Lue keskustelun säännöt.
Onko parisuhde introvertin kanssa mahdoton?
29.08.2021 |
Avaudun suhteen ongelmista ts. hänen itsekkäästä käytöksestään ja hellyyden puutteesta. On kuin puupökkelö eli kuuntelee kyllä vuodatuksen, mutta ei osaa lohduttaa eikä saa hellyyttä. Kuin puujumala.
Tällaistako on introvertin kanssa?
Kommentit (80)
Et selvästikään osaa tulkita kumppanisi kehonkieltä etkä ymmärrä, jos hän puhuu sinulle. Kaltaisesi huomiohakuinen kumppani on introvertin näkökulmasta hyvin rasittava. Terveisin introvertti, jonka parisuhteet ovat toimineet hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omet liian tarvitseva. Se teillä on ongelma.
Liian tarvitseva? Minusta parisuhde on toisen huomioimista ja empatiaa sekä hellyyttä. Kämppäkaveruus on jotain muuta.
Ap
Mitä tekemistä epäempaattisuudella ja introverttiydellä on toistensa kanssa? Kuulostaa että kumppanisi ja/tai parisuhteenne ongelmat ovat jossain muualla kuin oletetussa introverttiydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omet liian tarvitseva. Se teillä on ongelma.
Liian tarvitseva? Minusta parisuhde on toisen huomioimista ja empatiaa sekä hellyyttä. Kämppäkaveruus on jotain muuta.
Ap
Aika harva mies olisi parisuhteessa, jos empatia ja hellyys on mittareina.
Vierailija kirjoitti:
Et selvästikään osaa tulkita kumppanisi kehonkieltä etkä ymmärrä, jos hän puhuu sinulle. Kaltaisesi huomiohakuinen kumppani on introvertin näkökulmasta hyvin rasittava. Terveisin introvertti, jonka parisuhteet ovat toimineet hyvin.
Ei kyllä puhu. Kuuntelee vain. Ei kosketa ja kasvot peruslukemilla. Mitä kehonkieltä pitäisi lukea kun on puupökkelö?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. En ikinä kyllä edes erehtyisi lähtemään parisuhteeseen kenenkään kanssa.
t. ääri-introvertti
Olen introvertti. Osaan keskustella kaikesta. Pidän päivittäisestä hellyydestä. En takertumisesta. Kaipaan hiljaisuutta. En jaksa juosta koko ajan jossain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästä itseäsi ja lähde. Tuollainen pökkelö on tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omet liian tarvitseva. Se teillä on ongelma.
Liian tarvitseva? Minusta parisuhde on toisen huomioimista ja empatiaa sekä hellyyttä. Kämppäkaveruus on jotain muuta.
Ap
Annatko omalla käytökselläsi esimerkkiä vai valitatko vaan?
Ei itsellä ole ollut tuommoisia ongelmia introverttina. Kyllä mä huomioin, kuuntelen ja vastaan ja tykkään olla lähellä jos toinen on kiva. Jos toinen vaan mäkättää ja osoittaa tyytymättömyyttä niin vaikea siinä on mukava olla ja se etäännyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei introvertti ole tunteeton, kylmä tai epäempaattinen. Introvertti tarvitsee vain paljon omaa aikaa eli väsyy sosiaalisista suhteista. Kuvailemasi piirteet liittyvät nyt johonkin muuhun kuin introverttiyteen.
Tuo ei liity ollenkaan introverttiuteen vaan muihin luonteenpiirteisiin. Introvertti ihminenkin voi olla itsekeskeinen tai empaattinen, aktiivinen tai passiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen introvertti, mutta tosi empaattinen ja osaan lohduttaa. En vain jaksa mitään sosiaalisia tilanteita, joissa on vähän enempi ihmisiä. Minusta kyseessä ei ole nyt introverttiys vaan ihan jotain muuta.
Introvertit tarvitsevat omaa aikaa palautumiseen ja yksinoloon MYÖS parisuhteesta. Jos yksinoloa ei saa, introvertistä saattaa tulla kiukkuinen, kylmä ja helposti ärsyyntynyt. Lääke tuohon on antaa introvertille omaa aikaa.
