimistä, itkuherkkyyttää, hormoniraivareita, tms. Rv 8 kuitenkin ultrassa vahva syke ja koko vastasi viikkoja.
Nyt rinnatkin on jo paljon pehmeämmät eikä ollenkaan niin arat kuin aiemmin. Viikkoja on nyt 12+, ja vaikka kuinka yritän, en käsin tunnustelmalla tunne kohtua. Mitään vuotoa ei ole missään vaiheessa ollut.
Olo ei varsinaisesti ole muuttunut viimeisen 8 viikon aikana, mutta ei mulla ole kyllä myöskään ole sellainen olo, että olisin raskaana.
Olen ihan varma, että sikiön kehitys on tuon ultran jälkeen hiipunut, eikö nyt jostain kehon toiminnasta/ olosta pitäisi voida päätellä, että on raskaana? Yritän kaikin mahdollisin tavoin prepata itseäni ensi viikkoa varten, vakuutan itselleni, että selviän ultran huonoista uutisista, selviän tästäkin keskenmenosta. Olen raivannut työkalenterinkin niin, että voin olla pois kun keskenmenoa aletaan käynnistelemään. Toki mulla on pieni toivonkipinä jossain syvällä, mutta jotain itseäni suojellakseni (tai jotain) pyrin valmistautumaan tähän pettymykseen realistisesti..
Onko teillä olleet samoja aavistuksia tai samoja oireettomuuksia? Kuinka sitten kävi? Osuiko pelot ja etiäiset oikeaan?
Kommentit (14)
Mulla oli myös lähes oireeton raskaus, ja aina ennen ultraa pelkäsin, että sikiö on kuollut. Aina se siellä kuitenkin polskutteli, joten ei tuo ole vielä tae keskenmenosta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ollut koko raskauden aikana mitään erityisiä oireita, paitsi lievää pahoinvointia muutama viikko, mutta oksentaakaan ei tarvinnut kertaakaan. Kohtua on osannut itse tunnustella missään vaiheessa, paitsi sitten kun maha oli sellanen pallo. Rinnatkin lakkas olemasta kipeet sen alun jälkeen. Ihan normaalilta kuulostaa.
Mene ultraan yksityiselle varmistamaan asia niin ei tarvitse stressata asiasta. Tsemppiä!
Jos en tietäisi olevani raskaana niin en edes epäilisi sitä, poislukien tietenkin menkkojen puuttuminen. Väsyttää, ei oikein muuta. Rv 12+4 ja nt ultra käytynä jo.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 11:16"]
Jos en tietäisi olevani raskaana niin en edes epäilisi sitä, poislukien tietenkin menkkojen puuttuminen. Väsyttää, ei oikein muuta. Rv 12+4 ja nt ultra käytynä jo.
[/quote]
Oikeastiko?
Onko sulla kuitenkin vatsa kasvanut/ tunnetko kohdun?
En vaan voi ymmärtää, etteikö elimistö muka antaisi mitään viestejä siitä, että vatsassa kasvaa toinen ihminen... Jos tämä raskaus nyt todella muka jatkuu, voin ensi kertaa uskoa ja ymmärtää niitä urbaanilegendana pitämiäni tarinoita siitä, kuinka äiti ei ole huomannut raskauttaan kuukausiin. Olen ajatellut, että niissä on oltava joku hyvin voimakas defenssimekanismi päällä, että äiti kieltää täysin raskauden mahdollisuuden.
Mulla on taas niin toisinpäin. Yritän tehdä tikustakin asiaa, kuunnella korvat höröllään kaikkia oloja ja kolotuksia ja väkisin koittaa tehdä niistä raskasoireita. Mutta kun ei ole, niin ei ole....
No ensi viikollahan tämä sitten selviää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli vahva syke 8+4, sikiö vastasi viikkoja. 12 viikon ultran lähestyessä ensin vatsallani maatessani huomasin, että kohtu ei enää pullota eikä paina. Se tuntui pienentyneeltä. Sitten rinnat tuntuivat löysiltä. Ultrassa sitten selvisi, että kehitys oli pysähtynyt jotain 9+2.
Ei se kohtu sieltä tunnu noin alkuvaiheessa vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 11:30"][quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 11:16"]
Jos en tietäisi olevani raskaana niin en edes epäilisi sitä, poislukien tietenkin menkkojen puuttuminen. Väsyttää, ei oikein muuta. Rv 12+4 ja nt ultra käytynä jo.
[/quote]
Oikeastiko?
Onko sulla kuitenkin vatsa kasvanut/ tunnetko kohdun?
