Minkälaista on curling-vanhemmuus?

ylös

Se on sosiaalidemokratiaa perhetasolla. Suuri ja mahtava toimija tekee pienen puolesta kaiken valmiiksi. Näyttää tien ja suunnan, silittää kuopat ja tarjoaa eväät, ettei pienen tarvitse itse viitsiä eikä välittää yhtään mistään. Pienen on hyvä ja turvallinen olla.

Perhatasolla se suuri ja mahtava on vanhemmat, valtiollisessa curlingissa tietysti valtio, kunnat ja niiden mahtava virkahenkilöiden armeija. He tietävät asiasi paljon paremmin kuin sinä itse.

Passataan lapsi piloille siloittelemalla kaiikki kuvitellutkin esteet lapsen tieltä., että lapsi ei vaan pahoita mieltään tai loukkaannu fyysisesti tai psyykkisesti. Kunnon curlattu lapsi ei saa tehdä oikeastaan mitään, ettei vaan sattuisi mitään. Kypärä ja polvisuojat konttaavalle, pöydän kulmien toppaus kävelemään opettelevalle, ei liukumäkeen, ei kiipeilytelineeseen, ei trampoliiniin, ei, ei, ei... ettei tule pipi.

Ja jatkona on sitten helikopterivanhemmat, jotka pörräävät paikalle vielä, kun lapsi on muuttanut kotoa ja vähänkin inahtaa jostain hankaluudesta. Taas harjataan tietä puhtaaksi. Oma vastuu lapselta kaikkoaa kokonaan, samoin yritteliäisyys ja ponnistelu tai toisten huomioonottaminen.

Curling-vanhempi voi esimerkiksi vaatia päiväkodin henkilökunnalta että hönen oma roosamariansa saa aina olla laululeikissä prinsessa ruususen roolissa koska roosamarialle tulee muuten paha mieli. Maailmaam mahtuu vain oma kultamussukka ja hänen täydellinen, esteetön hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Kaikki, myös kuvitellut, esteet raivataan lapsen tieltä muista ihmisistä välittämättä.

Se on sitä, että vanhemmat eivät uskalla olla vanhempia, vaan yrittävät miellyttää koko ajan lasta, jotta sille ei tule paha mieli. Yritetään olla kaveri lapselle - ei äiti tai isä. Lapsen mielipidettä kysytään sellaisista asioista, jotka vanhempien kuuluisi päättää ja tämä voi aiheuttaa aikamoista stressiä lapselle, jolla ei oikeasti ole kyky päättää. Vanhemmat järkkäävät kaikki pikkuasiat niin, että lapselle ei tule koskaan missään asiassa pettymyksiä.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 12:51"]

Passataan lapsi piloille siloittelemalla kaiikki kuvitellutkin esteet lapsen tieltä., että lapsi ei vaan pahoita mieltään tai loukkaannu fyysisesti tai psyykkisesti. Kunnon curlattu lapsi ei saa tehdä oikeastaan mitään, ettei vaan sattuisi mitään. Kypärä ja polvisuojat konttaavalle, pöydän kulmien toppaus kävelemään opettelevalle, ei liukumäkeen, ei kiipeilytelineeseen, ei trampoliiniin, ei, ei, ei... ettei tule pipi.

Ja jatkona on sitten helikopterivanhemmat, jotka pörräävät paikalle vielä, kun lapsi on muuttanut kotoa ja vähänkin inahtaa jostain hankaluudesta. Taas harjataan tietä puhtaaksi. Oma vastuu lapselta kaikkoaa kokonaan, samoin yritteliäisyys ja ponnistelu tai toisten huomioonottaminen.

[/quote]Tunnen tällaisen perheen. On ihan kauheaa kun lapsi kasvaa ja ero motorisessa kehityksessä ja itseluottamuksessa suhteessa muihin samanikäisiin ja jopa nuorempiin lapsiin on huima, lapsi ei uskalla tehdä mitään kun kaikki on vaarallista ja pelottavaa. Lisäksi on kuitenkin muka parempi kuin muut, ei osaa leikkiä tasavertaisesti muiden kanssa vaan melkoista kiusaamista se on. Ja vanhemmat eivät puutu siihen.

