Lue keskustelun säännöt.
Minkälaista on curling-vanhemmuus?
Kommentit (27)
Jos vanhempi/vanhemmat ovat aiheettomasti ylisuojelevia ja huolehtivia (varsinkin jos jatkuu nuoruuteen, jopa keski-ikäisyyteen saakka) voisiko kyse olla myös itsekkyydestä vallankäytöstä? Joka naamioituu välittämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä uskon että hyvin pienikin lapsi oppii kolhuistaan. Tuore esimerkki: meidän istumaan opetteleva kaatui suoraan takaraivolleen, seurasi kova huuto eikä lapsi yrittänyt sen jälkeen istumista moneen päivään.
En ole tästä siis millään tavalla kauhuissani, pelkästään tyytyväinen :) Tukee ajatustani siitä, että lasten pitää antaa kolhia itseään (toki vakavasti henkeä uhkaavat riskit vanhemman kuuluu eliminoida). Sillä tavalla kasvaa rohkeita, itsevarmoja lapsia, jotka eivät hätkähdä pienestä vaan yrittävät uudestaan, sillä tietävät kuitenkin aina lopulta selviävänsä.
Meillä on kolme isompaakin lasta, vanhin jo 15v. Heiltä on kielletty hyvin harvakseltaan mitään näennäisesti vaarallista (kiipeily, hyppiminen jne.). Mutta jos kielto kajahtaa, he uskovat HETI sillä tietävät että nyt on tosi kyseessä. Olen huomannut, että vanhemmat jotka jatkuvasti papattavat "ei saa, siinä voi sattua" - mantraansa, joutuvat hokemaan sitä siksi, että kieltäminen on kokenut inflaation.
Tuntuu, että olisi KIVI sydämellä koko ajan.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 07:53"]
Tuntuu, että olisi KIVI sydämellä koko ajan.
[/quote]
???
Annetaan lapsen päättää kaikesta, ei uskalleta kieltää. Peini lapsi on perheen pää. Tehdään mitä tahansa (annetaan herkkuja ruoan sijasta, ostetaan jatkuvasti leluja, ei lähdetä kylästä jos lapsi ei halua jne...) jotta lapsen itku saadaan loppumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 08:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 07:53"]
Tuntuu, että olisi KIVI sydämellä koko ajan.
[/quote]
???
[/quote]
Pelissä käytetty pyöreä graniittikivi.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 13:49"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 13:38"]
Mielestäni n lapsen turvallisuudesta huolehtiminen ei ole curlingia vaan hyvää vanhemmuutta. Kävelemään opetteleva lapsi eli noin 9kk-1.5v tarvitsee hyvän hoivan vielä pitkään. Johonkin kulmaan kun päänsä lyö voi olla tikkaus reissu ensiavussa eikä tämän ikäinen siitä ymmärrä oppia mtn. Curlingista puhuttaessa tarkoitetaan isompia lapsia ei taaperoita tai vauvoja. Esim tuo prinsessa vertaus päiväkodissa jne.
[/quote]
Niin kyllä, mutta tuosta se käytännössä helposti jää päälle. Itsekin huomaan varoitelleeni jo valmiiksi varovaista lasta liikaa. Lapsi ei ole nelivuotiaana juuri satuttanut itseään, mutta näkee maailman uhkapuistona.
[/quote]
Joo, mutta jos lapsi on luonteeltaan rämäpää, ei hän yksinkertaisesti selviä hengissä tuosta iästä ilman jatkuvaa huolehtimista. Nimimerkillä pöytien kulmat suojattu, silti taustalla kaksi päivustysreissua ja taapero edelleen painelee välillä kuin päätön kana.