En vaan voi ymmärtää, etteikö elimistö muka antaisi mitään viestejä siitä, että vatsassa kasvaa toinen ihminen... Jos tämä raskaus nyt todella muka jatkuu, voin ensi kertaa uskoa ja ymmärtää niitä urbaanilegendana pitämiäni tarinoita siitä, kuinka äiti ei ole huomannut raskauttaan kuukausiin. Olen ajatellut, että niissä on oltava joku hyvin voimakas defenssimekanismi päällä, että äiti kieltää täysin raskauden mahdollisuuden.
Mulla on taas niin toisinpäin. Yritän tehdä tikustakin asiaa, kuunnella korvat höröllään kaikkia oloja ja kolotuksia ja väkisin koittaa tehdä niistä raskasoireita. Mutta kun ei ole, niin ei ole....
No ensi viikollahan tämä sitten selviää.
Ap
[/quote]
Vatsa pömpöttää kyllä enemmän, mutta mulla on muutenkin pömppövatsa. Ei ole kasvanut vielä, turvotusta vaan.
Jos totta puhutaan niin en tiedä miten kohdun pitäisi edes tuntua, en oo kokeillut ennen raskautta enkä nyt joten paha sanoa.
Oireita ei tosiaan juuri ole. Paha parin viikon väsymyskausi mutta se vois olla muutenkin. Ultrassa käyty kahdesti ja sydänäänet kuuluneet neuvolassa, että kyllä siellä jotain elää :)
Varmasti myöhemmin muuttuu huomattavammaksi kun vatsa kasvaa ja potkut tuntuu.
Mulla eka kolmannes oli ihan hirveä oksensin ja vietin vessassa puol päivää :D mutta 12 viikon kohdilla loppu kuin seinää ei ollut mitään väsymystä, huonoa oloa etc.. Ja pelkäsin kanssa et nyt ei oo kaikki on no nt uä siellä se pieni jyskytti menemään ja vilkutti :) nyt 1,5 ja päiväunilla omassa sängyssä. Sano sh että aika usein tokan kolmanneksen aikana ei välttämättä huomaa edes raskautta kunnes masu alkaa näkyä kunnolla 19vk kohdalla ja putkut tuntee :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua tulipas sekava teksti nopeasti puh. Kirjotin :)
Mulla alkamassa nyt viimenen kolmannes. Olin ihan varma alkuraskaudessa juurikin ekan kolmanneksen lopulla ennen nt-ultraa, että sikiö on kuollut. Mulla ei ollut alkuraskaudessa oikeastaan mitään oireita. Raskaus paljastui vasta kun menkat oli ollut tarpeeksi kauan pois. Lievää etomista oli viikoilla 6-9 mutta jo ennen nt ultraa sekin oli hävinnyt. Tissit ei ollut kipee, enkä mitää kohtua edes vielä siinä vaiheessa yrittänyt tunnustella. Ei edes väsyttänyt tavallista enempää. Mut nyt tosiaan viimenen kolmannes aluillaan ja kovasti potkii pikkuinen :) ole siis huoleti. ihan normaalia, että ekan kolmanneksen lopulla oireet häviää kun hormonit alkaa tasaantumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli lievää raskauspahoinvointia, mutta myös kuukautiset. Kuukautiset loppuivat vasta neljännellä raskauskuulla. Kohtu tuntui erilaiselta vain silloin kun hedelmöittynyt munasolu kiinnittyi siihen eli hyvin alussa raskautta. Rintani eivät oireilleet koko raskauden aikana mitenkään. Synnytyksen jälkeen meni melkein viikko, kunnes maito nousi. Imetys sujui sen jälkeen hyvin seuraavat 1,5 vuotta. Kuukautiset palasivat vasta imetyksen lopettamisen jälkeen. En isommin epäillyt mitään, kun menin ultraan. Sieltä löytyi syke ja vauva oli kasvanut normaalisti kokoa.
Hitaasti raskaudelle lämmennyt?
Minulla kaksi keskeytynyttä keskenmenoa takana. Kummallakin kerralla sen vain aavisti, ettei kaikki ole niinkuin pitäisi olla. Ensin oli oireita ja sitten ne vaivihkaa alkoi hiipumaan. Oli epävarma olo ja ei oikein osannut iloita raskaudesta, kun vaisto sanoi ettei nyt ole mitään mistä iloita. Np ultra paljasti totuuden, vaikka sen jo sisimmässään aina tiesi. Noiden keskenmenojen välissä myös yksi onnistunut raskaus, silloinkin oli hieman epäröivä olo, mutta jokin toivonkipinä eli sisimmässä, pelko oli kova,mutta onneksi kaikki meni hyvin.
Ei oireettomuus tai oireiden hiipuminen tarkoita keskenmenoa! Toki on hyvä varautua pahimpaan, mutta en olisi vielä sinun tapauksessasi menettänyt toivoa. Kuulostaa ihan normaalilta alkuraskaudelta ja sen peloilta.