11 jatkaa, tämän lapsen vanhemmat komentavat jakieltävät kyllä muiden lapsia. Omaansa ei. Pääsee kuulemma helpommalla kun ei "huomaa" kaikkea.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 13:06"]11 jatkaa, tämän lapsen vanhemmat komentavat jakieltävät kyllä muiden lapsia. Omaansa ei. Pääsee kuulemma helpommalla kun ei "huomaa" kaikkea.
[/quote]

Tälläiseen olen myös omassa ystävä perheessä huomannut..tätä tekevät varsinkin äidit.. Ja nyt ovat sitten pulassa sen 14v pojan kanssa kun eivät saa kyliltä pois..muiden lasten vikahan sekin on..kuulema..

Ei hitto, mähän olen curlaaja... ainakin osasellainen :(

Tähän suuntaanhan ihmisiä ohjataan kasvattamaan lapsia nykyään. Enää lapsille ei saa pitää kuria jäähyjenkään muodossa. Lapsi pitää kasvattaa pumpulissa eikä koskaan saa tulla paha mieli mistään. Ei vaikka olisi tehnyt kuinka väärinkin. Vaan syliä ja lohdutusta. Saa nähdä mitä tulevaisuuden lapsista tulee kun kuria ei saa pitää millään tavalla. Ihan pelottaa.

ostetaan valmiita viipaleita leipää ja juustoa.

Onko curling-vanhemmuuden jatkumo ns. imukuppivanhemmuus? Imukuppi vanhempi ei osaa päästää irti, eikä nuorella ole mahdollisuutta itsenäistyä. Imukuppi vanhempi on mukana tavalla tai toisella harrastuksissa ja kärkkäästi kertomaasa mielipiteitään, millainen puoliso nuoren pitää valita. Nuoren muutettua pois kotoa kyselee kuulumisia vähintään kerrran päivässä, käy kylässä (vaikkei edes kutsuta, tulee sisään tietty omalla avaimella) ja tuo itse valmistamaansa ruokaa, maksaa laskuja, ostaa kaiken tarpeellisen valmiiksi (oman makunsa mukaan), homma jatkuu, vaikka nuori on jo jossain välissä ihan aikuistunut, ainakin ikänsä puolesta. 

Tähän kuuluu se että aina tehdään niin kuin lapsi haluaa, vanhemmat ei määrää mitään. Lapsen ei annetan myöskään koskaan kokea sitä, että joku on häntä parempi jossain asiassa tai jollain on hienompi puhelin tai lelu tms. Ostetaan tarvittassa uusi ihan sen takia, ettei muksulle tule paha mieli siitä, että naapurin lapsella on hienompi peli.

Tämä näkyy yhden tuttavaperhee lapsessa jo sillä tavalla, että kouluikäinen lapsi ei osaa toimia kaveriryhmässä, koska ryhmä ei aina toimi juuri niin kuin hän haluaa. Uskon vahvasti, että tämä johtuu siitä, että kotona tehdään aina juuri niin kuin hän haluaa ja lapsi on tottunut siihen, että hän määrää. No kaverit ei sitten siihen alistukaan, joten murjotus alkaa.

Mielestäni n lapsen turvallisuudesta huolehtiminen ei ole curlingia vaan hyvää vanhemmuutta. Kävelemään opetteleva lapsi eli noin 9kk-1.5v tarvitsee hyvän hoivan vielä pitkään. Johonkin kulmaan kun päänsä lyö voi olla tikkaus reissu ensiavussa eikä tämän ikäinen siitä ymmärrä oppia mtn.

Curlingista puhuttaessa tarkoitetaan isompia lapsia ei taaperoita tai vauvoja. Esim tuo prinsessa vertaus päiväkodissa jne.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 13:38"]Mielestäni n lapsen turvallisuudesta huolehtiminen ei ole curlingia vaan hyvää vanhemmuutta. Kävelemään opetteleva lapsi eli noin 9kk-1.5v tarvitsee hyvän hoivan vielä pitkään. Johonkin kulmaan kun päänsä lyö voi olla tikkaus reissu ensiavussa eikä tämän ikäinen siitä ymmärrä oppia mtn.