Hellyyden puute saattaa olla merkki erilaisesta rakkauden kielestä: ei kaikki nauti jatkuvasta pusuttelusta, halaamisesta, käsien pitämisestä ja takertumisesta toiseen. Ehkä introvertti saattaa vielä totutella ja varmistaa, voiko sinuun luottaa. Jos voi, hänestä saattaa tulla paljon hellempi ja avoimempi.
Introvertit ovat hyviä kuuntelijoita ja ajattelevat yleensä ennen kuin puhuvat. Vuodatuksesi aikana saattaa miettiä paljonkin, miten tätä ongelmaa käsittelisi ja miten vastaisi siihen jolloin unohtaa näyttää sen myös fyysisesti. Toisinaan epävarmuus saa ihmisen olemaan hiljaa myöskin...
Vaikutat liian takertuvalta ja dramaattiselta ainakin minun mielestä, jos totta puhutaan. Ei kaikki introvertit kuin ei kaikki extrovertitkään ole aivan samanlaisia keskenään. Ehkä teillä ei kemiat, arvot, prioriteetit, tarpeet ja kommunikointi soinnu keskenään? Jos ei, kannattaa erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omet liian tarvitseva. Se teillä on ongelma.
Liian tarvitseva? Minusta parisuhde on toisen huomioimista ja empatiaa sekä hellyyttä. Kämppäkaveruus on jotain muuta.
Ap
Annatko omalla käytökselläsi esimerkkiä vai valitatko vaan?
Ei itsellä ole ollut tuommoisia ongelmia introverttina. Kyllä mä huomioin, kuuntelen ja vastaan ja tykkään olla lähellä jos toinen on kiva. Jos toinen vaan mäkättää ja osoittaa tyytymättömyyttä niin vaikea siinä on mukava olla ja se etäännyttää.
Ellei suhteessa puhuta ja käsitellä asioita, ei kosketeta, ei huomioida, ilme perusilme vaikka itse hymyilee ja yrittää hauskuttaa toista niin tuntuu kuin olisi puupöllin kanssa suhteessa. Kuin itsekseen puhuisin kun minkäänlaista kontaktia ei toiseen saa. Vetäytyy vain introverttiydensä taakse.
Mitään ei tehdä yhdessä. Toinen vain roikkuu siinä ja odottaa minun olevan seremonimestari. Aika vaikea tietää pitääkö jostain toiminnasta tai asiasta kun ei mitään reaktiota mihinkään asiaan. Ellen tietäisi selviävän töistään niin luulisi dementikoksi.
Ap kuulostaa itse kovin pökkelöltä ajatusmaailmaltaan, sekä ahdasmieliseltä ja mustavalkoiselta.
Olemme mieheni kanssa ekstrovertti-introvertti-pari. Mieheni arvostaa minussa sitä etten ole suunapäänä äänekkäänä tuomassa itseäni esille enkä kaipaa koko ajan huomiota kaikilta. Olen harkitseva ja rauhallinen ja kuulemma rauhoitan persoonallani häntä.
Mieheni siis arvostaa herkkää introverttiyttäni. Ihana mies! <3
Nyt on ap sekoittanut introversion johonkin ihan muuhun ongelmaan - toki mies voi lisäksi olla introverttikin. Kyllä minä (jopa melkoisen äärimmäisenä introverttina) olen lähelle päästävä, empaattinen, kuunteleva ja huomioiva, tarvitsen vain paljon omaa aikaa vastapainoksi.
Olette vain nyt eri maata tarpeidenne ja kommunikaatiotapojenne suhteen, mahdollisesti myös asenteesi sitä "introverttia" kumppaniasi kohtaan voi olla yksi osa ongelmaa. Ja oli miten oli niin pelkän introversion piikkiin ei voi laittaa tuota tilannetta.
Onko ap sinua vaikea lähestyä? Oletko kovin päällekäyvä ja ehdoton jyrä?
Itse ainakin introverttinä kartan tuollaisia ihmisiä.
Kuulostaa enemmän jonkinlaiselta aspergerilta.
Mutta sinä ap kuulostat samalta mitä toiselta vaadit, odotat toisen muuttuvan kaltaiseksesi eikä hänen tapansa rakastaa ja olla kelpaa sinulle.
Kuinka sinä itse kohtelet häntä?
Et ainakaan kunnioita ja arvosta yhtään.
Omet liian tarvitseva. Se teillä on ongelma.