Curlingista puhuttaessa tarkoitetaan isompia lapsia ei taaperoita tai vauvoja. Esim tuo prinsessa vertaus päiväkodissa jne.

[/quote]

Kyllä niitä turhasta hössöttäviä vanhempia on ihan pienilläkin. Turvallisuudesta pitää tottakai huolehtia mutta ei siinäkään tarvi ampua yli ja pehmustaa koko taloa.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 13:38"]

Mielestäni n lapsen turvallisuudesta huolehtiminen ei ole curlingia vaan hyvää vanhemmuutta. Kävelemään opetteleva lapsi eli noin 9kk-1.5v tarvitsee hyvän hoivan vielä pitkään. Johonkin kulmaan kun päänsä lyö voi olla tikkaus reissu ensiavussa eikä tämän ikäinen siitä ymmärrä oppia mtn. Curlingista puhuttaessa tarkoitetaan isompia lapsia ei taaperoita tai vauvoja. Esim tuo prinsessa vertaus päiväkodissa jne.

[/quote]

Niin kyllä, mutta tuosta se käytännössä helposti jää päälle. Itsekin huomaan varoitelleeni jo valmiiksi varovaista lasta liikaa. Lapsi ei ole nelivuotiaana juuri satuttanut itseään, mutta näkee maailman uhkapuistona.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 13:38"]

Mielestäni n lapsen turvallisuudesta huolehtiminen ei ole curlingia vaan hyvää vanhemmuutta. Kävelemään opetteleva lapsi eli noin 9kk-1.5v tarvitsee hyvän hoivan vielä pitkään. Johonkin kulmaan kun päänsä lyö voi olla tikkaus reissu ensiavussa eikä tämän ikäinen siitä ymmärrä oppia mtn. Curlingista puhuttaessa tarkoitetaan isompia lapsia ei taaperoita tai vauvoja. Esim tuo prinsessa vertaus päiväkodissa jne.

[/quote]Mutta jos esim viisivuotias (ei millään tavalla vammainen tai erityislapsi) ei ole saanut kokeilla ajamista ilman apupyöriä, tarvitsee alkuvauhdin tasaisella asfalttitiellä päästäkseen liikkeelle, aikuisen pitää käsin auttaa polkemisessa, kääntää pyörä tien päässä, ei uskalla kiipeillä kiipeilytelineissä joissa nuoremmatkin jo riekkuvat, ei osaa kuperkeikkaa, ei osaa käyttää lasten saksia jne jne kun on aina varottu niin kauheasti ettei mitään vain tapahdu, niin ei ole kyse turvallisuudesta huolehtimisesta vaan ihan jotain muusta surullisesta. Kornia että kaikella sillä "suojelulla" estetään lapsen normaali kasvu ja kehitys.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 13:38"]

Mielestäni n lapsen turvallisuudesta huolehtiminen ei ole curlingia vaan hyvää vanhemmuutta.

[/quote]

Mutta valitettavasti se jää joillekin ns päälle... Itselleni kävi näin, yritin olla jotenkin ns täydellinen äiti, huonoin seurauksin.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 07:50"]

Etenkin jos kyse pienistä lapsista?

[/quote]

No mä olen vähän huolissani ystävästäni, jolla on vähän vajaa 2-vuotias tyttö, ja heillä on aika paljon asioita, joita vanhemmat eivät saa tehdä, koska tuo kullanmuru alkaa rääkyä täyttä kurkkua. Eli vanhemmat eivät mm. saa puhua puhelimessa, varsinkaan autossa.

Ja kun lapsi alkaa rääkyä tuollaisesta asiasta, niin alkaa lepertely ja tyynnyttely, vaikka normaali älykäs vanhempi sanoisi ihan neutraalisti lapselle, että äiti puhuu nyt puhelimessa, odota hetki.

Odotan jatkoa kauhulla.

 Psykologi Bent Hougaardin käsite curling-vanhemmuus tarkoittaa sitä, vanhemmat haluavat raivata jokaisen pettymyksen lapsen tieltä, mutta tekevät samalla tälle karhunpalveluksen. Lasten elämä on kuin sileää curling-rataa, elo suojaisa kuin munankeltuaisella. Curling-lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä vastoinkäymisiä.